Hevostutkimus

Tutkimustyön pääpaino on tohtorikoulutettavien väitöskirjaprojekteissa sekä erikoistuvien eläinlääkärien erikoistumisartikkeleissa. Lisäksi ohjaamme vuosittain lukuisia hevossairauksia käsitteleviä opiskelijoiden lisensiaattitöitä. Projekteissa tehdään sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Hevossairauksien oppiaineen tutkimustyö painottuu Suomessa esiintyvien keskeisten sairauksien aihepiireihin. Lue lisää käynnissä olevista projekteista ja viimeaikoina julkaistuista kliinisistä tutkimuksista.

Tutkimusprojektin tarkoituksena on selvittää kuivikkeen vaikutuksia hevosen terveyteen, suorituskykyyn ja hyvinvointiin kahdesta eri näkökulmasta. Projektissa hevossairauksien oppiaine tekee yhteistyötä Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Ypäjän hevosopiston kanssa. Tutkimuksessa seurataan Ypäjän hevosopiston tallissa asuvien hevosten hengitysteiden tulehdusvastetta ja talli-ilman laatua koko sisäruokintakauden ajan kuivikkeiden vaihtuessa säännöllisin väliajoin. Samalla videoidaan hevosten käyttäytymistä karsinassa ja mitataan mm. makuulla vietettyä aikaa. Tulosten avulla voidaan ohjeistaa eläinlääkäreitä, omistajia ja tallinpitäjiä ympäristön pölystä ja allergeeneista johtuvien hengitystiesairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Käyttäytymistutkimuksen tulokset antavat samalla tietoa kuivikkeen valinnan vaikutuksesta hevosen kokonaishyvinvointiin. 

Tällä hetkellä testataan Fortum HorsePowerin toimittaman olkipelletin vaikutuksia.  

Vastuututkijat

Dos. Anna Mykkänen - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa 

Prof. Anna Valros - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa

ELL Jenni Mönki - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa

Tutkimuksemme koskee hevosten rauhoitusaineiden turvallisuuden lisäämistä. Rauhoitusaineita käytetään pienten toimenpiteiden tekemiseen seisovalle hevoselle, kivun lievitykseen sekä nukutuksen esilääkkeinä. Hevosilla tavallisimmin käytetyillä rauhoitusaineilla on myös sivuvaikutuksia etenkin sydän- ja verenkiertoelimistön ja ruoansulatuskanavan toimintaan. Tutkimme, miten näitä sivuvaikutuksia voitaisiin vähentää vastavaikuttajalla, joka kumoaisi ei-toivottuja vaikutuksia ilman, että rauhoituksen syvyys muuttuisi.

Vastuututkija
ELL Heidi Tapio - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa

Julkaisuja

Projektin tarkoitus on tutkia monipuolisesti hevosen suoliston hiekkakertymien syytä ja niihin tehoavaa lääkitystä. Tehokas hiekkakertymien poisto lääkkeellisesti vähentää hevosen riskiä joutua ähkyleikkaukseen. Tähänastisissa tutkimuksissa psylliumin ja magnesiumsulfaatin yhdistelmä on ollut toimiva lääkitys ja parhaiten hoito saadaan tehtyä sairaalassa. Lisäksi yritämme saada selville miksi hevonen syö hiekkaa; potilaiden ja hiekattomien verrokkien omistajille tehtiin laaja kysely hevosten elinvoista, jotta löydettäisiin syy hiekansyönnille. Hiekan syöminen yhdistetään joskus myös hivenainepuutoksiin, joten tarkoituksena on myös verrata terveiden ja hiekkaa syöneiden hevosten hivenainepitoisuuksia veressä.

