Hevostutkimus

Tutkimustyön pääpaino on tohtorikoulutettavien väitöskirjaprojekteissa sekä erikoistuvien eläinlääkärien erikoistumisartikkeleissa. Lisäksi ohjaamme vuosittain lukuisia hevossairauksia käsitteleviä opiskelijoiden lisensiaattitöitä. Projekteissa tehdään sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Hevossairauksien oppiaineen tutkimustyö painottuu Suomessa esiintyvien keskeisten sairauksien aihepiireihin. Lue lisää käynnissä olevista projekteista ja viimeaikoina julkaistuista kliinisistä tutkimuksista.

Tutkimuksemme koskee hevosten rauhoitusaineiden turvallisuuden lisäämistä. Rauhoitusaineita käytetään pienten toimenpiteiden tekemiseen seisovalle hevoselle, kivun lievitykseen sekä nukutuksen esilääkkeinä. Hevosilla tavallisimmin käytetyillä rauhoitusaineilla on myös sivuvaikutuksia etenkin sydän- ja verenkiertoelimistön ja ruoansulatuskanavan toimintaan. Tutkimme, miten näitä sivuvaikutuksia voitaisiin vähentää vastavaikuttajalla, joka kumoaisi ei-toivottuja vaikutuksia ilman, että rauhoituksen syvyys muuttuisi.

Vastuututkija ELL Heidi Tapio

Projektin tarkoitus on tutkia monipuolisesti hevosen suoliston hiekkakertymien syytä ja niihin tehoavaa lääkitystä. Tehokkas hiekkakertymien poisto lääkkeellisesti vähentää hevosen riskiä joutua ähkyleikkaukseen. Tähänastisissa tutkimuksissa psylliumin ja magnesiumsulfaatin yhdistelmä on ollut toimiva lääkitys ja parhaiten hoito saadaan tehtyä sairaalassa. Lisäksi yritämme saada selville miksi hevonen syö hiekkaa; potilaiden ja hiekattomien verrokkien omistajille tehtiin laaja kysely hevosten elinvoista, jotta löydettäisiin syy hiekansyönnille. Hiekan syöminen yhdistetään joskus myös hivenainepuutoksiin, joten tarkoituksena on myös verrata terveiden ja hiekkaa syöneiden hevosten hivenainepitoisuuksia veressä.

Vastuututkija ELL Kati Niinistö

Niinistö, Kati, et al. "Comparison of the effects of enteral psyllium, magnesium sulphate and their combination for removal of sand from the large colon of horses." The Veterinary Journal 202.3 (2014): 608-611.

Hukkinen, Vappu. "The Diagnostic Accuracy of the Plastic Glove Test for Diagnosis of Sand Enteropathy in the Horse". Licentiate thesis. Equine Medicine. Faculty of Veterinary Medicine (2015).

Hengitystietutkimus on yksi hevossairauksien oppiaineen pääpainoalueita. Käynnissä on tutkimus, jossa selvitetään hevosen kroonisen hengitystieahtauman eli puhkurin syntyyn liittyviä tekijöitä. Puhkuri on etenkin ikääntyvillä hevosilla yleinen sairaus, joka muistuttaa ihmisten astmaa. Pitkäaikaista altistusta talli-ilman pölylle ja homeille pidetään tärkeimpänä sairauteen altistavana tekijänä. Tässä tutkimuksessa selvitämme EMMPRIN-proteiinin (extracellular matrix metalloproteinase inducer) ja usean muun biomarkkerin ilmentymistä kroonisesti hengitystiesairailla hevosilla. Mikäli EMMPRIN-ilmentymistaso liittyy hengitystietulehduksen voimakkuuteen tai hevosen alttiuteen sairastua puhkuriin, saadaan arvokasta tietoa proteiinin merkityksestä keuhkojen tulehdustiloissa. Tietoa voidaan jatkossa käyttää muun muassa ennustettaessa hevosen yksilöllistä alttiutta sairastua puhkuriin.

Yliopistollisen hevossairaalan potilasaineistoa käytetään hyväksi tutkimusprojektissa, jossa selvitetään eri hengitystienäytteenottomenetelmien luotettavuutta. Tulokset auttavat eläinlääkäriä valitsemaan luotettavimman tavan tutkia hengitystievaivoista kärsivää potilasta.

Hevossairauksien oppiaine tekee yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen ja Ypäjän hevosopiston kanssa projektissa, jossa selvitetään kuivikkeiden vaikutusta hevosten hengitystieterveyteen. Samalla tutkitaan kuivikkeiden vaikutusta hevosten käyttäytymiseen.  

