Hanna Hagström Reaktorin tekoälyliiketoiminnasta vastaava johtaja. Reaktor on kartuttanut yli kuuden vuoden ajalta kokemusta erilaisista tekoälyprojekteista lukuisilla eri toimialoilla, ja nykyisin projekteissa on töissä yli 30 data scientistiä, joista 11 on tohtoreita. Reaktorin näkemyksen mukaan datan prosessointi, tiedolla johtaminen, koneoppiminen ja konenäkö tulevat integroitumaan osaksi digitaalista liiketoimintaa, aivan kuten mobiiliteknologiat tekivät muutama vuosi sitten. Reaktor ei myy hypeä, vaan konkreettisia lähestymistapoja, konsepteja ja teknologisia lopputuotteita, jotka tuottavat luvatun arvon asiakkaille.

Eero Hyvönen on Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG johtaja ja semanttisen mediatekniikan professori Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän on tutkinut ja soveltanut tekoälyä 1980-luvun alusta alkaen ja oli järjestämässä Suomen ensimmäisiä tekoälytutkimuksen päiviä (STeP-1984).

Hyvösen keskeisenä tutkimusaiheena on 2000-luvulla ollut semanttinen web ja siihen liittyvät kansalliset tietoinfrastruktuurit ja älykkäät verkkosovellukset erityisesti kulttuurialalla. Hänen Semanttisen laskennan tutkimusryhmänsä SeCo viimeaikaisista sovelluksista tunnetuimpia ovat ”Sampo-sarjan” Kirjasampo.fi (n. 2 miljoonaa käyttäjää v. 2017) yhdessä yleisten kirjastojen kanssa, Kansallisarkiston, puolustusvoimien ja muiden aineistoihin perustuva Sotasampo.fi (n. 130 000 käyttäjää v. 2017) ja äskettäin julkaistu, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 13 100 elämäkertaan perustuva Biografiasampo.fi.

Eero Hyvönen on julkaissut yli 400 artikkelia ja kirjaa, uusimpana Semanttinen web: avoimen linkitetyn datan käsikirja (Gaudeamus, 218), ja saanut työstään lukuisia kansainvälisiä ja kotimaisia palkintoja, kuten tutkijayhteisön Semantic Web Challenge Award (kahdesti) ja Unesco/UNIDA:n World Summit Award sekä kotimaassa Open Finland Challenge Award ja Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto.

Michael Laakasuon tutkimusaiheena on robotiikan moraalipsykologia. Hän keskittyy ihmisten tuntemuksiin, arvioihin ja kokemuksiin tilanteissa, joissa älykäs teknologia liittyy ihmisten hyvinvointiin. Hän on myös tutkinut eettisiä kysymyksiä, jotka liittyvät ihmiskehon tai mielen muokkaamiseen keskittyviin teknologioihin eli augmentointiin.

Kirsti Lonka on psykologian tohtori ja kasvatuspsykologian professori. Hän on tutkinut pitkään ihmisen oppimista erilaisissa ympäristöissä ja eri-ikäisillä ihmisillä. Aiemmin hän työskenteli mm. Karoliinisen Instituutin oppimiskeskuksen johtajana. Professori Kirsti Longan tutkimus on oppimisen perustutkimusta, joka kuitenkin usein tähtää myös kehittämään uusia ja innovatiivisia tapoja oppia ja opettaa.

Viime vuosikymmenten aikana hän on laajentanut tutkimustaan myös teknologian, motivaation ja tunteiden rooliin oppimisessa. Professori Lonka on työryhmänsä kanssa suunnitellut mm. interaktiivisen oppimisympäristön (Minerva-tori) Helsingin yliopistoon vuonna 2012. Professori Kirsti Longan uusimmat yleistajuiset teokset ovat Oivaltava oppiminen (2015, Otava) sekä Phenomenal learning from Finland (2018, Edita). Hän on suosittu luennoitsija eri puolilla maailmaa ja hän työskentelee myös Kauko-Idässä (Board member) sekä Etelä-Afrikassa (Extraordinary professor, NWU, South Africa).

Lisätietoa kirstilonka.fi sekä growingmind.fi

Henriikka Mustajoki on tutkinut ja opettanut ammatti- ja tutkimusetiikkaa Glasgow'n, Sydneyn yliopistoissa sekä suurimmassa osassa Suomen yliopistoja vuodesta 2000. Nykyään Henriikka koordinoi suomalaista tiedeyhteisöä avoimen tieteen asioissa Tieteellisten seurain valtuuskunnasta käsin. 

Kimmo Pentikäinen muuttaa tulevaisuutta yhdessä parhaiden startuppien, akateemisen tutkimuksen ja AI-teknologian kanssa. Hänen taustansa on filosofiassa, yrittäjyydessä ja maailman johtavan  mobiiliverkko-operaattorin strategisessa uudistamisessa. Tällä hetkellä Kimmo toimii Elisa Oyj:ssa liiketoiminnan kehitysjohtajana. Elisa on markkinajohtaja tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisissa palveluissa Suomessa, jossa on maailman korkein mobiilidatan käyttö henkeä kohti. Vuosi 2017 oli yhtiön historian kannattavin.

Kognitiotieteen yliopistonlehtori Anna-Mari Rusanen on taustaltaan kognitiontutkija ja tieteenfilosofi. Rusanen tutkii erilaisten tiedonkäsittelyjärjestelmien, kuten tekoälysovelluksien tai biologisten aivojen laskennalliseen mallintamiseen liittyviä filosofisia ongelmia. Lisäksi Rusanen tutkii sitä, kuinka ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta, tiedonkäsittelyn työnjakoa ja kommunikaatiota tutkitaan monitieteisesti ja -menetelmällisesti, sekä tekoälysovellusten yhteiskunnalliset ja eettiset vaikutukset. 

Sasu Tarkoma on Helsingin yliopiston professori ja tietojenkäsittelytieteen osaston johtaja. Hän on myös Helsinki Centre for Data Science (HiDATA)-yksikön vetäjä. Hän on aiemmin toiminut laitoksen johtajana ja varajohtajana sekä hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen vastuuprofessorina. Hänen tutkimuksensa liittyy datatieteeseen, esineiden Internetiin, hajautettuihin järjestelmiin sekä liikkuvaan tietojenkäsittelytieteeseen.