Molekyyligeneetikko Satu Koskela kertoo pitäneensä itseään epäkaupallisena ihmisenä. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelussa laboratorioasiantuntijana työskentelevä Satu on sittemmin kuitenkin löytänyt itsestään uuden puolen, kaupallinen ajattelu on kivaa! Kaupallisuus tarkoittaa Veripalvelussa esimerkiksi kustannustehokkuutta: luovutettua verta on pystyttävä testaamaan menetelmillä jotka ovat tarpeeksi luotettavia - ja siksi tehokkaita. Lisäksi laboratorioasiantuntijan on työssään huomioitava asiakkaat: lääkärit, potilaat ja sairaalat. "Työni parhaita puolia ovat ongelmanratkaisun haasteet, vapaus ja työstä saatu palaute. Teen töitä tutkijana palveluammatissa", Satu kertoo.
Molekyyligenetiikkaa, biokemiaa ja eläintieteellistä morfologiaa opiskellut Satu valmistui filosofian maisteriksi. Kurssikaverinsa esimerkkiä seuraten hän teki gradunsa yhteistyössä Veripalvelun kanssa ja sama yhteistyö jatkui myös väitöskirjatyössä, joka valmistui kolme vuotta myöhemmin. Väittelemisen jälkeen Satu teki tutkimustöitä Biotekniikan instituutissa kunnes Veripalvelussa avautunut biologin toimi toi hänet takaisin taloon.
"Nykyiseen työhöni päädyin lopulta sattumalta. Valmistuessani 90-luvulla lama oli syvimmillään ja biotieteiden ala vielä lapsenkengissä. Biologian alasta kiinnostuin alun perin lapsena maalla mummolan kissanpentujen värejä ja niiden periytymistä ihmetellessäni. Halusin alalle, jossa asian saa selville", Satu selittää.
Motivointia ja kudostyypitystä
Laboratorioasiantuntijana SPR:n Veripalvelussa Satu antaa teknistä ja menetelmällistä tukea laboratoriohoitajille, jotka testaavat verinäytteitä. "Suunnittelen validointeja, testaan kaupallisten reagenssien soveltuvuutta, sisäänajan uusia menetelmiä ja kartoitan kudostyypiltään sopivia luovuttajia kantasolunsiirto- tai elinsiirtopotilaille."
Työ vaatii DNA:n, DNA-tekniikoiden, vasta-aineiden, immunologian ja niihin liittyvien menetelmien tuntemusta. Iso osa arkipäivän työstä tehdään erityismolekyylibiologisten tietokoneohjelmien avulla, joten myös tietotekninen osaaminen on tärkeää. Tiimiin kuuluu biologien lisäksi lääkäreitä, jotka ovat yhteydessä asiakkaisiin, lääkäreihin sairaaloissa. Yhteistyövalmiuksien lisäksi asiantuntijatyössä tarvitaan auktoriteettitaitoja: "Ihmisiä ja isoja joukkoja on opittava motivoimaan", Satu kertoo.
Kentälle!
Sadun mielestä biologian opiskelussa parasta olivat kenttäkurssit ja opiskelijamaailman hyvä henki. Biologian opiskelijaa hän kannustaa monipuolisuuteen, biologian alaan kannattaa tutustua perusteellisesti. Myös sosiaalisuus on opinnoissa ehdottoman tärkeää. "Tutkimuksesta kiinnostunutta biologia neuvoisin aloittelemaan uraansa esimerkiksi tutkimusryhmässä. Tutkijana voi luoda yhteyksiä yritysmaailmaan ja löytää kiinnostavia firmoja. Yksityisissä yrityksissä tutkimuskokemus antaa uskottavuutta", Satu miettii.
Työnhaussa tutkinnolla ja aiemmalla työkokemuksella on merkitystä, mutta myös persoona, neutraalius ja joustavuus ovat Sadun kokemuksen mukaan vaikuttaneet rekrytoinneissa. Tulevaisuudessa hän pyrkii työssään kehittämään uusia testimenetelmiä ja haaveilee oman osaamisen laajentamisesta esimerkiksi työnkierron avulla. Satu pitää työstään myös siksi, että se ei seuraa kotiin. Toisaalta perimä kiehtoo geneetikkoa myös vapaalla. "Olen kiinnostunut luonnosta, tarkkailen ihmisiä ja mietin, ketkä perheenjäsenet näyttävät toisiltaan ja miksi", Satu hymyilee.