Yhteistyötä tehdään myös Kuopion hevostietokeskuksen kanssa projektissa, jossa selvitetään pihattovarsojen sairastuvuutta hengitystietulehduksiin ja siihen liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi tutkitaan pihattovarsojen hengitysteissä kasvavien bakteerien laatua.

Vastuututkijat:
 ELL Heini Koskinen 
 ELT Merja Rantala (hengitystiebakteerit) 
 ELT Anna Mykkänen 
 ELL Jenni Mönki

Kaviokuume on yksi hevosen kivuliaimmista sairauksista, jonka hormoniperäisen muodon aiheuttamia muutoksia kavion lamellikerroksessa on tutkittu yliopistollisessa eläinsairaalassa. Hormoniperäisen kaviokuumeen taustalla on joko pääasiallisesti lihavilla hevosilla esiintyvä metabolinen syndrooma (EMS) tai vanhojen hevosten aivolisäkkeen toimintahäiriö eli PPID (pituitary pars intermedia dysfunction). Molemmissa sairauksissa veren korkea insuliinipitoisuus on todennäköinen kaviokuumeen aiheuttaja.

Tällä hetkellä tutkimuksemme kohteena on kavion lamellikerroksen rakenteen vaihtelu muun muassa erilaisessa käytössä tai erilaisilla alustoilla liikkuvilla hevosilla. Lisäksi tutkimme metabolisen syndrooman esiintyvyyttä suomenhevosella.

 

eltdk - normaali lamellikerros - pieni

Normaali lamellikerros

 

eltdk - krooninen kaviokuume - pieni kuva

Kaviokuume 

Suolinkainen on nuorten hevosten merkittävin loinen, jonka aiheuttamia oireita ovat muun muassa huonokuntoisuus, ruoansulatuskanavaoireet ja hengitystieoireet. Lähes kaikki varsat saavat tartunnan. Vuosittain yksittäisiä, myös matolääkittyjä, varsoja kuolee vakaviin suolinkaistartuntoihin. Maailmalla on todettu suolinkaisen kehittäneen vastustuskykyä jo kaikkia käytössä olevia loishäätölääkeitä kohtaan.

Meneillään olevan väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää suolinkaistartuntojen yleisyyttä 1- ja 2-vuotiailla lämminverihevosilla Suomessa sekä tartunnalle altistavia tekijöitä. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi loishäätölääkkeiden tehoa suolinkaistartuntojen hoidossa Suomessa.

Tutkimukseen haetaan mukaan 12 - 30 kuukauden ikäisiä Suomessa syntyneitä terveitä lämminverivarsoja, jotka eivät ole saaneet matolääkettä viimeisen kahden kuukauden aikana. Hevosista otetaan 1-3 lantanäytettä kahden viikon välein ja hevosen omistajan tulee täyttää talliolosuhteita ja matolääkitystä koskeva kyselylomake. Osa hevosista ohjataan lääketutkimukseen, jossa niille annetaan suolinkaistartuntojen hoitoon tarkoitettua Suomessa rekisteröityä matolääkettä joko ensimmäisen tai toisen lantanäytteen oton jälkeen.
Lantanäytteiden tutkimus ja niiden perusteella annetut lääkitysohjeet ovat ilmaisia tutkimukseen osallistuvien hevosten omistajille. Loishäätölääketutkimukseen valittavat hevoset myös lääkitään maksutta.

Näytteiden kerääminen ja analysointi on jo aloitettu. Erityisesti syksyllä 2017 toivomme saavamme runsaasti näytteitä ympäri Suomea.
Tutkimukseen sisältyvä kyselylomake  

Lisätietoa: Tohtorikoulutettava, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala, puh. 040 5075067, katja.hautala@helsinki.fi
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Eläinlääketieteelliset biotieteet / parasitologia

Tutkimuksemme tavoitteena on määrittää ja aikatauluttaa varsojen motorista kehittymistä niiden kolmen ensimmäisen elinviikon aikana. Tutkimuksessa on mukana niin terveitä kuin sairaita varsoja, sairaiden osalta tutkimme kehityksen viivästymiä. Varsojen normaalista liikkumisen kehittymisestä on vähän tutkimustietoa saatavilla.

Tutkimuksemme pyrkii lisäämään tietoa varsojen motoriikan kehittymisestä, mikä mahdollistaa aikaisten kehitysviivästyminen havainnoimisen. Kehitysviivästymät voivat vaikuttaa hevosen tulevaisuuteen urheiluhevosena, mitä aiemmin tilanteeseen päästään puuttumaan ja tarvittavat tukitoimenpiteet aloittamaan, sitä parempi ennuste hevosella oletetaan olevaan urheilu-ja käyttöhevoseksi.