Väitöskirja valtiotieteellisessä tiedekunnassa
Väitöskirjat tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista esitarkastus on ensimmäinen ja väitöstilaisuus toinen. Väitöstilaisuuden jälkeen tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvostelee tai hylkää väitöskirjan tarkastusvaiheissa koottujen asiakirjojen ja oman asiantuntemuksensa perusteella.
Väitöskirjan määritelmä ja kriteerit

Väitöskirja on tieteellinen, itsenäiseen tutkimukseen perustuva monografia tai artikkeliväitöskirja, jossa esitetään uutta tietoa. Artikkeliväitöskirja koostuu samaa ongelma-aluetta käsittelevistä tieteellisistä osajulkaisuista (tyypillisesti 3-5 osajulkaisua) ja niiden yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjaan hyväksyttävien osajulkaisujen tulee olla vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, minkä lisäksi voidaan hyväksyä tieteenalan yksilöimien, hyvätasoisten ja arviointimenettelyä käyttävien työpaperisarjojen julkaisut sekä vertaisarvioitujen toimitettujen kirjojen luvut. Julkaistujen tai julkaistuksi hyväksyttyjen osajulkaisujen lisäksi väitöskirjaan voidaan sisällyttää myös osajulkaisuja, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi. Väitöskirjan osajulkaisut voivat olla yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus niissä on riittävä.

Väitöskirjan arvostelussa käytetään asteikkoa hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty. Hyväksytty väitöskirja täyttää alla luetellut kriteerit.

Väitöskirjan tulee

  • sisältää uutta tieteellistä tietoa
  • osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua
  • osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta
  • osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä
  • olla tieteellisesti vakuuttava
  • sisältää perusteltuja tuloksia
  • olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen

Tiedekunnan täsmennykset artikkeliväitöskirjojen kriteereihin:

Artikkeleiden määrä. Kolme täysimittaista artikkelia riittää väitöskirjaa, kun väittelijä on kaikkien artikkeleiden pääkirjoittaja (ainoa kirjoittaja tai nk. ykköskirjoittaja). Mikäli osa artikkeleista on tavallista suppeampia, esittää pitkälti samoja tuloksia tai kun väittelijä ei ole pääkirjoittaja, väitöskirjaan tule sisällyttää useampia artikkeleita. Väittelijän tulee olla pääkirjoittaja ainakin osassa väitöskirjan artikkeleista.

Julkaistujen ja julkaisemattomien artikkeleiden suhde. Väitöskirjan tulee sisältää vähintään kaksi julkaistavaksi hyväksyttyä artikkelia eikä hyväksymättömien artikkeleiden määrä saa ylittää hyväksyttyjen artikkeleiden määrää. Hyväksyttyjen artikkeleiden ja kirjan lukujen tulee olla vertaisarvioituja ja niiden julkaisupaikan tulee olla tutkimusaiheen kannalta relevantti. Ei-hyväksyttyjen artikkeleiden tulee täyttää tavalliset julkaistavien artikkeleiden vaatimukset koskien pituutta, muotoilua ja tieteellistä laatua. Lisäksi niiden tulee olla lähetettyjä arvioitavaksi tutkimuksen kannalta relevanttiin julkaisuun.

Yhteenveto. Artikkeliväitöskirjan yhteenvedon pituus ei tavallisesti ylitä 20 000 sanaa. Mikäli väitöskirjan artikkeleiden määrä ei ole riittävä, tätä ei kompensoida kirjoittamalla pidempi yhteenveto, vaan lisäämällä kokonaisuuteen artikkeli.

Väittelijän osuuden osoittaminen. Useamman kirjoittajan artikkeleiden kohdalla tekijän ja muiden kirjoittajien osuudet osoitetaan väittelijän ja ohjaajan yhdessä laatimassa selvityksessä. Väittelijä vastaa siitä, että kanssakirjoittajat ovat tutustuneet selvitykseen ja hyväksyvät sen. Selvitys sisällytetään väitöskirjan yhteenvetoon.

