Tutkimus

Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston tutkimus painottuu eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Kliininen tutkimuksemme keskittyy hevosten ja pieneläinten sairauksien diagnostiikkaan ja hoitokäytäntöihin sekä hyvinvointitutkimukseen eri eläinlajeilla. Tuemme aktiivisesti eläinlääketieteelliseen translaationaliseen tutkimukseen liittyvien mallien kehittämistä,  jossa eläinten sairaudet toimivat ihmisten sairauksien malleina.

Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto koordinoi Helsingin yliopiston terveyden tutkimuksen tutkijakoulun alaista kliinisen eläinlääketieteen tohtoriohjelmaa.

Lisätietoa osaston tutkijoista, julkaisuista ja projekteista saa Tuhat-tutkimustietokannasta

Eläinlääketieteellinen farmakologia käsittelee lääkeaineiden imeytymistä ja jakautumista elimistöön sekä niiden muuntumista ja erittymistä elimistöstä huomioiden eläinlajien erityispiirteet. Lääkeaineiden vaikutusmekanismien tunteminen on edellytys hoidosta aiheutuvien toivottujen ja haitallisten vaikutusten ymmärtämiselle sekä haittojen välttämiselle.

Eläinlääketieteellisen farmakologian tutkimuksiin perustuvat lääkeaineiden hoitoannokset ja eläinten asianmukaiset hoito-ohjeet sekä  käytön rajoitukset (varoajat) lääkityistä eläimistä saaduille elintarvikkeille.

Toksikologia tutkii lääkkeiden ja muiden vieraiden aineiden haitallisia vaikutuksia eläimen elimistössä.

Tutkimme lääkeaineita, joita käytetään eläinten rauhoittamisessa, nukuttamisessa ja kivun lievittämisessä. Laajennamme tieteen käsitystä eläinten kivuntunteesta uudella tutkimustavalla, jossa dokumentoimme koirien kognitiivisia kykyjä. Kivusta aiheutuva kärsimys on negatiivinen tunne, joka vaikuttaa myös kognitiivisiin toimintoihin. Uusin avauksemme liittyy koirien neutraaleihin ja positiivisiin tunnetiloihin.

Diagnostisen kuvantamisen tutkimuksessa hyödynnetään monipuolisesti eri kuvantamismenetelmiä. Yksikön käytössä on digitaaliset röntgenlaitteistot pieneläimille ja hevosille, viimeisintä teknologiaa hyödyntävät ultraäänilaitteet sekä pieneläinten tutkimiseen soveltuvat tietokonetomografia- ja magneettikuvauslaitteet.

Tutkimustyön keskeisenä tavoitteena on käytännön diagnostiikan edistäminen potilastyössä. Tutkijat tekevät aktiivisesti yhteistyötä tiedekunnan muiden osastojen ja kansainvälisten eläinlääketieteen alan yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tutkimus painottuu mahasuolikanavan sairauksiin, keuhko- ja sydänsairauksiin.

Gastroenterologian eli mahasuolikanavan sairauksien tutkimusryhmässä tutkimme mahdollisuuksia hyödyntää edistyneitä tähystysmenetelmiä. Tähystyksen yhteydessä mahalaukun tai suolen limakalvon muuttuneita alueita voidaan tutkia uusilla menetelmillä kuten sinivalokuvantamisella.  Sappitiehyeiden ja haiman muutoksia voidaan tutkia varjoainekuvauksella. Muut tutkimusaiheet käsittelevät ruoka-aineiden ja antibioottien vaikutusta koirien krooniseen ripuliin, suoliston mikrobiotaan (bakteerikantaan). Suolistotulehdusten yhteydessä suoliston läpäisevyys muuttuu ja näitä muutoksia voidaan tutkia verinäytteistä. Maksasairauksien tutkimus keskittyy tutkimaan menetelmiä ja merkkiaineita maksan toiminnan arvioinnissa sekä dobermannien kroonisen hepatiitin diagnoosimenetelmiä ja geneettistä sekä immunologista taustaa.

