Oh­jeet väi­tös­kir­jan tar­kas­ta­mi­seen

Nämä linjaukset ja määräykset perustuvat Rehtorin päätökseen 20.6.2017 ’Väitöskirjan esitarkastus ja hyväksyminen sekä väitöskirjan yleiset kriteerit’ sekä valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 26.9.2017 päättämiin tarkennuksiin.

Väitöskirjat tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista esitarkastus on ensimmäinen ja väitöstilaisuus toinen. Väitöstilaisuuden jälkeen tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvostelee tai hylkää väitöskirjan tarkastusvaiheissa koottujen asiakirjojen ja oman asiantuntemuksensa perusteella. Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöskirjan tarkastajat molemmissa vaiheissa ohjaajan ja vastuuhenkilön ehdotuksesta, jonka jälkeen tiedekunta lähettää virallisen kutsun tehtävään sekä siihen liittyvän ohjeistuksen.

Valtiotieteellisessä tiedekunnassa vastuuhenkilönä voi toimia tehtävään nimitetty professori tai dosentti, joka toimii valtiotieteellisessä tiedekunnassa 3. tai 4. uraportaan toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja jolla on kokemusta väitöskirjojen valmiiksi ohjaamisesta.

Tarkemmat ohjeet siitä, kuinka aloittaa väitöskirjan tarkastusprosessi, löytyvät valtiotieteellisen tiedekunnan sisäisiltä sivuilta osiosta ’Jatko-opiskelijalle – Väitöskirja’.

Väitöskirja on tieteellinen, itsenäiseen tutkimukseen perustuva monografia tai artikkeliväitöskirja, jossa esitetään uutta tietoa. Artikkeliväitöskirja koostuu samaa ongelma-aluetta käsittelevistä tieteellisistä osajulkaisuista (tyypillisesti 3-5 osajulkaisua) ja niiden yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjaan hyväksyttävien osajulkaisujen tulee olla vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, minkä lisäksi voidaan hyväksyä tieteenalan yksilöimien, hyvätasoisten ja arviointimenettelyä käyttävien työpaperisarjojen julkaisut sekä vertaisarvioitujen toimitettujen kirjojen luvut. Julkaistujen tai julkaistuksi hyväksyttyjen osajulkaisujen lisäksi väitöskirjaan voidaan sisällyttää myös osajulkaisuja, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi. Väitöskirjan osajulkaisut voivat olla yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus niissä on riittävä.

Väitöskirjan arvostelussa käytetään asteikkoa hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty. Hyväksytty väitöskirja täyttää alla luetellut kriteerit.

Väitöskirjan tulee

  • sisältää uutta tieteellistä tietoa
  • osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua
  • osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta
  • osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä
  • olla tieteellisesti vakuuttava
  • sisältää perusteltuja tuloksia
  • olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen

Väitöstutkimukselle nimetään kaksi esitarkastajaa. Esitarkastajana voi toimia professori, dosentti tai tohtori, jolla on vastaavat tieteelliset ansiot. Esitarkastaja ei voi olla työsuhteessa väittelijän tiedekuntaan eikä mielellään myöskään Helsingin yliopistoon.  Väitöstyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Esitarkastajia ehdottavat ohjaaja ja vastuuhenkilö, tai jos vastuuhenkilöä ei ole väittelijälle nimetty, oppiaineen tai tieteenalan vastuuhenkilö.

Esitarkastajilla on aikaa kaksi kuukautta antaa lausuntonsa siitä, kun heidät on kutsuttu esitarkastajiksi.  Lausunnosta tulee ilmetä, hyväksytäänkö käsikirjoitus sellaisenaan tai pienin korjauksin. Vain painavista syistä esitarkastuksessa voidaan esittää pieniä mutta ehdottomia korjausvaatimuksia, jotka eivät johda väitösluvan epäämiseen. Tällöin ohjaaja hyväksyy ja vahvistaa tehtyjen korjausten riittävyyden kirjallisesti tiedekuntaneuvostolle väitöslupaa haettaessa.   

Esitarkastaja voi myös esittää, että käsikirjoitus ei täytä väitöskirjan vaatimuksia eikä puolla väitösluvan myöntämistä. Tällöin esitarkastusprosessi raukeaa, ja sen voi aloittaa uudelleen vain ohjaajan ja vastuuhenkilön hyväksynnän jälkeen.

Kahden väitöslupaa puoltavan esitarkastuslausunnon jälkeen tiedekuntaneuvosto myöntää väitösluvan, jonka jälkeen väittelijä voi edetä työnsä viimeistelemisessä, painattamisessa sekä väitöstilaisuuden järjestämisessä. Väitöstilaisuus pitää järjestää vuoden sisällä väitösluvan myöntämisestä.