Nämä linjaukset ja määräykset perustuvat Rehtorin päätökseen ’Väitöskirjan esitarkastus ja hyväksyminen sekä väitöskirjan yleiset kriteerit’ , Rehtorin päätökseen 'Muutos väitöskirjan esitarkastusta ja hyväksymistä koskevaan päätökseen' sekä valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston päättämiin tarkennuksiin.

Väitöstutkimukselle nimetään kaksi esitarkastajaa. Esitarkastajana voi toimia professori, dosentti tai tohtori, jolla on vastaavat tieteelliset ansiot. Esitarkastaja ei voi olla työsuhteessa väittelijän tiedekuntaan eikä pääsääntöisesti myöskään Helsingin yliopistoon.  Väitöstyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Tarkemmat ohjeet esteellisyyksistä löytyvät opiskelijan ohjeista. Esitarkastajia ehdottaa edellä mainituista ohjeista löytyvällä lomakkeella vastuuhenkilö tai jos vastuuhenkilöä ei ole väittelijälle nimetty, tieteenalan vastuuhenkilö.

Esitarkastajilla on aikaa kaksi kuukautta antaa lausuntonsa siitä, kun heidät on kutsuttu esitarkastajiksi. Lausunnosta tulee ilmetä, hyväksytäänkö käsikirjoitus sellaisenaan tai pienin korjauksin. Vain painavista syistä esitarkastuksessa voidaan esittää pieniä mutta ehdottomia korjausvaatimuksia, jotka eivät johda väitösluvan epäämiseen. Tällöin ohjaaja hyväksyy ja vahvistaa tehtyjen korjausten riittävyyden kirjallisesti tiedekuntaneuvostolle väitöslupaa haettaessa.   

Esitarkastaja voi myös edellyttää, että käsikirjoitukseen tehdään korjauksia, jotka esitarkastaja hyväksyy ennen puoltavan lausunnon antamista. Korjaukset hyväksyttyään esitarkastaja antaa käsikirjoituksesta tiedekunnalle lopullisen lausuntonsa. Väittelijän laatima selvitys tehdyistä korjauksista toimitetaan tiedoksi myös toiselle esitarkastajalle sekä liitetään esitarkastajien lausuntoihin väittelylupaa myönnettäessä. Esitarkastus saa tässä tapauksessa kestää kokonaisuudessaan enintään kuusi kuukautta. Esitarkastaja ei tällöinkään ole ohjaajaa vastaavassa asemassa.

Esitarkastaja voi myös esittää, että käsikirjoitus ei täytä väitöskirjan vaatimuksia eikä puolla väitösluvan myöntämistä. Tällöin esitarkastusprosessi raukeaa, ja sen voi aloittaa uudelleen vain ohjaajan ja vastuuhenkilön hyväksynnän jälkeen.

Tarkemmat ohjeet esitarkastuslausunnosta löytyvät alta kohdasta 'Tarkemmat ohjeet esitarkastajille'.

Kahden väitöslupaa puoltavan esitarkastuslausunnon jälkeen tiedekuntaneuvosto myöntää väitösluvan, jonka jälkeen väittelijä voi edetä työnsä viimeistelemisessä, painattamisessa sekä väitöstilaisuuden järjestämisessä. Samassa yhteydessä nimetään arvosanalautakunta. Väitöstilaisuus pitää järjestää vuoden sisällä väitösluvan myöntämisestä.

Väittelijä saa tiedekunnan virallisen ohjeistuksen väitösluvan saatuaan. Suurin osa ohjeistuksesta löytyy myös tohtorikoulutettavan ohjeista.

Väitösluvan myöntämisen yhteydessä tiedekuntaneuvosto nimeää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla on professorin tai dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjät valitaan tiedekunnan ulkopuolelta ja pääsääntöisesti Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä vain perustelluista syistä. Tällainen perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että työn kielen, aiheen, esteellisyyksien tai käytettävissä olevien asiantuntijoiden määrän perusteella perusteella uusia vastaväittäjäkandidaatteja ei ole kohtuudella saatavissa.  Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin, apulaisprofessorin (associate professor -taso) tai dosentin, jolla on työsuhde tiedekuntaan. Kustos on pääsääntöisesti väitöstyön pääohjaaja.

