Väitöskirja

Nämä linjaukset ja ohjeistukset perustuvat Rehtorin päätökseen 20.6.2017 ’Väitöskirjan esitarkastus ja hyväksyminen sekä väitöskirjan yleiset kriteerit’ sekä kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston päättämiin tarkennuksiin.

Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys jonkin kasvatustieteellisessä tiedekunnassa edustettuna olevan oppiaineen alalta. Väitöskirja voi olla monografia tai artikkeliväitöskirja.

Väittelijän ohjeet väitöskirjan/lisensiaatintyön tarkastukseen jättämiseen löytyvät kasvatustieteellisen tiedekunnan Flamma-sivuilta. Lisätietoa väitöstilaisuuden kulusta löytyy Tervetuloa väitöstilaisuuteen -sivuilta.

Väitöskirja on tekijän omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys jonkin kasvatustieteellisessä tiedekunnassa edustettuna olevan oppiaineen alalta.

Väitöskirja voi olla monografia tai artikkeliväitöskirja.

Monografiaväitöskirja on pääsääntöisesti laajuudeltaan enintään 250 sivua. Mikäli monografian ohella on julkaistu samaa tutkimusta raportoivia tieteellisiä julkaisuja (B1, B2 ja A1), niihin viitataan monografiassa, kuten muihinkin aiempiin tutkimuksiin. Lisäksi tieteelliset julkaisut mainitaan itsenäisen työn osuutta koskevassa selvityksessä esitarkastusvaiheessa.

Artikkeliväitöskirjassa vähimmäisvaatimuksena on kolme (3) arvioijakäytäntöä noudattavassa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistua tai julkaistavaksi hyväksyttyä, painossa olevaa artikkelia, joissa tekijän on oltava ensimmäisenä kirjoittajana, ja artikkeleista laadittu yhteenveto. Jos osajulkaisut eivät ole vielä julkaistu, väittelijä toimittaa todistuksen lehdeltä hyväksymispäätöksestä.

Lisätietoa artikkeliväitöskirjoista kasvatustieteellisessä tiedekunnassa >>

Ensimmäisen yhteydenoton esitarkastajaan yleensä tekee ohjaaja tai vastuuprofessori, mutta on syytä huomioida, että esitarkastaja on tiedekunnan tehtävään määräämä asiantuntija ja esitarkastajan tulee siksi antaa lausuntonsa suoraan tiedekunnalle. Esitarkastajan ei tule antaa opiskelijalle ohjausta eikä ottaa vastaan työn korjattuja versioita tai muuta työhön liittyvää aineistoa muuten kuin tiedekunnan tohtorikoulutuksesta vastaavan koulutussuunnittelijan välityksellä.

Esitarkastajien nimeämisessä noudatetaan yleisiä esteellisyysperiaatteita sekä Helsingin yliopiston rehtorin tarkennuksia niihin. Esitarkastaja ei saa olla väittelijään tai väitöskirjaan tai johonkuhun muuhun asianosaiseen sellaisessa suhteessa, joka voi asettaa hänen puolueettomuutensa kyseenalaiseksi. Esitarkastajana ei siten voi toimia esimerkiksi:

  • henkilö, joka on kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjan osajulkaisussa,
  • henkilö, jolla on käynnissä olevaa tai väitöskirjaprojektin aikaista tutkimusyhteistyötä väittelijän kanssa,
  • henkilö, jolla on läheistä tutkimusyhteistyötä väitöskirjatyön ohjaajan kanssa väitöskirjan tarkastusta edeltäneen kolmen vuoden ajalta,
  • väittelijän lähisukulainen,
  • väittelijän tai ohjaajan lähiesimies tai -alainen tai
  • väitöskirjan mahdollisen seurantaryhmän jäsen.

Esitarkastajana, vastaväittäjänä tai arvosanalautakunnan tiedekunnan edustajana ei voi toimia myöskään ohjaajan lähisukulainen.

Samat esteellisyydet koskevat myös vastaväittäjiä ja arvolausetoimikunnan tiedekunnan edustajia.

Kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on tarkentanut esteellisyyksissä läheisen tutkimusyhteistyön määritelmää. Näin ollen esteellisyyksiä määriteltäessä on otettava huomioon myös, että esitarkastajalla, vastaväittäjällä tai arvolausetoimikunnan jäsenellä ei ole viimeisen kolmen vuoden aikana ollut ohjaajan kanssa:

  • yhdessä julkaistua kirjaa, lukua tai artikkelia
  • artikkelia, jota ei ole vielä julkaistu, mutta on kirjoitettu yhdessä
  • tiivistä yhteistyötä tutkimusprojektissa
  • kilpahakua samaan tehtävään
  • vireillä olevaa tutkimusrahoitushakemusta.

Lisäksi, asianosaisilla ei ole saanut olla läheistä yhteyttä tai vaikuttamista tehtävien täytössä viimeisen kolmen vuoden aikana (valmisteluryhmän jäsenen ja hakijan välinen yhteys).

Esteellisyysseikat pyritään selvittämään jo ennen esitarkastajien nimeämistä. Mikäli esitarkastaja kuitenkin jälkikäteen olisi epävarma esteellisyydestään, häntä pyydetään ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä tiedekunnan tohtorikoulutuksesta vastaavan koulutussuunnittelijan (edu-research@helsinki.fi).

Tiedekunnan tohtorikoulutuksesta vastaavan koulutussuunnittelija toimittaa lausunnosta kopiot opiskelijalle, ohjaajille, tiedekuntaneuvoston jäsenille sekä (mikäli väittelylupa myönnetään) vastaväittäjälle ja muille arvosanalautakunnan jäsenille.

Opiskelijalla on oikeus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksia lausunnoista ennen kuin väittelyluvan myöntämisestä päätetään. Lausunto liitetään tiedekuntaneuvoston sen kokouksen pöytäkirjaan, jossa väittelylupa-asiasta päätetään, ja on sen jälkeen julkinen asiakirja.

Kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto nimeää väitöskirjan vastuuprofessorin esityksestä väitöskirjalle kaksi esitarkastajaa, jotka ovat professoreita tai dosentteja taikka tohtoreita, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa esitarkastajien valinnasta (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 15.4.2015, 44 §; Rehtorin päätös HY/498/2017).

Esitarkastaja ei saa olla väittelijään tai väitöskirjaan tai johonkuhun muuhun asianosaiseen sellaisessa suhteessa, joka voi asettaa hänen puolueettomuutensa kyseenalaiseksi. Katso eettiset ohjeet yllä.

Tiedekuntaneuvoston päätöksen jälkeen tohtorikoulutuksesta vastaava koulutussuunnittelija toimittaa tiedekunnasta käsikirjoituksen sekä selvityksen itsenäisen työn osuudesta esitarkastajille sähköpostitse. Pyynnöstä käsikirjoitus voidaan toimittaa paperiversiona postitse.

Esitarkastajia pyydetään toimittamaan lausuntonsa tiedekuntaan kahden kuukauden kuluessa. Vastuuprofessori voi sopia esitarkastajien kanssa lausunnon lähettämisaikataulusta tarkemmin huomioiden tulevien tiedekuntaneuvoston kokouksien aikataulun.

Esitarkastajat laativat lausuntonsa ottaen huomioon kasvatustieteellisen tiedekunnan hyväksymät väitöskirjojen arviointikriteerit (ks. alla). Esitarkastaja voi tehdä oman itsenäisen lausuntonsa tai yhteislausunnon toisen esitarkastajan kanssa. Lisäksi esitarkastajat arvioivat väitöskirjan tekijän itsenäistä osuutta väitöskirjatutkimuksessa.

Esitarkastuslausunto tulee laatia samalla kielellä kuin väitöskirjan käsikirjoitus on laadittu.

Lausunnoissa esitarkastajat esittävät joko väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Jos esitarkastaja puoltaa väittelyluvan myöntämistä, työn pitää täyttää tiedekunnan väitöskirjoille asetetut minimivaatimukset.

Esitarkastaja voi vaatia käsikirjoitukseen tehtäväksi korjauksia ennen kuin hän esittää väittelylupaa puoltavan lausunnon. Tällaisessa tapauksessa esitarkastaja ottaa yhteyttä suoraan tiedekunnan koulutussuunnittelijaan (tohtorikoulutus) ja vastuuprofessoriin, jonka kanssa sovitaan tehtävistä korjauksista ja korjausaikataulusta.

