Helsingin yliopiston tiedesäätiö (jäljempänä ”säätiö”) edistää ja tukee Helsingin yliopiston (jäljempänä ”yliopisto”) nuorten tieteentekijöiden tutkimustyötä rahoittamalla heidän palkkaamistaan väitöskirjatutkijoiden tehtäviin. Säätiön varat juontavat juurensa pitkälti lahjoituksista, joita on saatu yli 200 yritykseltä ja julkisen sektorin organisaatiolta ja joiden arvo on nykyisellään noin 35 miljoonaa euroa.
Otimme nykyisen arvopaperisijoituksiamme koskevan sijoitusstrategian käyttöön vuonna 2020, mikä toi riski- ja tuottotavoitteet nykytasolle, jossa pitkän aikavälin keskimääräinen reaalituotto-odotus on 4 % vuodessa. Joulukuun 2024 loppuun mennessä säätiön salkun markkina-arvo oli 46 miljoonaa euroa ja sen keskimääräinen vuosituotto tammikuusta 2020 lähtien 96 %.
Tämän asiakirjan tarkoituksena on esitellä sijoitussuunnitelma, jonka pohjalta säätiö toteuttaa vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteita vuosina 2025–2029. Koska tulevaisuus (rahoitusmarkkinoiden kehitys) on luonteeltaan epävarmaa, suunnitelmaa muokataan jatkuvasti uuden tiedon ja muuttuvien olosuhteiden mukaisesti. Näin ollen tärkeä osa sijoitussuunnitelmaa on esitellä sen taustalla oleva lähestymistapa, joka ohjaa kaikkiin tunnettuihin ja vielä tuntemattomiin tekijöihin sopeutumista tulevaisuudessa.
Lähestymme sijoittamista Helsingin yliopiston kaikkea toimintaa ohjaavien arvojen – totuuden, sivistyksen, vapauden ja yhteisöllisyyden – pohjalta. Meille totuus ja sivistys edellyttävät tutkimustulosten hyväksymistä silloinkin, kun ne ovat epämieluisia. Vapaus ja yhteisöllisyys puolestaan näkyvät pyrkimyksissämme tukea tasa-arvoa ja yhteiskunnallista kehitystä sijoitustemme kautta.
Markkinoiden tehokkuus on rahoitusteorian kattavimmin testattuja hypoteeseja. Sitä on tarkasteltu lukemattomissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa eri tavoin, mm. aktiivisen varainhoidon tulosten näkökulmasta. Hyväksymme ja tunnustamme tehokkaiden markkinoiden käsitteen. Tarkemmin sanottuna uskomme tehokkaiden markkinoiden tasapainotilaan eli siihen, etteivät markkinat voi olla informationaalisesti täysin tehokkaita, koska aktiiviset sijoittajat tarvitsevat kannustimen ryhtyäkseen kalliiseen tiedonkeruuseen. Indeksisijoittajat aktivoituvat, kun odotetut tuotot ylittävät tiedonkeruun kustannukset – ja päinvastoin – jolloin markkinoiden tehokkuutta voidaan kuvata epätasapainon tasapainotilaksi. Empiirinen aineisto kuitenkin viittaa markkinoiden ”ylitehokkuuteen” eli siihen että aktiivisesti hallinnoituja pääomia on ollut liikaa. Toisin sanoen indeksisijoittamisella on saatu parempia tuloksia kuin aktiivisella varainhoidolla keskimäärin . Vaikka aiempi (ali)suoriutuminen ei ole tae tulevasta (ali)suoriutumisesta, suosimme varainhoidossa indeksisijoittamista siinä tapauksessa, ettei meillä ole tiedollista etulyöntiasemaa tai muita erityisiä preferenssejä.