Arvosanalautakunnan kokoonpano on kustos, vastaväittäjä (-t) sekä yksi tai kaksi tiedekunnan edustajaa, joita esittää vastuuhenkilö ja joiden tulee olla professori- tai dosenttitasoisia Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäseniä. Arvosanalautakuntaan kuuluu vähintään kolme äänivaltaista jäsentä eli mikäli kustos on esteellinen, tarvitaan kaksi tiedekunnan edustajaa. Arvosanalautakunta saa käyttöönsä väitöstutkimuksen esitarkastuslausunnot. Kaikkien arvosteluun osallistuvien tulee olla läsnä väitöstilaisuudessa.

Arvosanalautakunnan äänivaltaisia jäseniä koskevat samat esteellisyysperiaatteet kuin esitarkastajiakin. Tarkempia ohjeita arvosanalautakunnan jäsenille löydät sivun alalaidasta kohdasta Arvosanalautakunnan ohjeet. 

Vastuuhenkilö esittää arvosanalautakunnan jäseniä e-lomakkeella.

Väitöskirjan arvostelulausunnot ovat vastaväittäjän lausunto sekä kustoksen raportti väitöstilaisuudesta ja arvosananeuvotteluista. Molemmissa lausunnoissa tulee ilmetä arvosanaehdotus, jossa on huomioitu myös esitarkastuslausunnot. Arviointiin vaikuttaa myös väittelijän puolustautuminen julkisessa väitöstilaisuudessa. Arvostelulausunnot tulee toimittaa esittelijälle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.

Pääsääntöisesti väitöskirjat hyväksytään arvosanalla hyväksytty. Jos väitöskirja on kaikkien keskeisten arviointikriteerien valossa erityisen ansiokas ja kunnianhimoinen, sille voidaan antaa arvosana kiittäen hyväksytty. Arvosanalautakunta esittää väitöskirjalle arvosanaa kiittäen hyväksytty vain, jos se yksimielisesti katsoo väitöskirjan kuuluvan laatukriteereiltään parhaaseen 15% tutkimusalan väitöskirjoista.

Tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvostelee väitöskirjan asteikolla hyväksytty tai kiittäen hyväksytty yllä väitöskirjan määritelmän kohdalla lueteltujen kriteereiden perusteella.

Lisätietoa arvostelusta ja siihen liittyvistä lausunnoista löytyy alla olevasta arvosanalautakunnan ohjeista.
 

Ohjeet väittelijälle, väitöskirjan esitarkastajille ja arvosanalautakunnan jäsenille

Tiedekuntaneuvosto nimeää ensin  väitöskirjan esitarkastajat sekä väitöslupaa puoltavien esitarkastuslausuntojen jälkeen arvosanalautakunnan vastuuhenkilön ehdotuksesta. Molemmissa vaiheissa tiedekunnan esittelijä lähettää virallisen kutsun tehtävään sekä siihen liittyvän ohjeistuksen tarkastajille.

 

Väittelijän ja ohjaajan ohjeet esitarkastukseen jättämiseen

 

Käy läpi, mitä väitösprosessissa on odotettavissa: väitösprosessin aikataulun suunnittelu  tohtorikoulutettavan ohjeissa.

Kun väitöskirjan käsikirjoitus alkaa olla valmis esitarkastukseen, tohtorikoulutettavan ja ohjaajan kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin myös seuraavat seikat:

  • kaikki tohtorin tutkintoon kuuluvat opinnot on pääsääntöisesti suoritettu, rekisteröity ja kokonaisuudet koostettu
  • tiedekuntaneuvostojen aikataulu ja kokoukseen tulevan materiaalin määräaika
  • artikkeliväitöskirjojen kohdalla laatia yhteisartikkeliselvitys (allekirjoittajat väittelijä ja ohjaaja)
  • esitarkastajien kriteerit ja esteettömyys sekä sopia esitarkastajien ehdottamisesta vastuuhenkilön kanssa

Tarkat ohjeet siitä, kuinka käynnistää väitöskirjan tarkastusprosessi, löytyvät tohtorikoulutettavan ohjeista. Näistä ohjeista löytyy myös linkki sähköiseen esitarkastuslomakkeeseen.

