Kaupunkitutkimuksen päivät järjestettiin tällä kertaa Helsingissä Tieteiden talolla. Teemana oli "muuttuva kaupunki", ja todettakoon, että osuvampaa aihetta tähän hetkeen olisi ollut vaikea keksiä. Dynaamisuus ja jatkuva kehitys on toki ollut kautta aikojen olennainen osa kaupunkien luonnetta, mutta monimutkaiset globaalit ilmiöt, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, vaikuttavat nyt kaupunkien kehitykseen ehkä voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Nämä teemat heijastuivat myös konferenssin esitysten ja työpajojen aiheisiin.
Konferenssi alkoi kahdella ajatuksia herättelevällä avauspuheenvuorolla, jotka vaikuttavalla tavalla osoittivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden kautta kaupunkien väistämättömän muutoksen sosio-ekologisten ja -teknisten systeemien ohjaamina. Historian ja tekniikan tutkija Mats Fridlund kuvasi luennollaan Global Dialects of Urban Terrormindedness: How Terrorism is Changing Cityscapes in the Global South and North, kuinka pelko elää ja muuttaa olemustaan kiehtovalla tavalla löytäen väliaikaisia muotoja esimerkiksi esineistä, rakennelmista ja toimintamalleista. Nämä rakenteet, kuten kaupunkin katujen varsia koristavat tolpat ja painavat pylväät kukka-asetelmineen eivät enää parhaimmillaan muistuta meitä mahdollisesta terrorismin uhkasta, vaan ovat Fridlundin sanoin "kesytetty osaksi arkeamme". Kaupunkitutkija Maria Kaikan avauspuheenvuoro johdatti ajatukset kohti tulevaa esityksellään Urbaani poliittinen ekologia (UPE) – epistemologiasta ilmastohätätilan käytäntöön. Kaikan viesti kuulijoille oli selvä: kaupunkeja ja niiden toimintoja ei voida pitää luonnosta erillisinä, vaan niiden liikehdintää on ymmärrettävä osana suurempia systeemejä, joiden alkua ja loppua on vaikeaa, ellei mahdotonta tunnistaa.
Urbaria oli tänä vuonna Kaupunkitutkimuksen päivien virallinen yhteistyökumppani, ja saimmekin erinomaisen tilaisuuden päästä esittelemään keväällä julkaistua kirjaa Kohti kestävämpiä asuinalueita - kaupunginosien ja kortteleiden kestävyysindikaattoreita yli satapäiselle yleisölle. Kaupunginosien kestävyysindikaattoreiden roolista keskusteltiin tällä kertaa saavutettavuuden ja liikenteen näkökulmasta.
Kaksi päivää tuntui vain juuri ja juuri riittävän, kun käsittelyssä olivat tärkeimmät ja ajankohtaisimmat tutkimusaiheet, jotka koskettivat niin kaupunkilaisia, kaupunkiympäristöä kuin kaupunkisuunnittelua ja -päätöksentekoa ja näihin liittyvää kestävyysmurrosta. Tiedonjanoisten onneksi, maailman suurin kansainvälinen kestävyystieteiden konferenssi rantautuu Suomeen kesäkuussa (10.-14.6.), jossa kaupunkitutkimus on selkeästi isossa roolissa. Myös Kaupunkitutkimusinstituutti on konferenssissa mukana ja pääsee mm. esittelemään Kohti kestävämpiä asuinalueita -kirjaa ensi kertaa kansainväliselle yleisölle. Kaupungistumisen ja kestävyyskriisin edessä kirjan aihe on ajankohtaisempi kuin koskaan ja odotamme paikalle useita kaupunkien kestävyydestä kiinnostuneita kuulijoita ja tutkijoita. Siellä nähdään!