Väitöskirjan tekijä ei saa ottaa yhteyttä esitarkastajiin esitarkastusprosessin aikana. Yhteydenotot tapahtuvat koulutussuunnittelijan (tohtorikoulutus) välityksellä.

Esitarkastaja voi tiedekunnalle toimittamansa lausunnon lisäksi esittää työn tekijälle yksityiskohtaisempia korjausehdotuksia ja kommentteja käsikirjoituksesta. Nämä korjausehdotukset toimitetaan samaan aikaan lausunnon kanssa. Väitöskirjan tekijä neuvottelee vastuuprofessorin ja ohjaajien kanssa, mitkä esitarkastajien ehdottamat korjaukset otetaan huomioon väitöskirjan lopulliseen versioon. Artikkeliväitöskirjakäsikirjoitusta arvioitaessa tulee huomioida, että artikkelit ovat jo julkaistuja tutkimuksia. Arviointi keskittyy tällöin tutkimuksen koontiosaan sekä eheään kokonaisuuteen.

Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 15.4.2015, 44 § ja rehtorin päätös HY/498/2017).

Tiedekunnan tohtorikoulutuksesta vastaavan koulutussuunnittelija toimittaa lausunnosta kopiot opiskelijalle, ohjaajille, tiedekuntaneuvoston jäsenille sekä (mikäli väittelylupa myönnetään) vastaväittäjälle ja muille arvosanalautakunnan jäsenille.

Opiskelijalla on oikeus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksia lausunnoista ennen kuin väittelyluvan myöntämisestä päätetään. Lausunto liitetään tiedekuntaneuvoston sen kokouksen pöytäkirjaan, jossa väittelylupa-asiasta päätetään, ja on sen jälkeen julkinen asiakirja.

Väitöskirjan arvostelussa käytetään 3-portaista arvosteluasteikkoa (kiittäen hyväksytty / hyväksytty / hylätty).

Kiittäen hyväksytty

Väitöskirja on kaikkien arviointikriteereiden valossa erityisen ansiokas ja kunnianhimoinen. Väitöskirja täyttää eettiset kriteerit.

Hyväksytty
Täyttää tiedekunnan määritelmän väitöskirjoille että eettiset kriteerit.

Hylätty
Väitöskirja ei täytä tiedekunnan väitöskirjan kriteereitä ja/tai eettisiä normeja.

Pääsääntöisesti väitöskirjat hyväksytään arvolauseella hyväksytty. Poikkeustapauksessa, kun väitöskirja on kaikkien arviointikriteerien valossa erityisen ansiokas, sille voidaan antaa arvolause kiittäen hyväksytty.

Ar­vioin­ti­kri­tee­re­jä

Aiheen valinta ja tutkimusongelma
Aiheen tulee kytkeytyä aikaisempaan tutkimukseen, mutta väitöskirjan tulisi tuottaa aidosti uutta tietoa ja se voi olla myös uuden tutkimuslinjan avaus. Tutkimus tulee rajata tarkoituksenmukaisesti. Tutkimuskysymykset tulee asettaa siten, että niihin voidaan tutkimuksessa mielekkäästi vastata.

Käsitteellinen selkeys ja aiheen teoreettinen hallinta
Työn tulee olla käsitteellisesti selkeä ja tekijän tulee osoittaa taustateorioiden hallintaa ja hän kykenee käsitteellistämään tutkimusongelmansa.

Menetelmien käyttö
Menetelmien on oltava hyvin perusteluja ja niiden avulla tulee pystyä vastaamaan tutkimusongelmaan. Tutkimusmenetelmien monipuolinen käyttö on ansio. Tutkimusmenetelmien syvällinen hallinta ja oivaltava käyttö katsotaan eduksi.

Aineisto
Aineiston on oltava laadukas sekä tutkimusongelman ja -menetelmän kannalta riittävä.

Tulosten esittely
Tulokset on esitettävä selkeästi ja johdonmukaisesti. Analyysin on oltava johdonmukaista ja perusteltua.

Johtopäätökset
Johtopäätösten on oltava systemaattisia ja hyvin perusteltuja, ja ne tulee tehdä suhteessa tutkimusongelmaan, aineistoon ja menetelmään. Spekulaatioita tulee välttää.