 

 

Esitarkastuslausunto

Väitöskirjojen laadunvarmistuksen kannalta esitarkastajilla on suuri vastuu siitä, ettei liian keskeneräisiä töitä päästetä väittelyvaiheeseen. Esitarkastajien tehtävä onkin todeta väitöskirjan taso riittäväksi.

Esitarkastuslausunto tulisi toimittaa kahden kuukauden sisällä siitä, kun tiedekuntaneuvosto on nimennyt esitarkastajat. Lausunnon suositeltava pituus on 2–5 sivua, ja se tulee kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi sen mukaan, mikä on väitöskirjan kieli. Esitarkastajat voivat halutessaan laatia yhteislausunnon.

Esitarkastajan tulee perustellussa kirjallisessa lausunnossa selkeästi esittää joko väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä eli todeta, täyttääkö käsikirjoitus nykyasussaan tai pienin, ohjaajan hyväksyttävissä olevin korjauksin väitöskirjan vähimmäisvaatimukset.

Esitarkastaja voi myös poikkeuksellisesti edellyttää, että käsikirjoitukseen tehdään korjauksia, jotka esitarkastaja hyväksyy ennen puoltavan lausunnon antamista. Korjaukset hyväksyttyään esitarkastaja antaa käsikirjoituksesta tiedekunnalle lopullisen lausuntonsa. Väittelijän laatima selvitys tehdyistä korjauksista toimitetaan tiedoksi myös toiselle esitarkastajalle sekä liitetään esitarkastajien lausuntoihin väittelylupaa myönnettäessä. Esitarkastus saa tässä tapauksessa kestää kokonaisuudessaan enintään kuusi kuukautta. Esitarkastaja ei tällöinkään ole ohjaajaa vastaavassa asemassa.

Kielteinen lausunto
Esitarkastajan tulee esittää väittelyluvan epäämistä, jos on selvää, että työ ei ole tiedekuntaneuvoston hyväksymän määritelmän mukainen omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Esitarkastajan on syytä harkita kielteisen lausunnon antamista myös, mikäli työssä on muita vakavia puutteita, kuten esimerkiksi

  • pahasti puutteellinen teoreettinen viitekehys
  • selkeästi liian suppea tutkimusaineisto väitöskirjaksi
  • vakavia puutteita alan tutkimuskirjallisuuden tuntemuksessa
  • työ on muuten pahasti keskeneräinen erityisesti edellä esitettyjen kriteerien valossa

Sen sijaan yksinkertaisella toimitustyöllä korjattavissa olevat puutteet, kohtuullisella työllä hankittava lisäaineisto tai kohtuullisella työllä hankittava lisäperehtyneisyys tutkimuskirjallisuuteen eivät välttämättä ole esteenä myönteiselle lausunnolle.

Kielteinen lausunto johtaa yleensä siihen, että esitarkastus raukeaa. Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja opiskelijan vastuuhenkilö sekä väitöskirjatyön ohjaajat puoltavat työn jättämistä esitarkastukseen. Näissä tapauksissa tiedekunta voi vastuuhenkilön esityksestä joko nimetä kokonaan uudet esitarkastajat tai tarvittaessa vahvistaa samat esitarkastajat tehtävään.

Kielentarkastus
Esitarkastusvaiheessa oleva käsikirjoitus ei yleensä ole vielä ollut ammattimaisessa kielenhuollossa. Opiskelijan vastuulla on huolehtia siitä, että väitöskirjan kieliasu korjataan julkaisukelpoiseksi esitarkastuksen jälkeen. Tiedekunta tukee vieraskielisten väitöskirjojen kielentarkastusta, mutta tyypillisesti kielentarkastus tehdään vasta käsikirjoituksen lopulliseen versioon. Esitarkastajan ei siis tarvitse ryhtyä korjaamaan kieliasua, mutta hän voi kommentoida sitä erityisesti työn tieteellisen arvon kannalta keskeisiltä osin, kuten virheellisesti käytetty erikoisalan terminologia, käännösvirheet tai ymmärtämistä haittaavat rakenteelliset ongelmat.

