Arviointivälineitä opetuksen järjestäjille

Oppimaan oppimisen (engl. learning to learn) arviointikokonaisuudella saadaan luotettavaa tietoa oppilaiden koulussa saavuttamista yleisistä oppimisvalmiuksista. Menetelmää käytetään ennen kaikkea valtakunnallisissa ja kuntakohtaisissa tutkimuksissa, mutta se soveltuu myös yksittäisten koulujen ja luokkien käyttöön opettajan työn kehittämisen apuvälineeksi.

Oppimaan oppimisella tarkoitetaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun liittyviä taitoja ja oppimista ohjaavia käsityksiä, jotka kehittyvät osana opetusta ja sen seurauksena. Olemme kehittäneet oppimaan oppimisen testisarjan koulun keskeisiin nivelvaiheisiin ja tarvittaessa räätälöimme testejä aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

• OpiOpi 10 – kolmas- ja neljäsluokkalaisille
• OpiOpi 12 – kuudes- ja seitsemäsluokkalaisille
• OpiOpi 15 – yhdeksäsluokkalaisille
• OpiOpi 18 – toisen asteen opiskelijoille

Oppimaan oppimisen arvioinnissa oppilaat tekevät luokassa tarkoitukseen kehitettyjä osaamistehtäviä sekä vastaavat oppimista ja koulua koskeviin asenneväittämiin. 

Ensiaskeleet on koulutiensä aloittaville lapsille tarkoitettu tehtäväsarja, jonka avulla opettaja voi arvioida oppilaidensa oppimisvalmiuksia ja työskentelytaitoja. Ensiaskeleet on tarkoitettu käytettäväksi esiopetusvuoden lopussa tai heti ensimmäisen luokan alussa.

Ensiaskeleilla arvioidaan ennen kaikkea tahdonalaista oppimista: lasten on oppilaina osattava kohdistaa tarkkaavaisuutensa opetettaviin asioihin, usein opettajan ohjeiden mukaan, ja myös ylläpitää tarkkaavaisuuttaan. Tätä kutsutaan tehtävään sitoutumiseksi. Sitä voidaan arvioida tarkastelemalla oppilaiden ajattelutaitoja ja käsityksiä itsestään oppijana.

Ensiaskeleet-tehtäväsarja ei edellytä oppilailta luku- tai kirjoitustaitoa, vaan ajattelu- ja päättelytaitoja mitataan kuvallisten tehtävien välityksellä. Työskentelytaitoina taas arvioidaan kuultujen ohjeiden mukaan toimimista, tarkkuutta yksityiskohdissa, jaksamista ja oman työn lopputuloksen arvioimista. Lisäksi on kehitetty opettajien ja vanhempien täytettäväksi lomake, jolla arvioidaan oppilaiden keskittymisen joustavuutta ja sosiaalista vilkkautta.

Ensiaskeleet on suunniteltu seulaksi. Useimpien koulutulokkaiden odotetaan siis suoriutuvan tehtävistä melko hyvin. Seulan avulla opettajan on helpompi heti koulun alussa kiinnittää huomiota oppilaisiin, joilla näyttää olevan vaikeuksia yhdellä tai useammalla oppimisvalmiuksien ja työskentelytaitojen osa-alueella.

Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEAssa aloitettiin vuonna 2013 kehittää ja testata tietokonepohjaista adaptiivista (opiskelijan taitotasoon mukautuvaa) oppimisvalmiuskoetta ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen valinnantueksi. Kokeen tarkoituksena on siis tarjota hakijalle mahdollisuus näyttää oppimisvalmiutensa tilanteissa, joissa peruskoulun päättötodistus puuttuu tai se ei ole vertailukelpoinen.

Oppimisvalmiuskoe on ollut vuodesta 2016 ammatillisten oppilaitosten käytössä ja se on saanut oppilaitoksissa hyvän vastaanoton. Kokeen tuloksia on hyödynnetty opiskelijavalinnan ohella myös opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa.

Tutustu tarkemmin oppivalmiuskokeeseen täällä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2010 Perusopetuksen laatukriteerit ja täydensi niitä vuonna 2012. Kriteerien tavoitteena on auttaa opetuksen järjestäjää eli kunnan koulutointa tai yksittäistä koulua varmistamaan koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Perusopetuksen laatukriteereillä määritellään, millaista toiminnan tulisi olla. Kriteerit sisältävät teema-alueittain jaoteltuja kysymyksiä, joiden avulla opetuksen järjestäjä voi arvioida toimintaansa ja luoda konkreettisia tavoitteita mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi ja toimintansa kehittämiseksi.

Tukeakseen ja helpottaakseen koulujen laadunarviointityötä olemme kehittäneet käytännön työvälineen, Laatumittarin, joka pureutuu laatukriteerien sisältöihin. Mittarissa kriteeristön tavoitteet ja kuvaukset on muutettu konkreettisiksi tekijöiksi ja kysymyksiksi, joiden avulla koulu voi arvioida toimintaansa.

Rakenteiden laatu (neljä osa-aluetta) kuvastaa ulkoisia olosuhteita eli laadun kehittämisen kehystekijöitä. Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu koostuu yhdeksästä osa-alueesta, joita voidaan tarkastella oppimisympäristön ja toimintakulttuurin sekä oppimisen ja opetuksen näkökulmista.

Mittarista on eniten hyötyä, kun koulun laaturyhmä tai eri henkilöstöryhmät yhdessä pohtivat sen avulla, mikä oman koulun tilanne on kullakin mitattavalla osa-alueella. Laatutyötä voi laajentaa koko koulun asiaksi ottamalla mittariin vastaamisen jälkeen koululle toimitettavan laaturaportin Veso-päivien aiheeksi tai ryhmätyökohteeksi.

Valmiiden testiemme ohessa kehitämme jatkuvasti uutta, keräämme tietoa koulutuksesta ja kehitämme arviointimittareitamme ja raporttejamme palvelemaan yhä paremmin yhteistyötahojemme kehittämistarpeita. Tule tekemään kanssamme yhteistyötä arvioinnissa. Meillä on laaja kokemustausta erilaisten arviointien toteutuksesta ja olemme rutinoituneet keräämään aineistoja ja analysoimaan niitä. Yhteistyö kanssamme keventää täten tehokkaasti omaa arviointitehtäväänne ja tarjoaa luotettavaa ja laadukasta arviointia kehittämisen tueksi. Teemme raportteja sekä tilaajaraportteina, että julkisina raportteina. Teemme mielellämme myös arviointi- ja tutkimusyhteistyötä hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa. Kaikki arviointi toimintamme perustuu tutkimuspohjaisuuteen ja sujuvaan aineiston keruuseen, käsittelyyn, analysointiin ja raportointiin.

Tuotamme raporttiin aina tarvittaessa myös kehittämisehdotukset ja koulutamme raportin tulosten tulkintaan ja hyödyntämiseen kehittämistyön tukena.

Ota yhteyttä, niin suunnitellaan seuraava arviointihanke yhteistyössä kanssanne.