Vastuututkija
ELL Kati Niinistö - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimustietokannassa

Julkaisuja

Hengitystietutkimus on yksi hevossairauksien oppiaineen pääpainoalueita. Käynnissä on tutkimus, jossa selvitetään hevosen kroonisen hengitystieahtauman eli puhkurin syntyyn liittyviä tekijöitä. Puhkuri on etenkin ikääntyvillä hevosilla yleinen sairaus, joka muistuttaa ihmisten astmaa. Pitkäaikaista altistusta talli-ilman pölylle ja homeille pidetään tärkeimpänä sairauteen altistavana tekijänä. Tässä tutkimuksessa selvitämme EMMPRIN-proteiinin (extracellular matrix metalloproteinase inducer) ja usean muun biomarkkerin ilmentymistä kroonisesti hengitystiesairailla hevosilla. Mikäli EMMPRIN-ilmentymistaso liittyy hengitystietulehduksen voimakkuuteen tai hevosen alttiuteen sairastua puhkuriin, saadaan arvokasta tietoa proteiinin merkityksestä keuhkojen tulehdustiloissa. Tietoa voidaan jatkossa käyttää muun muassa ennustettaessa hevosen yksilöllistä alttiutta sairastua puhkuriin.

Yliopistollisen hevossairaalan potilasaineistoa käytetään hyväksi tutkimusprojektissa, jossa selvitetään eri hengitystienäytteenottomenetelmien luotettavuutta. Tulokset auttavat eläinlääkäriä valitsemaan luotettavimman tavan tutkia hengitystievaivoista kärsivää potilasta.

Yhteistyötä tehdään myös Kuopion hevostietokeskuksen kanssa projektissa, jossa selvitetään pihattovarsojen sairastuvuutta hengitystietulehduksiin ja siihen liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi tutkitaan pihattovarsojen hengitysteissä kasvavien bakteerien laatua.

Vastuututkijat:
 ELL Heini Koskinen - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa
 ELT Merja Rantala (hengitystiebakteerit) - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa
 ELT Anna Mykkänen - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa

Julkaisuja

Metabolinen oireyhtymä (EMS, equine metabolic syndrome) on hevosten elintasosairaus, joka jossain määrin muistuttaa ihmisten metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta. Tyypillisesti EMS:aan sairastuvat hevoset ovat lihavia ja niillä on sokeriaineenvaihdunnan häiriö (hyperinsulinemia, insuliiniresistenssi). Toistaiseksi tuntemattomalla tavalla metabolinen oireyhtymä ja erityisesti veren korkeat insuliinitasot altistavat hevosen kaviokuumeelle, joka kivuliaana ja kroonisena oireena voi johtaa hevosen pysyvään rampautumiseen ja eutanasiaan.

Tällä hetkellä tutkimme lihavuuden ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyyttä suomenhevosilla. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu etenkin ponirotujen edustajien olevan alttiita lihavuudelle ja insuliiniongelmille, mutta suomenhevosten insuliinihäiriöitä koskevia tutkimuksia ei tietääksemme ole tehty. Hypoteesinamme on, että suomenhevonen ei ole rotuna kovin altis insuliiniongelmille ja kaviokuumeelle, vaikka se onkin lihavuuteen taipuvainen ja usein erinomainen rehunkäyttäjä.

Suomenhevostutkimuksen lisäksi tutkimme vuodenajan vaikutusta sokerirasitustestien ja insuliinihäiriöiden muutoksiin sekä rauhoitusaineiden vaikutusta energiametaboliaan terveillä ja EMS-hevosilla.

Vastuututkijat

ELT Ninja Karikoski
Dos. Marja Raekallio
DVM Justin Box

Aiempia tutkimuksia

  • Karikoski NP, et al. The prevalence of endocrinopathic laminitis among horses presented for laminitis at a first-opinion/referral equine hospital. Domestic Animal Endocrinology 2011;41(3):111-117.
  • Karikoski NP, et al. Pathology of natural cases of equine endocrinopathic laminitis associated with hyperinsulinemia. Veterinary Pathology 2015;52:945-956.
  • Carslake H, et al. Serum insulin concentration in horses: effect of storage and handling. The Veterinary Journal 2016;211:94-96.
  • McGowan CM, et al. Paradigm shifts in understanding equine laminitis. The Vet Journal 2018;231:33-40.
  • Pakkanen SAE, et al. "Changes in energy metabolism, and levels of stress-related hormones and electrolytes in horses after intravenous administration of romifidine and the peripheral α-2 adrenoceptor antagonist vatinoxan." Acta veterinaria scandinavica 60.1 (2018): 27.