Allekirjoituksella varustettu lausunto toimitetaan sähköpostin liitetiedostona tiedekunnan jatko-opintopalveluihin, osoitteeseen valt-postgrad@helsinki.fi.

Opiskelijalla on oikeus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksia lausunnoista ennen kuin väittelyluvan myöntämisestä päätetään. Lausunto liitetään tiedekuntaneuvoston sen kokouksen pöytäkirjaan, jossa väittelylupa-asiasta päätetään, ja on sen jälkeen julkinen asiakirja.

Esitarkastajan esteettömyys

Esitarkastusprosessissa kiinnitetään erityistä huomiota puolueettomuuteen ja läpinäkyvyyteen. Esitarkastajien nimeämisessä noudatetaan yleisiä esteellisyysperiaatteita sekä Helsingin yliopiston rehtorin tarkennuksia niihin. Esitarkastaja ei saa olla väittelijään tai väitöskirjaan tai johonkuhun muuhun asianosaiseen sellaisessa suhteessa, joka voi asettaa hänen puolueettomuutensa kyseenalaiseksi. Esitarkastajana ei siten voi toimia esimerkiksi:

  • henkilö, joka on kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjan osajulkaisussa
  • henkilö, jolla on käynnissä olevaa tai väitöskirjaprojektin aikaista tutkimusyhteistyötä väittelijän kanssa
  • henkilö, jolla on läheistä tutkimusyhteistyötä väitöskirjatyön ohjaajan kanssa väitöskirjan tarkastusta edeltäneen kolmen vuoden ajalta
  • väittelijän lähisukulainen
  • väittelijän tai ohjaajan lähiesihenkilö tai -alainen
  • väitöskirjan mahdollisen seurantaryhmän jäsen

Esteellisyysseikat pyritään selvittämään jo ennen esitarkastajien nimeämistä. Mikäli esitarkastaja kuitenkin jälkikäteen olisi epävarma esteellisyydestään, häntä pyydetään ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä tiedekunnan jatko-opintopalveihin.

Vastaväittäjä

Vastaväittäjän tehtävänä on suorittaa viimeinen tieteellinen tarkastus julkisessa väittelytilaisuudessa sekä osallistua väitöskirjan arvosteluun arvosanalautakunnan äänivaltaisena jäsenenä. Vastaväittäjän tulee olla professori tai dosentti tai tohtori, jolla on vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjä tai vastaväittäjät valitaan aina väittelijän kotitiedekunnan ja pääsääntöisesti myös Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä vain perustelluista syistä. Tällainen perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että työn kielen, aiheen tai esteellisyyksien perusteella uusia vastaväittäjäkandidaatteja ei ole kohtuudella saatavissa. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.

Vastaväittäjää nimettäessä sovelletaan samoja esteellisyyden periaatteita kuin esitarkastajia nimettäessä. Esteellisyysseikat pyritään selvittämään jo ennen vastaväittäjän nimeämistä. Mikäli vastaväittäjä kuitenkin tehtävään nimeämisen jälkeen on epävarma esteellisyydestään, häntä pyydetään ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä tiedekunnan jatko-opintopalveluihin (valt-postgrad@helsinki.fi).

Kustos

Kustos toimii väitöstilaisuuden puheenjohtajana. Tiedekuntaneuvoston määrää kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin, apulaisprofessorin (associate professor -taso) tai dosentin, jolla on työsuhde tiedekuntaan. Kustos on pääsääntöisesti väitöstyön pääohjaaja. Jos kustos on työn ohjaaja, hän ei voi osallistua arvosanaehdotuksen tekemiseen. Mikäli kustos ei ole esteellinen osallistumaan arvosteluun, hän voi toimia toisena tiedekunnan edustajana.