Lisäksi tunnistamme sijoituksiimme kohdistuvat ESG-riskit eli ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvät epävarmuudet. Hallitsemme näitä epävarmuuksia niin säätiön kuin kumppaneidemme, yhteiskunnan ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Pyrimme mm. tekemään salkustamme nettohiilineutraalin vuoteen 2030 mennessä, noudatamme julkisuusperiaatetta raportoimalla omasta kehityksestämme ja tavoittelemme positiivista vaikutusta (ensisijaisesti) listaamattomilla sijoituksillamme.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ESG-riskeihin liittyviä epävarmuustekijöitä hillitsevät kustannustehokkaat indeksirahastot muodostavat arvopaperisijoitustemme perustan.
Muutos on ehkä ainoa asia, jonka voi varmuudella olettaa tapahtuvan tulevaisuudessa. Vaikka erilaiset häiriöt voivat horjuttaa meitä lyhyellä aikavälillä, uskomme kehityksen ajavan meitä eteenpäin pitkällä tähtäimellä.
Koska sijoitushorisonttimme on lähtökohtaisesti ikuinen, meidän tulisi todennäköisesti sijoittaa enimmäkseen arvoa tuottavien yritysten osakkeisiin. Vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteemme kuitenkin edellyttävät, että kohtuullinen osuus sijoituksistamme on allokoituna matalan luottoriskin valtionobligaatioihin, mikä pienentää lyhyen aikavälin volatiliteettiä ja mahdollistaa tasaisen rahan käytön. Nykyisen sijoitusstrategian käyttöönoton aikoihin vuonna 2020 lisäsimme sijoitustemme allokointia arvopapereihin ja jatkamme sen arvioimista, milloin tämän allokaation asteittainen kasvattaminen saattaisi olisi perusteltua.
Vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteidemme perusteella käytämme vertailuindeksinä 70 % maailmanlaajuisia arvopapereita (joihin sisältyy valuuttakurssiriski) ja 30 % maailmanlaajuisia joukkovelkakirjalainoja (joiden valuuttakurssiriski on eurosuojattu). Samat periaatteet asettavat myös seuraavat rajat allokaatiollemme:
| Vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteet | todellinen joulukuu 2024 |
|
|---|---|---|
| Pörssinoteeratut osakkeet | 60-80% | 80,2% |
| Pörssinoteeratut joukkovelkakirjat | 0-40% | 19,7% |
| Muut (mukaan lukien käteisvarat) | 0-40% | 0,1% |
Seuraamme sijoituksiamme näiden rajojen puitteissa vähintään kuukausittain, mutta ryhdymme tasapainottamistoimiin ainoastaan kaupankäyntikustannusten minimoimiseksi. Ensisijaisesti tasapainotamme uusia tulevia rahavirtoja, kun voimme tehdä sen ilman rajakustannuksia.
Listattujen osakkeiden paino salkussamme oli 80 % joulukuussa 2024. Vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteidemme mukaisesti vaatimuksena on pitää paino 60 %:n ja 80 %:n välillä. Vertailuindeksinä käytetään globaalia MSCI ACWI Net Total Return EUR ‑indeksiä, joka kattaa noin 85 % osakemarkkinoiden free float ‑korjatusta markkina-arvosta sekä kehittyneillä että kehittyvillä markkinoilla. Koska olemme hiljattain allokoineet varoja osakerahastoihin, uskomme jatkavamme niiden kanssa työskentelyä kaudella 2025–2029, kunhan niiden soveltuvuus ja kilpailukyky säilyvät ennallaan.
