Hevostutkimus

Tutkimustyön pääpaino on tohtorikoulutettavien väitöskirjaprojekteissa sekä erikoistuvien eläinlääkärien erikoistumisartikkeleissa. Lisäksi ohjaamme vuosittain lukuisia hevossairauksia käsitteleviä opiskelijoiden lisensiaattitöitä. Projekteissa tehdään sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Hevossairauksien oppiaineen tutkimustyö painottuu Suomessa esiintyvien keskeisten sairauksien aihepiireihin. Lue lisää käynnissä olevista projekteista ja viimeaikoina julkaistuista kliinisistä tutkimuksista.

Tutkimusprojektin tarkoituksena on selvittää kuivikkeen vaikutuksia hevosen terveyteen, suorituskykyyn ja hyvinvointiin kahdesta eri näkokulmasta. Projektissa hevossairauksien oppiaine tekee yhteistyötä Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Ypäjän hevosopiston kanssa. Tutkimuksessa seurataan Ypäjän hevosopiston tallissa asuvien hevosten hengitysteiden tulahdusvastetta ja talli-ilman laatua koko sisäruokintakauden ajan kuivikkeiden vaihtuessa säännöllisin väliajoin. Samalla videoidaan hevosten käyttäytymistä karsinassa ja mitataan mm. makuulla vietettyä aikaa. Tulosten avulla voidaan ohjeistaa eläinlääkäreitä, omistajia ja tallinpitäjiä ympäristön pölystä ja allergeeneista johtuvien hengitystiesairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Käyttäytymistutkimuksen tulokset antavat samalla tietoa kuivikkeen valinnan vaikutuksesta hevosen kokonaishyvinvointiin. 

Tällä hetkellä testataan Fortum HorsePowerin toimittaman puupelletin vaikutuksia.  

Vastuututkijat

Dos. Anna Mykkänen - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa 

Prof. Anna Valros - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa

ELL Jenni Mönki - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa

Tutkimuksemme koskee hevosten rauhoitusaineiden turvallisuuden lisäämistä. Rauhoitusaineita käytetään pienten toimenpiteiden tekemiseen seisovalle hevoselle, kivun lievitykseen sekä nukutuksen esilääkkeinä. Hevosilla tavallisimmin käytetyillä rauhoitusaineilla on myös sivuvaikutuksia etenkin sydän- ja verenkiertoelimistön ja ruoansulatuskanavan toimintaan. Tutkimme, miten näitä sivuvaikutuksia voitaisiin vähentää vastavaikuttajalla, joka kumoaisi ei-toivottuja vaikutuksia ilman, että rauhoituksen syvyys muuttuisi.

Vastuututkija
ELL Heidi Tapio - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa

Julkaisuja
Pakkanen, Soile AE, et al. "Detomidine and the combination of detomidine and MK‐467, a peripheral alpha‐2 adrenoceptor antagonist, as premedication in horses anaesthetized with isoflurane." Veterinary anaesthesia and analgesia 42.5 (2015): 527-536.

Projektin tarkoitus on tutkia monipuolisesti hevosen suoliston hiekkakertymien syytä ja niihin tehoavaa lääkitystä. Tehokas hiekkakertymien poisto lääkkeellisesti vähentää hevosen riskiä joutua ähkyleikkaukseen. Tähänastisissa tutkimuksissa psylliumin ja magnesiumsulfaatin yhdistelmä on ollut toimiva lääkitys ja parhaiten hoito saadaan tehtyä sairaalassa. Lisäksi yritämme saada selville miksi hevonen syö hiekkaa; potilaiden ja hiekattomien verrokkien omistajille tehtiin laaja kysely hevosten elinvoista, jotta löydettäisiin syy hiekansyönnille. Hiekan syöminen yhdistetään joskus myös hivenainepuutoksiin, joten tarkoituksena on myös verrata terveiden ja hiekkaa syöneiden hevosten hivenainepitoisuuksia veressä.