Kustoksen velvollisuutena on erityisesti ulkomaalaisen vastaväittäjän tapauksessa huolehtia siitä, että vastaväittäjä saa kaiken tarvitsemansa tiedon väittelemiskäytännöstä sekä väitöskirjan arvostelemisesta. Kustos vastaa siitä, että väitöskirjan arvosanaa koskevat neuvottelut on käyty ennen kuin vastaväittäjä antaa lausuntonsa. Kustos toimii myös vastaväittäjän isäntänä tai emäntänä ja valvoo ja opastaa vastaväittäjää tiedekunnan käytännöistä koskien matka- ja hotellivarauksia (ks kohta Vastaväittäjän palkkio ja matkakustannukset).

Tiedekunnan edustajat

Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöksen arvosanalautakuntaan yhden tai kaksi tiedekunnan edustajaa, joiden tulee olla professori- tai dosenttitasoisia Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäseniä. Tiedekunnan edustaja on arvosanalautakunnan äänivaltainen jäsen.

Jos kustos on toiminut väitöskirjan ohjaajana eikä siten ole äänivaltainen arvosanalautakunnan jäsen, väitökselle nimetään kaksi tiedekunnan edustajaa, jotta varmistetaan se, että arvosanalautakunnassa on aina vähintään kolme äänivaltaista jäsentä.

Väitöstilaisuus

Koska arvosanalautakunta tekee ehdotuksen arvosanasta, jossa tulee huomioida työn tieteellinen arvo ja väittelijän kyky puolustaa työtään väitöstilaisuudessa, kaikkien arvosanalautakunnan jäsenten on oltava läsnä väitöstilaisuudessa. Kustoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että väitöstilaisuuden aika sovitaan väittelijän ja arvosanalautakunnan jäsenien (vastaväittäjä, kustos, tiedekunnan edustaja/t) kanssa mahdollisimman nopeasti väittelyluvan varmistuttua. Väittelysalin varaamisesta huolehtii väittelijä.

Kustos määrää väitöstilaisuuden kielen kuultuaan sekä väittelijää että vastaväittäjää ja tiedekunnan edustajia. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla suomi tai ruotsi tai se kieli, jolla väitöskirja on kirjoitettu. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.

Kustos avaa väitöstilaisuuden, jonka jälkeen väittelijä pitää luennon aiheestaan (lectio praecursoria). Tämän jälkeen vastaväittäjä esittää oman yleisluonteisen lausuntonsa väitöskirjan tieteellisestä merkityksestä. Lausunnon jälkeen alkaa varsinainen tarkastus, jossa vastaväittäjä käy läpi työn. Kaikki se kritiikki, jota väitöskirjasta halutaan esittää, on tuotava esille väitöstilaisuudessa. Väittelijä vastaa vastaväittäjän esittämiin kysymyksiin ja puolustaa tutkimustaan. Kun vastaväittäjä on suorittanut tarkastuksen loppuun, hän ilmoittaa tarkastuksen päättyneen ja esittää loppulausuntonsa ja (yleensä) esittää väitöskirjaa tiedekunnalle hyväksyttäväksi. Sen jälkeen muut läsnäolijat voivat esittää omia huomautuksiaan. Lisätietoa väitöstilaisuuden kulusta yliopiston verkkosivuilla.

HUOM! Tämänhetkinen koronavirustilanne vaikuttaa myös väitöstilaisuukisen järjestämiseen. Lisätietoa löytyy Väitöstilaisuudet ja koronavirustilanne -sivulta.

Arvosteluohje

Tutustu ensin väitöskirjan määritelmään ja kriteereihin sivun ylälaidassa kohdassa Väitöskirjan määritelmä ja kriteerit.

Arvosanaehdotus

Väitöskirjan arvostelussa käytetään asteikkoa hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty. Väitöskirjan arvostelulausunnot ovat vastaväittäjän lausunto sekä kustoksen raportti väitöstilaisuudesta ja arvosananeuvotteluista. Molemmissa lausunnoissa tulee ilmetä arvosanaehdotus, jossa on huomioitu myös esitarkastuslausunnot. Arviointiin vaikuttaa myös väittelijän puolustautuminen julkisessa väitöstilaisuudessa.