Väittelijä saa tiedekunnan virallisen ohjeistuksen väitösluvan saatuaan. Ohjeistus löytyy myös valtiotieteellisen tiedekunnan sisäisiltä sivuilta osiosta ’Jatko-opiskelijalle – Väitöskirja’.

Väitösluvan myöntämisen yhteydessä tai sen jälkeen tiedekuntaneuvosto nimeää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla on professorin tai dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjät valitaan tiedekunnan ulkopuolelta ja pääsääntöisesti Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä vain perustelluista syistä. Tällainen perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että työn kielen, aiheen tai esteellisyyksien perusteella uusia vastaväittäjäkandidaatteja ei ole kohtuudella saatavissa.  Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin tai apulaisprofessorin (tenure trackin 2. tason associate professor), jonka oppiaineeseen väitöskirja lähinnä kuuluu.

31.12.2017 saakka nimettävät arvosanalautakunnat:

Arvosanalautakuntaan kuuluvat vastaväittäjä, esitarkastajat, tiedekuntaneuvoston määräämä lisäjäsen ja kustos, mikäli on äänivaltainen.  Jäsenet arvioivat valmista väitöskirjaa, eivät esitarkastusvaiheen käsikirjoitusta.

Lisäjäseneksi kutsutaan ensi sijassa oppiainetta hyvin tunteva professori tai väitöskirjan tarkastustehtävissä kokemusta saanut ja kyseisen väitöskirjan aiheeseen perehtynyt dosentti tai yliopistonlehtori. Väitöskirjatutkimusta ohjannut ei voi toimia lisäjäsenenä.

1.1.2018 alkaen nimettävät arvosanalautakunnat:

Uusi kokoonpano on kustos, vastaväittäjä (-t) sekä yksi tai kaksi tiedekunnan edustajaa, joita esittää vastuuhenkilö ja joiden tulee olla professori- tai dosenttitasoisia tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäseniä. Arvosanalautakuntaan kuuluu vähintään kolme äänivaltaista jäsentä eli mikäli kustos on jäävi, tarvitaan kaksi tiedekunnan edustajaa. Arvosanalautakunta saa käyttöönsä väitöstutkimuksen esitarkastuslausunnot. Kaikkien arvosteluun osallistuvien tulee olla läsnä väitöstilaisuudessa.

31.12.2017 saakka nimettyjen arvosanalautakuntien ollessa vastuussa:

Väitöskirjan arvioinnin dokumentteja ovat väitöskirjan esitarkastajien lausunnot, vastaväittäjän lausunto, kustoksen selostus arvosananeuvottelusta ja väitöstilaisuudesta sekä arvosanalautakunnan jäsenten täyttämät arviointilomakkeet. Mikäli arvioitsija ehdottaa arvosanaksi kiittäen hyväksytty, tulee hänen kirjoittaa lyhyt perustelu, jossa tuodaan esille työn merkittävimmät ansiot.

Väitöskirjan arvostelukriteereinä ovat 31.12.2017 saakka arvostelulomakkeen kohdat.

1.1.2018 alkaen nimettävien arvosanalautakuntien ollessa vastuussa:

Väitöskirjan arvostelulausunnot ovat vastaväittäjän lausunto sekä kustoksen raportti väitöstilaisuudesta ja arvosananeuvotteluista. Molemmissa lausunnoissa tulee ilmetä arvosanaehdotus, jossa on huomioitu myös esitarkastuslausunnot. Arviointiin vaikuttaa myös väittelijän puolustautuminen julkisessa väitöstilaisuudessa. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa käytössä ollut arvostelulomake poistuu.  Arvostelulausunnot tulee toimittaa esittelijälle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.

Pääsääntöisesti väitöskirjat hyväksytään arvosanalla hyväksytty. Jos väitöskirja on kaikkien keskeisten arviointikriteerien valossa erityisen ansiokas ja kunnianhimoinen, sille voidaan antaa arvosana kiittäen hyväksytty. Arvosanan kiittäen hyväksytty voi saada enimmillään noin 15 % kaikista väitöskirjoista. Jokaista väitöskirjaa on kuitenkin tarkasteltava itsenäisesti arvostelukriteerien pohjalta.

Tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvostelee väitöskirjan asteikolla hyväksytty ja kiittäen hyväksytty yllä väitöskirjan määritelmän kohdalla lueteltujen kriteereiden perusteella.