Valtaosa urheiluhevosista kärsii elämänsä aikana nivelsairauksista ja niiden aiheuttamasta ontumasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erilaisten anti- ja proinflammatoristen välittäjäaineiden, anabolisten kasvutekijöiden sekä nivelruston aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia nivelnesteessä hevosen eriasteisissa nivelsairauksissa. Näiden nivelnesteen ns. biomerkkiaineiden tutkimus tuottaa tietoa nivelsairauksien diagnostiikan ja hoidon kehittämiseen.

Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan nivelsairauksien kliinisesti havaittavien oireiden sekä valittujen biomerkkiaineiden vastetta nivelensisäiseen hyaluronihappohoitoon. Hyaluronihappo on hevosen nivelnesteessä luontaisestikin esiintyvä tärkeä ainesosa, jonka pitoisuus ja viskositeetti pienenenevät nivelsairauksissa.

Vastuututkija

DVM, Tytti Niemelä - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa

Julkaisuja

  • Niemelä, Tytti M., Riitta-Mari Tulamo, and Anna K. Hielm-Björkman. "A randomised, double-blinded, placebo-controlled clinical study on intra-articular hyaluronan treatment in equine lameness originating from the metacarpophalangeal joint." BMC veterinary research 12.1 (2016): 60.
  • Niemelä, Tytti M., et al. "Changes in biomarkers in equine synovial fluid two weeks after intra-articular hyaluronan treatment: a randomised double-blind clinical trial." BMC veterinary research 14.1 (2018): 186.

 

EOTRH (Equine odontoclastic tooth resorption and hypercementosis) on kivulias ja etenevä hevosten etuhampaiden sairaus, jossa vielä toistaiseksi tuntemattomasta syystä etu- ja kulmahampaiden rakenteet alkavat resorboitua (eli ”sulaa pois”) ja vastineena tähän tuottaa ylimääräistä sementtiä juurialueen ja kruunun ympärille. Sairautta tavataan tyypillisimmin vanhemmilla, yli 15-vuotiailla hevosilla. Sairauden alkuvaiheessa löydökset kliinisessä tutkimuksessa ovat usein vähäiset, vaikka röntgenkuvissa olisikin jo tyypillisiä muutoksia nähtävissä. Sairauden edetessä hampaiden tukikudosten tulehdus (periodontiitti) on selvemmin todettavissa, mutta hevosen oireilua voi olla vaikeaa havaita. Sairauden edenneessä vaiheessa hampaat voivat heikentyessään murtua tai alkaa heilua voimakkaan periodontiitin seurauksena ja lopulta hevonen menettää kivuliaan prosessin seurauksena jopa kaikki etuhampaansa.

Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvailla EOTRH-sairauden kliiniset ja röntgenologiset löydökset pohjoismaalaisessa hevospopulaatiossa ja verrata löydöksiä aiempiin tutkimuksiin. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tuottaa lisätietoa sairauden ilmenemisestä yksilössä, jotta sairaus osattaisiin tunnistaa paremmin ja diagnosoida aikaisemmassa vaiheessa.

