Tekoälyn ja digitalisaation monet muodot ovat tulleet osaksi jokapäivästä elämää. Tekoälyn ja digitalisaation moninaisuuden ymmärtäminen on nykyään olennainen kansalaistaito. Kuinka tekoälyä ja digitaalisia työkaluja voisi kehittää suuntaan, jossa ne tukevat entistä paremmin ihmisten kognitiota ja hyvinvointia?
Kevään 2023 Studia Generalia -luentosarja käsittelee tekoälyyn ja ihmismieleen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä eri tieteenalojen näkökulmista. Luentosarjan ovat suunnitelleet Helsingin yliopiston Mind and Matter -tutkimusalueen tutkijat.
Luennot järjestetään Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4). Luennot voi katsoa myös verkossa. Tarkemmat tiedot luennoista alla.
Tekoälyn ymmärtämisen perustaidot voi hankkia Helsingin yliopiston maksuttomilla verkkokursseilla:
Miten digitalisaatio vaikuttaa kansalaisen turvallisuuteen ja luottamukseen julkishallintoa kohtaan? Mitä hankalakäyttöisistä tietojärjestelmistä seuraa? Miten digitaalisia työvälineitä korjataan ja kehitetään suuntaan, jossa ne auttavat rakentamaan hyvinvoivaa yhteiskuntaa? Tässä keskustelutilaisuudessa näitä kysymyksiä tarkastellaan yhteiskuntatieteen ja oikeustieteen näkökulmista keskittyen sosiaali- ja terveydenhuollon APOTTI-tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmään. Julkinen keskustelu Apotista on paljastanut, miten tietojärjestelmän heikko käytettävyys muokkaa lääkärin työtä tavalla, joka voi vaarantaa niin potilasturvallisuuden kuin myös kansalaisten perusoikeudet. Apotti-esimerkin kautta voidaan tarkastella, miten tietojärjestelmät ja tiedonhallinta ohjaavat perustavanlaatuisesti työntekemisen tapoja ja logiikkaa. Apotti-logiikka on tiiviisti sidoksissa tietojohtamiseen, rakenteistetun datan hyödyntämiseen sekä digitaalisiin työnkulkuihin.
Tilaisuus tuo yhteen kolme eri näkökulmaa. Professori Minna Ruckenstein johtaa REPAIR-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan myös Apottiin liittyviä murtumia, niiden edellyttämää korjaustyötä sekä mahdollisia uusia kehityskulkuja. Strategisen tutkimuksen ohjelmajohtaja Karoliina Snell lähestyy Apotti-hanketta datapolitiikan näkökulmasta ja haastaa tutkimusta tarkastelemaan myös Apotin taustalla olevia jännitteitä yksilöideologian ja yleisen edun välillä. Valtioneuvoston oikeuskansleri toimii ylimpänä laillisuusvalvojana ja valvoo muun muassa julkishallinnon digitalisaation lainmukaisuutta. Oikeuskansleri ja Helsingin yliopiston dosentti Tuomas Pöysti valottaa, missä määrin lainsäädäntö ja -käytäntö ohjaa, mahdollistaa ja rajoittaa terveydenhuollon digitalisaatiota ja miten oikeus voi osaltaan paljastaa ja korjata digitalisaation negatiivisia vaikutuksia. Yhdessä nämä näkökulmat valottavat terveydenhuollon digitalisaation suuntaa ja vaikutuksia nykyisille ja tuleville sukupolville, tuoden esille usein huomiotta jäävät mahdollisuudet olla digitalisoimatta ihmisten toimintaa ja pidättäytyä keräämästä ja hyödyttämästä dataa.
Keskustelijat:
professori Minna Ruckenstein (REPAIR)
ohjelmajohtaja Karoliina Snell (SHIELD)
Puheenjohtaja: apulaisprofessori Riikka Koulu
Yhteistyössä: Strategisen tutkimuksen ohjelma – Turvallisuus ja luottamus algoritmien aikakaudella (SHIELD) & Algoritmisten systeemien murtumat ja uudet alut (REPAIR)
Tilaisuuden kieli on englanti.
Artificial Intelligence (AI) is becoming influential throughout technological society, from transport to healthcare, civil engineering to personal electronics. But, what kind of intelligence does our AI possess?
AI pioneer Judea Pearl has said that the state of the art of modern AI is just very sophisticated fitting of curves to data. Can this give us the intelligent machines we would wish to have? Artificial cognitive systems that support human cognition, and extend thinking beyond human limitations – in short, human-compatible AI. In order to chart a course towards AI with true intelligence, an AI that is relatable and can be asked to understand us, its users, we must study humans and AI together. The talks in this seminar focus on the study of learning in humans and AI together, interacting in cooperation or competition.
Meaning and understanding in humans and machines
Benjamin Cowley, Associate Professor in AI in Learning and Education (High Performance Cognition Group)
Probabilistic machine and human learning under extreme resource constraints
Luigi Acerbi, Assistant Professor of Artificial and Human Intelligence (Machine and Human Intelligence research group)
Towards cooperative AI
Antti Keurulainen, Founder and research director at Bitville, Doctoral researcher at Aalto University
Chairperson: Professor Riikka Möttönen
Organised in collaboration with the Finnish Center for Artificial Intelligence (FCAI)
OpenAI:n marraskuussa 2022 julkistamaa ChatGPT:tä on kutsuttu arvauskoneeksi, chattailevaksi tekoälyksi ja spleinausteknologiaksi. Mikä ChatGPT oikein on ja miten se toimii? Missä määrin ChatGPT:n kielitaito vastaa ihmisen kielitaitoa? Tietääkö se, mitä se sanoo, vai eikö se ymmärrä mitään? Ajatteleeko se vai tuottaako se vain merkityksetöntä hölynpölyä? Mitä ChatGPT:stä ylipäätään pitäisi ajatella ja miten siitä pitäisi puhua? Kognitiotieteen, filosofian, kieliteknologian ja tietojenkäsittelytieteen tutkijat keskustelevat ihmismielestä, kielestä ja tekoälystä.
Keskustelijat:
yliopistonlehtori Anna-Mari Rusanen (kognitiotiede, tekoälyn filosofia ja etiikka)
yliopistonlehtori Mathias Creutz (kieliteknologia)
professori Riikka Möttönen (kognitiotiede, psykolingvistiikka ja kognitiivinen neurotiede)
professori Hannu Toivonen (tietojenkäsittelytiede)
Voit nauttia myös aiemmista Studia Generalia -luennoista tallenteina!