Pienet suuret mikrobit

Antakaa meille meidän jokapäiväinen annoksemme mikrobeilla kyllästettyä monimuotoista luontoa.

Mikrobeja on kautta aikain pelätty kuin ruttoa. Mikrobit ovat olleet syyllisiä moniin ihmiskuntaa piinanneisiin epidemioihin, kuten Mustaan Surmaan, joka tappoi kolmanneksen Euroopan väestöstä

– On ymmärrettävää, että mikrobeja on pelätty, mutta siitä huolimatta mikrobien lähelle pitäisi suorastaan pyrkiä. Valtaosa mikrobeista on ”hyviksiä” ja ihmiselle aivan välttämättömiä, sanoo allergologian emeritusprofessori Tari Haahtela.

Haahtela on innokas perhosharrastaja, ja perhoset veivät hänet myös mikrobitutkimuksen pariin: yhteisen harrastuksen ansiosta hänen ja ekologiaan ja evoluutiobiologiaan erikoistuneen akatemiaprofessori Ilkka Hanskin tiet kohtasivat. Kaksikko ryhtyi sittemmin tekemään yhdessä kansainvälisesti ainutlaatuista tutkimusta luonnon mikrobien ja ihmisen terveyden välisestä yhteydestä.

Hyvät mikrobit ehkäisevät sairauksia

Haahtelan ja Hanskin löydöt ovat olleet hämmästyttäviä. Kaksikko vertaili ryhmineen allergian ja astman yleisyyttä Karjalassa, rajan molemmin puolin. Tulokset osoittivat, että Venäjällä esiintyy selvästi vähemmän allergioita kuin Suomessa.

Selitys löytyi ympäristöstä: Venäjän Karjalassa ihmiset elävät huomattavasti lähempänä luontoa kuin suomalaiset naapurinsa. Alueella viljellään paljon ruokaa omissa puutarhoissa, juomavesi otetaan usein kaivosta, kasvit rehottavat villeinä ihmisten asuinalueilla ja kosketus karjaan on läheinen.

– Ihmiset ovat vahvassa yhteydessä luonnon hyviin mikrobeihin, joita on kaikkialla: kasvien pinnoilla, luonnonvesissä ja jopa ilmassa, Haahtela kuvailee.

Myöhemmin varmistui, että mikroskooppisen pienillä mikrobeilla, ”luonnon hyviksillä” on suuri vaikutus ihmisen terveyteen. Ne ehkäisevät astmaa ja allergiaa vahvistamalla ihmisen immuunipuolustusta. Heikko immuunijärjestelmä altistaa monille kroonisille sairauksille kuten suolisto-ongelmille ja diabetekselle, ehkä jopa depressiolle ja lihavuusongelmille.

Lande stadiin

Mikrobien tärkeys terveydellemme ei näy elintavoissamme. On maailmanlaajuinen ilmiö, että ihmiset pakkautuvat yhä enemmän asvalteilla päällystettyihin ja betonoituihin kaupunkeihin ja menettävät samalla jokapäiväisen kosketuksen monimuotoiseen luontoon.

– Myös globaalit ympäristöongelmat saattavat olla merkityksellisempiä terveydellemme, kuin olemme aiemmin ymmärtäneet. Kun eläinlajeja kuolee sukupuuttoon, metsiä hakataan ja vesistöt kalastetaan tyhjiksi, maaperä ja vedet köyhtyvät myös mikrobitasolla, Haahtela sanoo.

Ympäristön mikrobiköyhyys köyhdyttää vuorostaan ihmisen mikrobiomia, ihon, suoliston ja hengitysteiden mikrobistoa, joka välittää ympäristön ja ihmisen omien solujen viestinvaihtoa. Kun viestit eivät kulje, alttius monille kroonisille sairauksille lisääntyy.

Luonnon merkitys ihmisen terveydelle pitäisikin huomioida kaupunkisuunnittelua myöten. Myös kaupungissa asuville tulisi taata mahdollisuus olla helposti yhteydessä luontoon esimerkiksi puistojen, kaupunkipuutarhojen ja viherkattojen kautta.

– Kasvisten ja juuresten pienimuotoinen viljely korttelipihalla tai parvekkeella olisi terveellinen lisä ravintoon, Haahtela visioi. 

Myös eläimille täytyisi jättää tarpeeksi tilaa. Esimerkiksi koiran omistaminen on erinomainen tapa saada päivittäin runsas annos mikrobeja: koiran tassuissa kulkeutuu sisälle terveelliset terveiset pusikoista.

– Ratkaisu ei ole se, että ihmiset muuttavat takaisin maalle, vaan maaseutua täytyy tuoda hallitusti kaupunkiin. Lande stadiin! Kaikki mitä juomme, syömme, hengitämme ja kosketamme vaikuttaa suoraan terveyteemme. Kaupunkilika ja mikrobiköyhät ”villakoirat” eivät tässä kuitenkaan auta, vaan tarvits kosketusta monimuotoiseen, mikrobirikkaaseen luontoon. Arvo Ylppö sanoi joskus, että lapsen pitäisi syödä lusikallinen multaa silloin tällöin!

Teksti: Ronja Inkovaara
Kuva: Päivi Lehtinen