Vastuututkijat: ELL Lotta Häyrinen ja Prof. Mirja Ruohoniemi

Hevosen silmän sarveiskalvon bakteerin tai rihmasienen aiheuttamat tulehdukset ovat vakavia, potentiaalisesti näkökyvyn säilymistä uhkaavia tiloja ja vaativat nopeaa ja intensiivistä hoitoa. Hevosten sarveiskalvon tulehduksissa yleisimmin tavatuista aiheuttajamikrobeista on tutkittua tietoa, mutta tulokset vaihtelevat alueellisesti muun muassa ilmasto-olosuhteista riippuen. Tähän mennessä tietoa yleisimmistä aiheuttajamikrobeista on julkaistu useista maista ja maanosista ympäri maailmaa, muttei vielä lainkaan Pohjoismaista. Tulehduksen aiheuttavan bakteerin tai rihmasienen laji ja mikrobilääkeherkkyys pyritään selvittämään silmästä otetuista näytteistä, jotta hoidoksi valittaisiin kyseiseen mikrobiin mahdollisimman hyvin toimiva antibiootti- ja/tai sienilääke. Käynnissä olevassa tutkimuksessa kerätään ja analysoidaan tietoja Yliopistollisessa hevossairaalassa todetuista hevosten sarveiskalvoinfektioiden aiheuttajamikrobeista ja niiden mikrobilääkeherkkyyksistä yli 10 vuoden ajalta. Tulokset muun muassa ohjaavat Pohjoismaisissa ilmasto-olosuhteissa työskenteleviä eläinlääkäreitä lääkevalinnoissa ja hoidon suunnittelussa jo ennen näytetulosten valmistumista.

Vastuututkija

ELL Minna Mustikka

Tutkimuksemme tavoitteena on määrittää ja aikatauluttaa varsojen motorista kehittymistä niiden kolmen ensimmäisen elinviikon aikana. Tutkimuksessa on mukana niin terveitä kuin sairaita varsoja, sairaiden osalta tutkimme kehityksen viivästymiä. Varsojen normaalista liikkumisen kehittymisestä on vähän tutkimustietoa saatavilla.

Tutkimuksemme pyrkii lisäämään tietoa varsojen motoriikan kehittymisestä, mikä mahdollistaa aikaisten kehitysviivästyminen havainnoimisen. Kehitysviivästymät voivat vaikuttaa hevosen tulevaisuuteen urheiluhevosena, mitä aiemmin tilanteeseen päästään puuttumaan ja tarvittavat tukitoimenpiteet aloittamaan, sitä parempi ennuste hevosella oletetaan olevaan urheilu-ja käyttöhevoseksi.

Suolinkainen on nuorten hevosten merkittävin loinen, jonka aiheuttamia oireita ovat huonokuntoisuus, ruoansulatuskanavaoireet ja hengitystieoireet. Lähes kaikki varsat saavat tartunnan. Vuosittain yksittäisiä, myös matolääkittyjä, varsoja kuolee vakaviin suolinkaistartuntoihin. Maailmalla on todettu suolinkaisen kehittäneen vastustuskykyä jo kaikkia käytössä olevia loishäätölääkeitä kohtaan.

Heisimatoa esiintyy laiduntavilla hevosilla maailmanlaajuisesti ja se voi aiheuttaa hevoselle vaurioita suolistossa sekä ähkyoireilua. Suomessakin loista esiintyy, mutta sen yleisyydestä ei ole luotettavaa tietoa, koska tartunnan tunnistamiseksi ei ole sopivaa testiä. Testin puuttuessa hevoset lääkitään heisimatoa vastaan syksyisin varmuuden vuoksi, jolloin todennäköisesti merkittävää osaa hevosista lääkitään turhaan ja myös ympäristölle aiheutetaan tarpeetonta kuormitusta.

Tutkimuksessa selvitetään riskitekijöitä suolinkaistartunnoille, suolinkaistartuntojen merkitystä varsojen terveydelle sekä matolääkkeiden tehoa tartuntojen hoidossa. Lisäksi kehitetään testi hevosen heisimatotartunnan toteamiseksi.

Vastuututkija: ELL, Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää kuolaimen vaikutusalueella olevia limakalvovaurioita ravihevosilla ja kenttähevosilla kilpailujen yhteydessä. Ravihevosia on tutkittu kilpailun jälkeen kesällä 2017 osana Suomen Hippoksen ravihevosten hyvinvointiohjelmaa. Kenttähevosia on tutkittu maastokokeen jälkeen kesällä 2018 yhteistyössä Suomen Ratsastajainliiton kanssa. Tutkimus jatkuu kesällä 2019.

Vastuututkija: ELL Kati Tuomola