Arviointi- ja tutkimushankkeet
Tutustu käynnissä oleviin hankkeisiimme.

Voit myös tutustua jo toteutettuihin hankkeisiimme täällä.
Opiskelijavalinnan uudistus lukion ja lukiolaisten silmin (UUSVALU)

Vuoden 2018 yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalintaa koskeva uudistus on herättänyt alusta alkaen huomattavan vahvaa julkista kritiikkiä ja keskustelua. Uudistuksen taustalla oli pyrkimys nopeuttaa nuorten siirtymistä lukiosta kolmannen asteen koulutukseen, mutta myös vahvistaa ylioppilastutkinnon asemaa yleissivistävän koulutuksen nuorisovaiheen päätepisteenä. Uudistus toteutettiin kuitenkin lukioita juuri kuuntelematta, mikä lienee ollut kritiikin erityisenä kohteena olevan pitkän matematiikan arvon korostumisen rinnalla osasyy sen kriittiseen vastaanottoon. Ulkoapäin tulleeksi koettu uudistus näyttää myös pyyhkineen mielistä aiemman pääsykoevetoisen opiskelijavalinnan monet epäkohdat.

Hanke pureutuu uudistuksen vaikutuksiin nimenomaan lukioiden ja lukiolaisten näkökulmasta. Johtava tutkimuskysymys on, miten opiskelijavalintauudistus on vaikuttanut opiskelijoiden kurssi- ja ylioppilastutkinnon koevalintoihin, hyvinvointiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Sen rinnalla pyritään selvittämään, millaisina lukio-opettajat sekä lukioiden ja perusopetuksen opinto-ohjaajat näkevät uudistuksen vaikutuksen nuorten lukiovalintaan ja lukioaikaisten opintojen etenemiseen. Lisäksi hanke arvioi tutkimuskirjallisuuden valossa suomalaisen ylioppilastutkinnon luonnetta osana koulutuksellisten urapolkujen rakentumista suhteessa vastaavien tutkintojen asemaan muissa länsimaissa.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa koulutuspoliittisen päätöksenteon pohjaksi ajantasaista tietoa vuoden 2018 opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksista lukiolaisten opintojen etenemiseen, heidän lukioaikaisiin kurssivalintoihinsa ja ylioppilastutkinnon koevalintoihinsa, heidän hyvinvointiinsa sekä heidän tulevaisuudensuunnitelmiinsa. Tämän lisäksi tutkimus tuo tietoa lukio-opettajien, opinto-ohjaajien ja rehtorien näkemyksistä uudistuksesta ja sen vaikutuksesta toisaalta opiskelijoiden saaman koulutuksen laatuun ja laajuuteen, toisaalta heidän hyvinvointiinsa ja mahdolliseen uupumiseen. Näiden lisäksi hankkeen yhteydessä kerättävä aiempi tutkimus tulee tarjoamaan vertailukelpoista tietoa Suomen ja muiden maiden toisen asteen päättökokeiden luonteesta sekä niiden vaikutuksesta ja hyödyntämisestä kolmannen asteen koulutuksen opiskelijavalinnassa.

Valtioneuvosto rahoittaa hanketta.

Co-crea­ting inclusi­ve school com­mu­ni­ties

Hankkeen tavoitteena on tukea kouluyhteisöjä niiden inklusiivisuuden vahvistamisessa. Hankkeen puitteissa inklusiivinen kouluyhteisö on määritelty paikaksi, jossa arvostetaan monimuotoisuutta ja johon jokainen on tervetullut, arvostettu sekä tulee kuulluksi. Koulujen tueksi hankkeessa kehitetään yhteistyössä koulujen kanssa työkalupakki, joka tukee koulujen toimijoita vahvistamaan tietoisuutta ja ymmärrystä inklusiivisista koulyhteisöistä. Lisäksi työkalupakki tarjoaa kouluille välineitä oman yhteisön inklusiivisuuden arvioimiseksi sekä kehittämistarpeiden tunnistamiseksi, valitsemiseksi ja toteuttamiseksi.

Kyseessä on Erasmus+ Cooperation partnerships in school education -hanke, jossa konsortiokumppaneina ovat: Regierung des Furstentums Liechtenstein, Tallinna Ülikool, Helsingin yliopisto, Universitatea din Bucuresti, University of British Columbia, Stichting Hogeschool van Amsterdam ja Pädagogische Hochschule Zürich.

DigiVOO

Tampereen korkeakoulusäätiön ja Helsingin yliopiston muodostaman konsortion DigiVOO -tutkimushankkeessa selvitetään digitalisaation vaikutusta yläkoululaisten oppimiseen, oppimistilanteisiin ja oppimistuloksiin. Tutkimus toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön arviointina. Digitalisaation vaikutusten arvioimiseksi hyödynnetään muun muassa Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen keräämiä aineistoja vuodesta 2001 alkaen. Tuloksia verrataan lukuvuonna 2021‒2022 kerättävään valtakunnalliseen aineistoon. Lisäksi tutkitaan lokitietoja ja haastatellaan oppilaita.

Lisätietoa hankkeesta Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmän (REAL) sivuilla.