Pääsääntöisesti väitöskirjat hyväksytään arvosanalla hyväksytty. Arvosanan kiittäen hyväksytty voidaan myöntää väitöskirjalle, jonka katsotaan kuuluvan laatukriteereiltään ylimpään 15% väitöskirjoista. Jos väitöskirja on kaikkien keskeisten arviointikriteerien valossa erityisen ansiokas ja kunnianhimoinen, sille voidaan antaa tämä arvosana. Arvostelu tehdään edellä mainittujen kriteereiden perusteella (kohta Väitöskirjan määritelmä).

Vastaväittäjän lausunto

Vastaväittäjä antaa tiedekunnalle kirjallisen lausunnon väitöstutkimuksesta (suositeltava pituus 2–5 sivua) ja toimittaa sen tiedekunnan jatko-opintopalveluihin kahden viikon sisällä väitöstilaisuudesta. Lausunto tulee kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Väitöskirjan tekijän ollessa ulkomaalainen, lausunnot tulisi kirjoittaa englanniksi.

Lausunnon tulisi sisältää perusteellinen arvio väitöskirjan tieteellisestä merkityksestä sekä väittelijän kyvystä puolustautua väitöstilaisuudessa vastaväittäjän esittämään kritiikkiin. Vastaväittäjän lausunto ei kuitenkaan saa sisältää uutta kritiikkiä, vaan ainoastaan sellaista, johon väittelijällä on ollut tilaisuus vastata väitöstilaisuudessa.

Vastaväittäjä arvioi lausunnossaan väittelijän kyvyn tuottaa väitöskirjassaan uutta tieteellistä tietoa. Lausunnossa on myös selkeästi osoitettava, että työ täyttää väitöskirjalle asetetut kriteerit. Neuvoteltuaan arvosanalautakunnan muiden äänivaltaisten jäsenten kanssa vastaväittäjä esittää lausunnossaan arvosanaa väitöskirjalle.   

Allekirjoituksella varustettu skannattu lausunto toimitetaan sähköpostin liitetiedostona tiedekunnan jatko-opintopalveluihin, osoitteeseen valt-postgrad@helsinki.fi.

Kustoksen raportti väitöstilaisuudesta

Kustoksen tulee antaa tiedekuntaneuvostoa varten kirjallinen selvitys, jossa tulee mainita väittelijän ja väitöskirjan nimi, väitöstilaisuuden ajankohta ja paikka, tilaisuuden kesto ja arvio osallistujamäärästä sekä kuvaus väitöstilaisuuden kulusta, väittelijän puolustautumisesta ja tilaisuuden aikana mahdollisesti ilmenneistä eriävistä käsityksistä (ns. ulkopuoliset vastaväittäjät). Selvityksestä tulee lisäksi ilmetä myös millä kielellä väitöstilaisuus pidettiin.

Väitöskirjan arvosanasta neuvotellaan arvosanalautakunnassa, johon kuuluvat kustoksen ja vastaväittäjän ohella tiedekunnan edustaja(t). Mikäli kustos on toiminut työn ohjaajana, hän ei osallistu arvosananeuvotteluun muutoin kuin teknisenä puheenjohtajana. Mikäli kustos ei ole ohjaajan asemassa tai muuten esteellinen, hän on arvosanalautakunnan äänivaltainen jäsen ja voi osallistua arvosananeuvotteluihin. Tämä tulee mainita myös kustoksen lausunnossa. Lisäksi kustoksen raportin tulee sisältää arvosanalautakunnan ehdotus väitöskirjan arvosanaksi. Jos arvosanalautakunta ei pääse yksimielisyyteen arvosanasta, kustos kirjaa raporttiin perustelut ehdotetuille arvosanoille. Perusteluja edellytetään myös ehdotettaessa arvosanaa kiittäen hyväksytty tai hylätty.