Keuhkotautien tutkimusryhmä tutkii keuhkosairauksien syntytapaa ja etsii parempia diagnosointimenetelmiä ja tehokkaampia hoitomuotoja akuuttien ja kroonisten keuhkosairauksien hoitoon.  Keuhkojen sidekudossairaus eli keuhkofibroosi aiheuttaa heikentyneen hapenottokyvyn. Ryhmä on tutkinut mistä sairaus johtuu ja minkälaisia muutoksia sairauden kehittymisen aikana havaitaan. Keuhkokuume on myös koiralla tavallinen sairaus ja olemme tutkineet sen hoitoa ja paranemisen seurantaa. Lyhytkuonoisuus voi aiheuttaa vakavia hengitysvaikeuksia. Jalostuksen avuksi on kehitetty kävelytesti jonka avulla voidaan jalostuksesta poissulkea voimakkaimmin oireilevat yksilöt. 

Sydänsairaudet ovat myös koirilla tavallisia. Sydänsairauksien tutkimusryhmä pyrkii löytämään syitä miksi joillakin roduilla löytyy tavallista enemmän esim. rytmihäiriöitä. Sydänsairauden alussa muutokset  voivat olla vähäisiä ja jotta nämä muutokset havaitaan tulee tuntea sydämen normaali toiminta ja koko. Tämän vuoksi ryhmä on tutkinut myös sydämeltään terveitä koiria. Tutkimuksessa käytetään m. ultraäänikuvantamista, sydänsähkökäyrän pitkäaikaisnauhoituksia sekä verinäytteiden tutkimuksia.  Tutkimustuloksia on  hyödynnetty  mm. sydänsairauksien vastustamiseen terveystutkimuksissa. Näissä jalostukseen valitaan koiria, joilla ei ole merkkejä sydänsairauksista.

Merkittävä osa tutkimusprojekteistamme toteutetaan poikkitieteellisenä yhteistyönä lukuisten eläin- ja ihmislääketieteen ja tekniikan parissa toimivien suomalaisten sekä kansainvälisten tutkijoiden kanssa.

Pieneläinkirurgiassa tehdään tutkimusta pehmytosakirurgian, ortopedian, anestesian ja kivunhoidon, neurologian, suu- ja hammassairauksien ja silmäsairauksien erikoisaloilla. Tutkimus painottuu pieneläinten terveyteen ja hyvinvointiin ja tukee translationaalista lääketiedettä edesauttaen ihmisten sairauksien tutkimusta.

Pieneläinkirurgian kliininen tutkimus on nopeasti kasvava ala ja meillä tehtävä tutkimus on korkeaa kansainvälistä tasoa. Kliininen tutkimus on potilaiden hoidon yhteydessä tapahtuvaa tutkimusta, jossa potilaat, omistajan luvalla, voivat osallistua tutkimusprojekteihin. Tutkimukseen osallistuminen on siis aina vapaaehtoista. Näin jokainen omistaja koirineen voi auttaa meitä ymmärtämään tautien syitä ja parantamaan niiden diagnosointia sekä löytämään uusia hoitomuotoja.

Pieneläinkirurgiassa toimii neljä tutkimusryhmää. Yksittäisiä tutkimusprojekteja tehdään myös silmäsairauksien ja suu- ja hammassairauksien erikoisaloilla.

Tärkeimmät yhteistyötahot

Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, Helsingin yliopisto
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, Helsingin yliopisto
Maa- ja metsätaloustieteiden laitoksen agroteknologian yksikkö
OrionPharma OY
Tampereen teknillinen yliopisto
Tampereen yliopisto
Turun yliopisto
UKK-instituutti, Tampere
Poliisikoiralaitos

Ulkomailla
Department of Musculoskeletal Biology, Institute of Aging and Chronic Disease and School of Veterinary Science, University of Liverpool, UK
Royal Veterinary College, Lontoo, UK
Ghent Yliopisto, Ghent, Belgia

Tutkimustyön pääpaino on tohtorikoulutettavien väitöskirjaprojekteissa sekä erikoistuvien eläinlääkärien erikoitusmisartikkeleissa. Lisäksi ohjaamme vuosittain lukuisia hevossairauksia käsitteleviä opiskelijoiden lisenssiaattitöitä. Projekteissa tehdään sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Hevossairauksien oppiaineen tutkimustyö painottuu Suomessa esiintyvien keskeisten sairauksien aihepiireihin. Lue lisää käynnissä olevista projekteista ja viimeaikoina julkaistuista kliinisistä tutkimuksista.