Työn kokonaisuus ja kielellinen ilmaisu
Väitöskirjan on oltava rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä. Tekstin on oltava yhtenäistä ja loogista. Tekstissä on keskityttävä olennaiseen. Argumentoinnin on edettävä loogisesti. Tutkijan tulee osoittaa kriittistä ajattelua, omaperäisyyttä ja itsenäisyyttä.

Väitöskirjan tarkastusprosessia säätelee Helsingin yliopiston linjaukset väitöskirjojen esitarkastuksesta, hyväksymisestä ja väitöskirjojen yleisistä kriteereistä (rehtorin päätös HY/498/2017) sekä Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 44 §. Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöskirjalle arvosanalautakunnan, johon kuuluu yksi tai poikkeustapauksissa kaksi vastaväittäjää, kustos sekä yksi tai useampi tiedekunnan edustaja.

Väitöstilaisuuden kulku

  • Väitöstilaisuus alkaa 15 minuuttia alkamishetkestä ilmoitetun tasatunnin jälkeen, arkipäivisin kello 12 ja lauantaisin kello 10. Yleisön on hyvä olla paikalla ilmoitettuna aikana.
  • Kun väittelijä, kustos ja vastaväittäjä saapuvat, nousee yleisö seisomaan. Yleisö käy istumaan kustoksen käydessä istumaan.
  • Kustos avaa tilaisuuden.
  • Väittelijä pitää lectio praecursorian (max. 20 minuuttia).
  • Vastaväittäjä aloittaa väitöskirjan tarkastuksen, joka voi kestää korkeintaan 4 tuntia.
  • Virallisen käsittelyn jälkeen yleisö voi esittää kysymyksiä.
  • Kustos päättää tilaisuuden, minkä jälkeen ensimmäisinä poistuvat väittelijä, kustos ja vastaväittäjä ja heidän jälkeensä yleisö.

Vastaväittäjä

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 44 §).

Väitöstilaisuudessa Vastaväittäjä esittää väittelijän lectio praecursorian jälkeen lyhyen suullisen lausunnon, jossa hän tarkastelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä sekä samantapaisia yleisluontoisia kysymyksiä. Varsinaisessa tarkastuksessa vastaväittäjä käy työn läpi, johon hän voi käyttää aikaa enintään neljä tuntia. Väitöstilaisuuden lopussa vastaväittäjä esittää laajemman suullisen yhteenvetolausumansa.

Vastaväittäjän tulee kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle perusteltu kirjallinen arvostelulausunto väitöskirjasta. Ohjaaja voi neuvotella vastaväittäjän kanssa mahdollisesta nopeutetusta tarkastusaikataulusta. Väitöskirjan arvostelussa tulee ottaa huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa (rehtorin päätös HY/498/2017). Vastaväittäjä arvioi lausunnossaan väitöskirjaa ja tekee esityksensä arvolauseesta kasvatustieteellisen tiedekunnan hyväksymien väitöskirjojen arviointikriteerien ja arvolauseasteikon perusteella neuvoteltuaan asiasta arvolausetoimikunnan jäsenten kanssa. Vastaväittäjä ja arvolausetoimikunnan jäsenet täyttävät yhdessä väitöskirjan arviointilomakkeen.

Kustos

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professoreista (rehtorin päätös HY/498/2017). Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa kustokseksi nimetään yleensä väitöskirjatyön oppiainetta edustava ohjaaja, jos hän on professori.

Ennen väitöstä kustos keskustelee vastaväittäjän kanssa ja informoi häntä väitöstilaisuuden luonteesta, väitöksen kulusta sekä pukeutumismuodollisuuksista. Kustos toimii väitöstilaisuuden puheenjohtajana. Väitöstilaisuuden alussa kustos kertoo väitöstilaisuuden yleisestä luonteesta paikalla oleville. Hän avaa väitöstilaisuuden ja esittelee väittelijän ja vastaväittäjän. Väitöksen aikana hän valvoo, että väittelijä saa vastata kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa poiketa aiheesta. Väittelijän pyytäessä mahdolliset huomautukset ja kysymykset yleisöltä kustos jakaa puheenvuorot ja kirjaa esitetyt kysymykset, kommentit ja väittelijän vastaukset ylös. Kustos valvoo, että väitöstilaisuus sujuu asianmukaisesti ja arvokkaalla tavalla. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka kustos ilmoittaa. Väitöstilaisuus saa kestää enintään 6 tuntia. Lopussa kustos julistaa väitöstilaisuuden päättyneeksi, minkä jälkeen ensimmäisinä poistuvat väittelijä, kustos ja vastaväittäjä ja heidän jälkeensä vasta yleisö.