Kan­sal­li­nen ar­vioin­tio­saa­mi­sen ke­hit­tä­mis­ver­kos­to KAA­RO

KAARO-verkosto kokoaa yhteen eri yliopistoissa kansallisesti ja kansainvälisesti hankittua tutkimustietoa arviointiosaamisesta ja sen kehittämisestä sekä selkeyttää vahvuusperusteisen arviointiosaamisen tavoitteita ja sisältöjä. KAARO-verkosto järjestää MOOC-kursseja ja  arviointikoulutuksia ja seminaareja sekä tuottaa verkkomateriaaleja opettajaopiskelijoille pedagogisissa opinnoissa (esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus), opettajankouluttajille, ammatissaan jo toimiville opettajille ja tutkijoille.

KAARO-verkosto on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema opettajankoulutuksen kehittämishanke. Hankkeessa mukana ovat Helsingin yliopisto (johto ja koordinointi), Aalto yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto ja Åbo Akademi. Lisäksi tehdään yhteistyötä muiden hankkeiden, verkostoiden ja yliopistojen kanssa.

Kou­lun­käyn­ti, opetus ja hy­vin­voin­ti kou­lu­yh­tei­sös­sä ko­ro­nae­pi­de­mian ai­ka­na

Valtakunnallisessa tutkimuksessa selvitetään, miten koronaepidemian aiheuttama poikkeustilanne on vaikuttanut lasten opiskeluun, kaikkien koulutyössä mukana olevien työskentelyyn sekä perheiden hyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva poikkeusolojen vaikutuksesta koulunkäyntiin sekä kerätä tietoa ensi lukuvuoteen varautumista varten.

Tutkimuksen aineisto kerättiin toukokuussa 2020 Suomen kaikkien perusopetuksen koulujen rehtoreilta, opettajilta, oppilashuoltoryhmien jäseniltä ja muilta oppilaiden kanssa työskenteleviltä sekä 4.‒10.-luokkien oppilailta ja 1.‒10.-luokkalaisten oppilaiden huoltajilta. Tilannetta seurataan edelleen lukuvuoden 2020‒2021 ajan.

Tutkimuksen toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä (REAL) ja Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmä (NEDIS). Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kult­tuu­ri-, kat­so­mus- ja kie­li­tie­toi­nen pe­rus­o­pe­tus KU­PE­RA

KUPERA on Opetushallituksen tukema hankekokonaisuus. Hankekokonaisuudessa tuotetaan tutkimusperustaisia näkökulmia kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoiseen opetukseen. Hanke toteutetaan Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEAn ja kasvatustieteellisen tiedekunnan muiden tutkimusryhmien välisenä yhteistyönä. KUPERA tekee yhteistyötä myös useiden eri hankkeiden, verkostojen ja yliopistojen kanssa.

KUPERA-hankekokonaisuuteen kuuluvat myös täydennyskoulutushankkeet KUKAKI ja KUKAKI II, joissa hyödynnetään KUPERA-tutkimus- ja arviointihankkeessa tuotettua tutkimustietoa ja järjestetään webinaareja ja kursseja opettajille vuosien 2021‒2022 aikana.

Op­pi­mis­val­mius­koe am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen har­kin­nan­va­rai­sen haun tuek­si

Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA on kehittänyt tietokonepohjaisen adaptiivisen (opiskelijan taitotasoon mukautuvan) oppimisvalmiuskokeen ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Kokeen tarkoituksena on siis tarjota hakijalle mahdollisuus näyttää oppimisvalmiutensa tilanteissa, joissa peruskoulun päättötodistus puuttuu tai se ei ole vertailukelpoinen. Adaptiivinen oppimisvalmiuskoe on ollut käytössä vuodesta 2016 lähtien.

PISA

Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA on mukana toteuttamassa OECD:n kansainvälistä PISA-tutkimusta Suomen osalta yhdessä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Lue lisää PISA-tutkimuksesta täällä.

Tuettu

Tuettu-tutkimus on Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston muodostaman konsortion tutkimushanke, jossa selvitetään inkluusioon liittyviä kysymyksiä opetuksen toteutuspaikan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen, millaisia vaikutuksia oppilaan luokalla ja luokan oppilaskokoonpanolla on sekä erityistä tukea saaville oppilaille että heidän luokkatovereilleen.

VEPO JOH­TA­MI­NEN 2035: Var­hais­kas­va­tuk­sen sekä esi- ja pe­rus­o­pe­tuk­sen joh­ta­juu­den ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­ma ja kou­lu­tus­ko­ko­nai­suus

Hanke rakentuu kahdesta vaiheesta. Vaiheessa 1 laaditaan johtamisen kehittämissuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2035. Vaiheessa 2 rakennetaan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen johtamisen valtakunnallinen koulutuskokonaisuus ja opetussuunnitelma.

Koulutuskokonaisuudessa ja opetussuunnitelmassa yhdistetään opetushallinnon tutkinto ja yliopistossa suoritettavat johtamisen opinnot siten, että niitä voidaan jatkossa käyttää perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa toimivien johtajien (esim. rehtori, päiväkodinjohtaja) kelpoisuuden tuottavina opintoina. Tämän lisäksi muotoillaan esitys rahoitusmallista ja mahdollisesta lakimuutostarpeesta. Koulutuskokonaisuus ja sen opetussuunnitelma laaditaan siten, että ne ovat kansallisesti sovellettavissa eri opettajankoulutusta tarjoavissa yliopistoissa osana perustutkintoa ja täydennyskoulutuksia.

Lisätietoa hankkeesta löydät Kasvatus- ja opetusalan johtajuuden tutkimus- ja koulutusryhmä KAJOn verkkosivuilta.