Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelmassa paneudutaan muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon tietovarantoihin sekä alan digitalisaation mukanaan tuomiin innovaatioihin.
Tämä on tarpeen, sillä sosiaali- ja terveysala digitalisoituu vauhdilla. Digitalisaation sekä sen mahdollisuuksien ja rajoitteiden ymmärtäminen on tulevaisuuden sote-asiantuntijoille välttämätöntä.
Johtava asiantuntija Jarmo Kärki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on paneutunut alan tulevaisuuteen – rakenteilla olevaan valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistopalveluun.
Vastaisuudessa järjestelmä helpottaa asiakastietojen hallinnointia. Sosiaalityöntekijät voivat hakea sieltä asiakkaansa tietoja. Sosiaalihuollon asiakas taas voi vastaisuudessa itse tarkistaa verkosta vaikkapa hakemustensa tilan tai itsestään kirjattuja tietoja. Tulevaisuudessa tietokanta palvellee myös tutkimusta. Sieltä voi poimia esimerkiksi aineistoa tilastojen laatimiseen.
Sosiaalialalla digitalisaatio näkyy myös erilaisten sovellusten käyttöönottona. Kärki kertoo, miten esimerkiksi päihdekuntoutuja voi puhelinsovelluksen avulla seurata omaa edistymistään, saada vertaistukea ja neuvoja.
– Tulevaisuudessa tiedonhallintaosaamisen merkitys alalla vain kasvaa. Näkyvissä on kokonaan uudenlaisen ammattiryhmän nousu. Tarvitaan asiantuntijoita, jotka ymmärtävät sekä sosiaalityön arkea että tietojärjestelmiä. He voivat toimia tulkkina kahden alan välillä. Heidän tehtävänsä on kertoa, millaisia järjestelmiä tarvitaan ja toisaalta, mitä hyötyä niistä on asiakastyössä, Kärki kertoo.
Liina Hemminki puolestaan on ollut Helsingin yliopistollisesta sairaalasta (HUS) mukana viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin yhteisessä Virtuaalisairaala-hankkeessa. Siinä luotiin Terveyskylä.fi-palvelu, joka on uudenlainen verkkokokonaisuus erikoissairaanhoidon asiakkaille.
Verkkopalvelussa on kaikille avoimia sisältöjä sekä palveluita potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille. On terveellisen painonpudotuksen valmennusohjelma, ohjeita ja tietoa leikkauspotilaille, tieto- ja tukipaketti hedelmöityshoitoon tuleville…
– Se on aikaan ja paikkaan sitomaton väylä potilaan ja sairaalan välillä. Palvelussa on paljon kullekin ryhmälle räätälöityä tietoa ja palvelua, Hemminki kertoo.
Virtuaalisairaalan luominen edellytti yhteistyötä eri henkilöstöryhmien ja potilasjärjestöjen kesken. Perinteiset hierarkiat murtuivat, kun uudessa palvelussa yhdistettiin hoidon, viestinnän ja lääketieteen osaaminen sekä datataidot.
– Digitalisaation edetessä paitsi dataosaamisen myös viestintätaitojen ja ihmisen toimintatapojen ymmärtämisen merkitys kasvaa. Suuri osa potilaille suunnatusta viestinnästä on vastaisuudessa kirjallisessa tai videon muodossa. Toisaalta verkkopalveluja luodessa pitää ymmärtää, miten ihminen toimii digiympäristössä, hän huomauttaa.
Tekoäly on tulossa terveydenhuollon maailmaan. Hemminki arvelee, että se tulee vielä mullistamaan työn tekemisen tapoja.
Maisteriohjelmaan otetaan vuosittain 30 opiskelijaa, jotka valmistuvat kahdessa vuodessa valtiotieteiden maistereiksi. Hakuaika on 16.3.—30.3.2022.
Lisätietoa löydät ohjelman kotisivuilta.
Linkit muihin artikkeleihin:
Uusi maisteriohjelma valmistaa tulevia sote-osaajia moniammatilliseen työhön
Uusi maisteriohjelma tarjoaa laadukkaan ympäristön sote-tutkimuksen tekemiseen