Kustos laatii väitöstilaisuuden kulusta lausunnon tiedekuntaneuvostolle. Lausunnossa tulee mainita muun muassa väitöstilaisuuden paikka, ajankohta, tilaisuudessa käytetty kieli, tilaisuuden kesto, osallistujamäärä sekä kuvaus väitöstilaisuudesta. Kustos kirjaa lausuntoonsa myös muut pyydetyt ja käytetyt puheenvuorot.

Tiedekunnan käytännön mukaan kustos osallistuu väitöskirjan arvosteluun ja kuuluu tiedekuntaneuvoston nimeämään arvolausetoimikuntaan äänivaltaisena jäsenenä, ellei hän ole toiminut väitöskirjan ohjaajana. Jos kustos on toiminut väitöskirjatyön ohjaajana, hänellä on toimikunnassa vain puheoikeus, eikä hän osallistu väitöskirjan arviointiin eikä keskusteluun arvolauseesta.
 

Arvolausetoimikunnan jäsenenä toimiminen

Arvolausetoimikuntaan nimetään pääsääntöisesti vastaväittäjä, kustos, sekä yksi tai kaksi tiedekunnan edustajaa. Mikäli kustos on toiminut työn ohjaajana, hänellä on toimikunnassa vain puheoikeus, eikä hän osallistu väitöskirjan arviointiin eikä keskusteluun arvolauseesta. Toimikunnan kokoonpanosta päättää tiedekuntaneuvosto väittelyluvan myöntämisen yhteydessä. Arvolausetoimikunnassa tulee olla vähintään kolme äänivaltaista jäsentä.

Arvolausetoimikunnan jäsenet osallistuvat väitöstilaisuuteen ja väitöstilaisuuden jälkeen pidettävään arvolausetoimikunnan kokoukseen. Tiedekunnan edustajat perehdyttävät vastaväittäjän käytettävään arvosteluasteikkoon ja muihin tiedekunnan säädöksiin, toimivat tarvittaessa arvolausetoimikunnan sihteerinä sekä valvovat, että tiedekunnan säädöksiä noudatetaan koko tarkastusprosessin ajan. Kokouksessaan vastaväittäjä ja arvolausetoimikunnan tiedekunnan edustajat täyttävät yhdessä väitöskirjan arviointilomakkeen. Mikäli vastaväittäjä ja arvolausetoimikunnan tiedekunnan edustajat päätyvät arvioinnissaan eri arvosanaan, täyttävät he erilliset lomakkeet ja tiedekuntaneuvosto päättää arvosanasta.

Arvolausetoimikunnan tiedekunnan edustajat laativat väitöskirjasta oman tai yhteisen lausuntonsa tiedekuntaneuvostolle, jonka liitteeksi laitetaan väitöskirjan arviointilomake. Lausunnossaan tiedekunnan edustaja arvioi väitöskirjaa ja väitöstilaisuuden kulkua sekä tekee arvolause-esityksen tiedekunnan hyväksymien väitöskirjan arviointikriteerien ja arvolauseasteikon perusteella. Esityksessä otetaan huomioon myös esitarkastajien lausunnot.

Ennen väitöstutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta ja muista mahdollisista arvosteluun liittyvistä asiakirjoista (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 44 §).

Mikäli esitys arvolauseeksi on kiittäen hyväksytty, siitä on laadittava erillinen perustelu.

Väittelijä

Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, joka tule järjestää 12 kuukauden kuluessa väittelyluvan myöntämisestä.

Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa vastaväittäjän ja arvosanatoimikunnan valinnasta (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 44 §, rehtorin päätös HY/498/2017). Hyvien tapojen mukaista on, että väittelijä ei tapaa vastaväittäjää ennen väitöstä kahden kesken.