Väi­tös­kir­jan ar­vos­te­lu tie­de­kun­ta­neu­vos­tos­sa

Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvostelusta, kun kustoksen raportti ja vastaväittäjän lausunto on toimitettu tiedekunnan jatko-opintopalveluihin. Molemmat lausunnot toimitetaan myös väittelijälle, jolla on vastineoikeus näihin asiakirjoihin. Mahdollinen vastine jaetaan tiedekuntaneuvostolle yhdessä arvosanalautakunnan asiakirjojen kanssa. Asiakirjat liitetään tiedekuntaneuvoston pöytäkirjaan, ja ne ovat sen jälkeen julkisia. Opiskelija, joka on tyytymätön tiedekuntaneuvoston päätökseen, voi hakea siihen oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnalta.

Vas­ta­väit­tä­jän palk­kio ja mat­ka­kus­tan­nuk­set

Vastaväittäjän palkkio on 490 euroa. Tiedekunta maksaa palkkion, kun allekirjoitettu väitöskirjalausunto on saapunut tiedekunnan jatkokoulutuspalveluihin. Palkkion maksaminen edellyttää, että vastaväittäjä on toimittanut tiedekuntaan myös palkkiolomakkeen lausuntonsa antamisen yhteydessä/ jälkeen.

Tiedekunta korvaa vastaväittäjän matkakulut sekä majoituksen ja päivärahat enintään kolmelta päivältä. Ehtona tälle on, että matka on järjestetty mahdollisimman edullisesti (lennot edullisimmassa lentoluokassa, hotelli n. 150 euroa/yö). Tiedekunta korvaa kohtuulliset lounas- tai illalliskustannukset emäntänä tai isäntänä toimivalle kustokselle. Samoin tiedekunta korvaa kevyen lounaan/kahvin arvosanalautakunnalle väitöstilaisuuden jälkeen.

On suositeltavaa, että vastaväittäjän matka varataan yleishallinnon toimesta.

Kustos voi aloittaa Suomesta tulevan vastaväittäjän matkavarauksen lähettämällä yleishallinnolle (valt-yleishallinto@helsinki.fi) asiasta sähköpostia otsikolla Matkavaraus/valt/vastaväittäjä ja kertoa kuka on tulossa, mihin väitökseen, ajankohdan, kulujen wbs:n sekä matkustajan yhteystiedot (ainakin sähköpostiosoitteen).

Ulkomailta tuleva vastaväittäjä voi itse täyttää sähköisen matkavarauslomakkeen Lyyti-järjestelmässä, jonka linkki on lähetetty hänelle itselleen ja kustokselle. Näin matkavaraus hoituu yleishallinnon kautta ja lento- ja hotellikulut tulevat suoraan tiedekunnan maksettavaksi. 

Mikäli ulkomailta tuleva vastaväittäjä ei täytä sähköistä lomaketta mutta lentoliput varataan yleishallinnon toimesta, kustos ilmoittaa seuraavat matkustajan tiedot yleishallinnon sihteerille (valt-yleishallinto@helsinki.fi) lippujen varaamista varten:

- vastaväittäjän toiveet lentoaikatauluista sekä lentoreitti (mistä mihin)
- matkustajan nimi kuten se on passissa
- syntymäaika
- sukupuoli
- matkapuhelinnumero sekä sähköpostiosoite, johon lentoliput lähetetään.

Sähköpostiviestin otsikkoon tulee tarpeelliset tiedot: Matkavaraus Matkustajan Nimi  Vastaväittäjä H700

Vastaväittäjän matkalaskulomake lähetetään sekä vastaväittäjälle itselleen että kustokselle. Lomake tulee palauttaa vastaväittäjän allekirjoittamana yhdessä skannattujen kuittien kanssa tiedekunnan jatkokoulutuspalveluihin (valt-postgrad@helsinki.fi) tai matkalaskulomakkeen ohjeen mukaisesti pdf-tiedostona suoraan  laskutusrobotille osoitteeseen: hy-laskut@helsinki.fi

Matkasta aiheutuvat laskut asiatarkistetaan taloushallinnossa ja lähetetään sen jälkeen sähköisesti yliopiston kirjanpito-ohjelmassa SAPissa hyväksyttäväksi.