Vastuututkija
ELL Kati Niinistö - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimustietokannassa

Julkaisuja

Hengitystietutkimus on yksi hevossairauksien oppiaineen pääpainoalueita. Käynnissä on tutkimus, jossa selvitetään hevosen kroonisen hengitystieahtauman eli puhkurin syntyyn liittyviä tekijöitä. Puhkuri on etenkin ikääntyvillä hevosilla yleinen sairaus, joka muistuttaa ihmisten astmaa. Pitkäaikaista altistusta talli-ilman pölylle ja homeille pidetään tärkeimpänä sairauteen altistavana tekijänä. Tässä tutkimuksessa selvitämme EMMPRIN-proteiinin (extracellular matrix metalloproteinase inducer) ja usean muun biomarkkerin ilmentymistä kroonisesti hengitystiesairailla hevosilla. Mikäli EMMPRIN-ilmentymistaso liittyy hengitystietulehduksen voimakkuuteen tai hevosen alttiuteen sairastua puhkuriin, saadaan arvokasta tietoa proteiinin merkityksestä keuhkojen tulehdustiloissa. Tietoa voidaan jatkossa käyttää muun muassa ennustettaessa hevosen yksilöllistä alttiutta sairastua puhkuriin.

Yliopistollisen hevossairaalan potilasaineistoa käytetään hyväksi tutkimusprojektissa, jossa selvitetään eri hengitystienäytteenottomenetelmien luotettavuutta. Tulokset auttavat eläinlääkäriä valitsemaan luotettavimman tavan tutkia hengitystievaivoista kärsivää potilasta.

Yhteistyötä tehdään myös Kuopion hevostietokeskuksen kanssa projektissa, jossa selvitetään pihattovarsojen sairastuvuutta hengitystietulehduksiin ja siihen liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi tutkitaan pihattovarsojen hengitysteissä kasvavien bakteerien laatua.

Vastuututkijat:
 ELL Heini Koskinen - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa
 ELT Merja Rantala (hengitystiebakteerit) - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa
 ELT Anna Mykkänen - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa

Julkaisuja

Kaviokuume on yksi hevosen kivuliaimmista sairauksista, jonka hormoniperäisen muodon aiheuttamia muutoksia kavion lamellikerroksessa on tutkittu yliopistollisessa eläinsairaalassa. Hormoniperäisen kaviokuumeen taustalla on joko pääasiallisesti lihavilla hevosilla esiintyvä metabolinen syndrooma (EMS) tai vanhojen hevosten aivolisäkkeen toimintahäiriö eli PPID (pituitary pars intermedia dysfunction). Molemmissa sairauksissa veren korkea insuliinipitoisuus on todennäköinen kaviokuumeen aiheuttaja.

Tällä hetkellä tutkimuksemme kohteena on kavion lamellikerroksen rakenteen vaihtelu muun muassa erilaisessa käytössä tai erilaisilla alustoilla liikkuvilla hevosilla. Lisäksi tutkimme metabolisen syndrooman esiintyvyyttä suomenhevosella.

Valtaosa urheiluhevosista kärsii elämänsä aikana nivelsairauksista ja niiden aiheuttamasta ontumasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erilaisten anti- ja proinflammatoristen välittäjäaineiden, anabolisten kasvutekijöiden sekä nivelruston aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia nivelnesteessä hevosen eriasteisissa nivelsairauksissa. Näiden nivelnesteen ns. biomerkkiaineiden tutkimus tuottaa tietoa nivelsairauksien diagnostiikan ja hoidon kehittämiseen.

Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan nivelsairauksien kliinisesti havaittavien oireiden sekä valittujen biomerkkiaineiden vastetta nivelensisäiseen hyaluronihappohoitoon. Hyaluronihappo on hevosen nivelnesteessä luontaisestikin esiintyvä tärkeä ainesosa, jonka pitoisuus ja viskositeetti pienenenevät nivelsairauksissa.

Vastuututkija

DVM, Tytti Niemelä - tutkimusprofiili Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa

 

Tutkimuksemme tavoitteena on määrittää ja aikatauluttaa varsojen motorista kehittymistä niiden kolmen ensimmäisen elinviikon aikana. Tutkimuksessa on mukana niin terveitä kuin sairaita varsoja, sairaiden osalta tutkimme kehityksen viivästymiä. Varsojen normaalista liikkumisen kehittymisestä on vähän tutkimustietoa saatavilla.

Tutkimuksemme pyrkii lisäämään tietoa varsojen motoriikan kehittymisestä, mikä mahdollistaa aikaisten kehitysviivästyminen havainnoimisen. Kehitysviivästymät voivat vaikuttaa hevosen tulevaisuuteen urheiluhevosena, mitä aiemmin tilanteeseen päästään puuttumaan ja tarvittavat tukitoimenpiteet aloittamaan, sitä parempi ennuste hevosella oletetaan olevaan urheilu-ja käyttöhevoseksi.