Väittelijä tiedottaa etukäteen väitöstilaisuuteen osallistuville sukulaisilleen ja ystävilleen väitöstilaisuuden kulusta. Tilaisuuden muodollisuuksista ja pukeutumisohjeista keskustellaan kustoksen kanssa ennen tilaisuutta.

Väitöstilaisuudessa väittelijä pitää lectio praecursorian ja pyytää sen jälkeen vastaväittäjää esittämään huomautuksensa, johon väitöskirja antaa aihetta. Väittelijä vastaa vastaväittäjän esittämiin ja mahdollisiin yleisöstä esitettyihin kommentteihin puolustaen omia valintojaan, johtopäätöksiään ja tuloksiaan. Lopuksi väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle.

Yleisö

Yleisö tulee paikalle hyvissä ajoin ennen kuin väitöstilaisuus alkaa. Yleisö nousee seisomaan, kun väittelijä, kustos ja vastaväittäjä saapuvat ja käy istumaan kustoksen käydessä istumaan. Yleisön on mahdollista esittää kysymyksiä väitöstilaisuuden lopussa, kun väittelijä kehottaa niitä läsnäolijoita, joilla on muistuttamista/huomauttamista/kysyttävää, pyytämään puheenvuoron kustokselta. Yleisö poistuu väitöstilaisuudesta väittelijän, kustoksen ja vastaväittäjän jälkeen ja säästää onnittelut hetkeen, jolloin väittelijä on salin ulkopuolella ehtinyt kiittää vastaväittäjää ja kustosta. Yleisö ei taputa missään väitöstilaisuuden vaiheessa.

Lisätietoa väitöstilaisuuden kulusta yliopiston verkkosivuilla >>

Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvostelusta, kun vastaväittäjän, kustoksen ja arvosanatoimikunnan lausunnot on toimitettu tiedekunnan tohtorikoulutuksesta vastaavalle koulutussuunnittelijalle. Väittelijällä on vastineoikeus kaikkiin em. asiakirjoihin. Mahdollinen vastine jaetaan tiedekuntaneuvostolle yhdessä arvosanalautakunnan asiakirjojen kanssa.

Opiskelija, joka on tyytymätön tiedekuntaneuvoston päätökseen, voi hakea siihen oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnalta.

 

Vastaväittäjälle maksetaan palkkio, korvataan matkat sekä enintään kahden (Euroopan sisältä tulevat) tai kolmen (Euroopan ulkopuolelta tulevat) yön yöpyminen. Erillistä päivärahaa ei makseta.

Matka- ja majoitusvarauksista huolehtii tiedekunnassa sihteeri Tiina Reilly. Vastaväittäjää tai kustosta pyydetään olemaan yhteydessä sihteeriin hyvissä ajoin ennen suunniteltua matkaa, ja ilmoittamaan toivotut matkapäivät ja muut varauksia varten tarvittavat tiedot. Vastaväittäjä voi myös halutessaan varata matkat ja/tai majoituksen itse, jolloin tiedekunta korvaa kohtuulliset matkakustannukset kuitteja vastaan.

Matkan jälkeen vastaväittäjiä pyydetään toimittamaan tiedekuntaan täytettynä matkalaskulomake, ulkomaanmatkojen osalta payments abroad -lomake sekä matkaan liittyvät kuitit yhtenä pdf-tiedostona. Tiedostot toimitetaan sihteeri Tiina Reillylle. Jos lento- ja majoitusvaraukset on tehty tiedekunnan toimesta eikä muita matkakuluja ole, matkalaskua ei tarvitse tehdä.

Tiedekunta korvaa lisäksi tarvittaessa väitöspäivänä lounaan/eväät kustokselle, vastaväittäjälle ja tiedekunnan edustajille (enintään 20 € henkilö) sekä väitöstä edeltävänä iltana illallisen kustokselle ja vastaväittäjälle (enintään 80 € henkilö).

Kasvatustieteellisen (ent. käyttäytymistieteellisen) tiedekunnan väitöskirjat julkaistaan elektronisessa muodossa yliopiston E-thesis-järjestelmässä. Painettuja kirjoja voi tiedustella suoraan väittelijöiltä.

Tutustu väitöskirjoihin!