Minkälaisia strategioita eri maiden vaihtoehtoiset mediat käyttävät ihmisten mobilisointiin? Uusi tutkimusprojekti selvittää asiaa. Projekti on saanut 95 400 euron rahoituksen HS-säätiöltä totuudenjälkeistä aikaa käsittelevään tutkimukseen.

Kaikki alkoi terroristien hyökkäyksestä ranskalaiseen Charlie Hebdo -satiirilehteen tammikuussa 2015. Gwenaëlle Bauvois järkyttyi kotimaansa tapahtumista. Bauvois toimii etnisten suhteiden yliopistolehtorina Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa sekä tutkijana Ceren-tutkimuskeskuksessa.

– Tapahtuneen jälkeen en voinut olla huomaamatta, kuinka paljon näkyvyyttä vaihtoehtomediat saivat. Ihmiset viittasivat niihin ja jakoivat niiden sisältöjä Facebookissa ymmärtämättä viittaavansa vaihtoehtomediaan, Bauvois kertoo.

Hän ei saanut asiaa mielestään ja tunsi, että hänen on selvitettävä, mitä oikein tapahtuu ja miten nämä valheellisia tietoja levittävät ja tutkimustietoja kyseenalaistavat mediat jatkavat kasvuaan ja levikkiään.

­– Kaikki lähti siitä, että tunsin kansalaisena ja sosiologina, että minun pitää tehdä asialle jotain.

Bauvois aloitti hankkeen suunnittelun yhteistyössä Cerenin tutkijan Niko Pyrhösen kanssa. Tutkimushanke käsittelee vaihtoehtomediaa, ja se toteutetaan nyt Helsingin Sanomain Säätiön rahoituksen avulla. Tutkimusryhmään kuuluu myös jatko-opiskelija Tuukka Ylä-Anttila Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Akatemiatutkija Karina Horsti Jyväskylän yliopistosta toimii ryhmän johtajana.

"Kurjistettuja" värvätään

Bauvois, Pyrhönen ja Ylä-Anttila kartoittavat, minkälaisilla strategioilla vaihtoehtomediat Suomessa, Ranskassa ja USA:ssa panevat liikkeelle ”kurjistetuiksi” kutsuttua ihmisryhmää.

– Tarkoitamme ihmisiä, jotka kokevat poliitikkojen ja valtamedian unohtaneen ja hylänneen heidät. Maahanmuuttajien määrän noustessa he kokevat menettäneensä oman paikkansa yhteiskunnassa. Vaihtoehtomediat antavat heille heidän paikkansa takaisin, Bauvois selittää.

Tutkimuksen kohteena ovat verkkojulkaisut MV-lehti, Fdesouche ja Breitbart News sekä valitut tapahtumat, joita on käsitelty sekä vaihtoehto- että valtamediassa. Näitä ovat Soldiers of Odinin perustaminen Suomessa, Ranskan burkinikielto sekä Donald Trumpin asettama muslimien maahantulokielto USA:han.

Vaihtoehtomediat pyrkivät kasvattamaan näkyvyyttään puolustamalla ”kurjistettuja” ja yllyttämällä heitä vastustamaan "eliittiä". Tämä tapahtuu ruokkimalla taloudelliseen ja kulttuuriseen globalisaatioon liittyviä pelkoja. Tutkimuksella halutaan selvittää, minkälaisia tarinoita ja sanoja vaihtoehtoiset mediat käyttävät päämääriensä saavuttamiseksi.  

Usein näillä medioilla on kytköksiä populistipuolueisiin, jotka pyrkivät toteuttamaan omaa poliittista agendaansa. Esimerkiksi Ranskassa Marine Le Penin presidenttikampanjassa käytetään nyt vastaavia menetelmiä kuin mitä nähtiin Yhdysvalloissa Donald Trumpin kampanjan aikana.

­– Tutkimuksen ylikansallinen näkökulma on olennainen. Haluamme tarkastella ilmiöiden yhtäläisyyksiä ja eroja maiden välillä, Bauvois sanoo.

Haastava ajankohtaisuus

Sekä Donald Trump, Marine Le Pen että Suomen hallitus olivat jo vuoden 2017 alussa ehtineet puhua ”kantaväestöstä” uhreina, joita uhkaavat ulkopuoliset ”viholliset”, kuten muslimit ja turvapaikanhakijat. Samaten he ovat kyseenalaistaneet perinteisen median laillisuuden syyttämällä sitä ”väärien uutisten” levittämisestä, jos uutisointi on asettanut heidät huonoon valoon.

­– Näin ajankohtaisen aiheen tutkiminen on jännittävää mutta myös haasteellista. Kun kirjoitimme tutkimussuunnitelman, emme uskoneet Trumpin voittavan presidentinvaalit. Nyt emme tiedä, mikä Ranskan presidentinvaalien tulos on, Bauvois sanoo. Vaihtoehtomedian toiminnan ymmärtämiselle on suuri tarve.

Tutkimus yhdistää sosiologian, politiikan ja mediatutkimuksen kvantitatiivisia menetelmiä sekä uusia big data -työkaluja. Projekti on käynnissä 2017–2018 ja se toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston sekä Helsingin yliopiston ja Svenska social- och kommunalhögskolanin välillä.

Lisätietoja:

Post Doc-tutkija Niko Pyrhönen, puh. +35850 415 4630 (suomeksi ja englanniksi)

Yliopistolehtori Gwenaëlle Bauvois, puh. +35844 975 6259 (englanniksi ja ranskaksi)