Uusi maisteriohjelma tarjoaa laadukkaan ympäristön sote-tutkimuksen tekemiseen

Helsingin yliopistossa alkaa syksyllä 2019 uusi lääketieteellisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan yhteinen Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelma. Ohjelman tarjoaman monipuolisen ja tieteellisesti korkeatasoisen ympäristön sekä opetuksen avulla opiskelijoista voi kehittyä sosiaali- ja terveyspalvelujen huippututkijoita.

Uudessa koulutusohjelmassa voi valita painopistealueeksi tutkimuksen. Tällöin tutkimuksen tekemistä opiskellaan 25 opintopistettä. Myös seminaarit ja maisterintutkielman teko vahvistavat tutkimustaitoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) projektipäällikkönä työskentelevä Shadia Rask uskoo, että tulevaisuudessa useiden eri tieteenalojen yhteistyö on sosiaali- ja terveysalan tutkimuksessa entistä tavanomaisempaa.

– Uskon, että esimerkiksi yhteistyö tietojenkäsittelytieteen ja koodareiden kanssa yleistyy. Myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen mekanismien tunteminen korostunee vastaisuudessa. Jo nyt tutkijan pitää osata viedä tutkimustuloksiaan esimerkiksi poliittisten päättäjien tietoon. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen on tutkijan velvollisuus, Rask pohtii.

Sosiaali- ja terveystieteisiin nojaava maisteriohjelma antaa valmistuville hyvät eväät viedä tietoa omista tutkimushavainnoistaan yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

Rask tutkii THL:llä muun muassa maahanmuuttoon, syrjintään, eriarvoisuuteen ja mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä. Aineistona ovat haastatteluihin ja terveystarkastuksiin perustuvat THL:n väestötutkimusaineistot.

– Tutkimusryhmämme on voinut osoittaa eriarvoisuutta eri väestöryhmien välillä. Ongelmiin ei voi puuttua, jos niistä ei tiedetä. Tutkimuksemme osoittavat myös, miten erilaiset ryhmät pitää ottaa huomioon tulevaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää suunnitellessa, Rask kertoo.

Kelan erikoistutkija Markku Laatu tähdentää, että tulevaisuuden sote-tutkijoilta edellytetään samoja taitoja kuin nykyisinkin: teoriat, menetelmät ja tutkimusetiikka pitää hallita vastaisuudessakin. Samoin kriittisyys, sinnikkyys, kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja uteliaisuus ovat hyvän tutkijan tunnusmerkkejä.

– Uteliaisuus ja tietämisen halu on erityisen tärkeää. Työn jäljestä helposti huomaa, jos tutkijalla ei ole ollut sydän työssä mukana, hän sanoo.

Parhaillaan suurta muutosta, perustoimeentulotuen siirtoa kunnilta Kelalle, tutkiva Laatu arvioi, että tulevaisuudessa juuri suuriin sosiaali- ja palvelujärjestelmän muutoksiin liittyvät tutkimukset työllistävät alan tutkijoita.

– Nyt tutkijoiden asiantuntemusta hyödynnetään liian vähän suurten muutosten suunnittelussa ja toteutuksessa. Toivon, että vastaisuudessa seurantatutkimukset yleistyvät ja jo ennen muutoksiin ryhtymistä tehdään kokeiluja, joissa tutkijat ovat mukana samaan tapaan kuin tuoreessa perustulokokeilussa. Kokeilemalla voitaisiin välttää mahdollisia ongelmia, Laatu sanoo.

Maisteriohjelmaan otetaan vuosittain 30 opiskelijaa, jotka valmistuvat kahdessa vuodessa valtiotieteiden maistereiksi. Hakuaika on 20.3.–3.4.2019.

Lisätietoa löydät ohjelman kotisivuilta.