Tilaisuuden esiintyjinä olivat Tuuli Toivonen, Spencer Woods, Tatu Leppämäki ja virkistysalueiden käytön asiantuntijat Henrik Jansson, Miliza Malmelin, Maria Jaakkola ja Sini Veuro.
Digitaaliset jalanjäljet ovat digitaalisia tiedonlähteitä, kuten sosiaaliseen mediaan postattuja sijaintimerkittyjä kuvia tai matkapuhelimien sijaintitietoja. Niiden avulla voi saada tietoa esimerkiksi virkistysalueiden käyttäjämääristä ja käyttäjien aktiviteeteista. Tiedon pohjalta voi myös ennustaa tulevaisuuden käyttäjätrendejä.
Digitaalisen datan käyttöön liittyy vielä useita haasteita, kuten se, ettei se välttämättä yksinään kerro kovin tarkkaan virkistysalueiden käytöstä. Dataan sisältyvät vain tietyt käyttäjäryhmät, ja tutkimuksissa huomattiin, että tarkkuus vaihteli paljon virkistysalueiden välillä. Perinteisillä kävijälaskureilla on siis vielä paikkansa. Digidatan ongelmia voi kuitenkin ratkoa esimerkiksi mallinnuksella.
Paneelikeskustelun virkistysalueiden ammattilaiset toivoivat, että digitaalinen data voisi auttaa resurssien kohdistamisessa ja tehokkaassa käytössä. Heidän mielestään tutkimuksen rooli voisi olla enemmän menetelmien kehittämisessä, jonka jälkeen monitorointijärjestelmien ylläpito olisi toimijoilla itsellään.
Kiitos Digital Geography Labille mielenkiintoisesta tilaisuudesta! Odotamme innolla, millaisia tutkimustuloksia jatkossa saamme digitaalisista lähteistä.
Lisää tietoa aiheesta löytyy mm.