Olemme sulkeneet fossiilisia polttoaineita tuottavat yritykset osakerahastosijoituksiemme ulkopuolelle, mikä on käytännössä puolittanut sijoitussalkkumme hiilijalanjäljen. Tavoitteemme on kuitenkin saavuttaa nettohiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Sijoitustemme bruttohiilipäästöjä ei todennäköisesti saada alennettua nollaan vuoteen 2030 mennessä, kun otetaan huomioon varainhoidollinen vastuu ja talouden tosiasiallinen rakenne. Näin ollen, jälleen Helsingin yliopiston esimerkin mukaisesti, meidän on todennäköisesti kompensoitava sijoituksiemme hiilipäästöjä saavuttaaksemme (netto)neutraaliuden. Tällä hetkellä sijoituksiemme hiilipäästöjen asianmukainen kompensointi esimerkiksi EU:n päästöoikeuksia ostamalla ja mitätöimällä haittaisi merkittävästi tuotto-odotustemme toteutumista.[1] Uhkaavat kompensaatiokustannukset ovat luonnollisesti taloudellisia kannustimia, joiden avulla voidaan edelleen vähentää sijoitustemme hiilipäästöjä, mutta joiden käyttöä kuitenkin rajoittavat muut sijoitusparametrimme.
Säätiön pörssinoteerattujen joukkovelkakirjalainojen osuus oli 20 % syyskuussa 2024. Korkosijoitusten vertailuindeksinä käytetään Bloomberg Barclays Global Aggregate Float Adjusted TR Index Hedged EUR ‑indeksiä. Se heijastaa kehittyneillä ja kehittyvillä valuuttamarkkinoilla liikkeeseen laskettuja valtionobligaatioita, yritysten ja valtioiden kiinteäkorkoisia joukkolainoja sekä arvopaperistettuja kiinteäkorkoisia joukkolainoja. Koska haemme listatuista joukkolainoista ensisijaisesti korkoriskiä yritysriskin sijaan, noin puolet näistä sijoituksista on allokoitu valtionobligaatioihin. Olemme toisaalta allokoineet puolet vihreisiin joukkolainoihin, joilla on merkittävä ympäristövaikutus. Vuosina 2025–2029 uskomme säilyttävämme nykyiset korkosijoituksemme jättämättä kuitenkaan uusia mahdollisuuksia huomioimatta.
[1] Noin 200 000 euroa tai 0,4 % vuodessa, kun hiilidioksidipäästöjen oletetaan olevan 51 tonnia CO2-ekv. yhtä osakerahastoihin sijoitettua miljoonaa euroa kohden (Lähde: SEB Impact Metric Tool, joulukuu 2023), 66 euroa/tonni (Lähde: https://tradingeconomics.com/commodity/carbon, 20.10.2024) ja vastaava muiden sijoitusten hiilijalanjälki.
Hallitsemme ulkoisia hallintotapaan liittyviä epävarmuuksia rajoittamalla kunkin vastapuolen osuuden salkussa 25 %:iin. Pyrimme kuitenkin mitoittamaan kunkin rahastonhoitajan hallinnoitavaksi sijoitetut summat järkevästi, jotta hallintokustannukset ja muut ehdot pysyvät kilpailukykyisinä. Hallitsemme likviditeettiin liittyviä epävarmuuksia investoimalla pääsääntöisesti suurehkoihin sijoitusrahastoihin, jotka keskittyvät likvideihin listattuihin osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin. Lisäksi hajautamme vastapuoliriskiä maantieteellisesti. Emme suojaa osakkeisiin liittyvää valuuttariskiä, koska se on vain murto-osa kokonaisriskistä. Sen sijaan joukkovelkakirjojemme valuuttariski on pääsääntöisesti suojattu. ESG-riskejä säätiö hallitsee seurannan, poissuljennan, vaikuttamisen ja vaikuttavuussijoitusten avulla. Pyrimme kehittämään ESG-riskien hallintaa laatimalla soveltuvia mittareita luonnon monimuotoisuudelle ja asettamalla asiaankuuluvia tavoitteita sekä toteuttamalla tarvittavia toimenpiteitä.
Salkun odotettu vuotuinen volatiliteetti on alle 20 %. Arvioon vaikuttavat luonnollisesti sekä valittu menetelmä että aikajakso, ja siihen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Jos vuotuisen volatiliteetin oletetaan olevan 20 %, säätiön yhdelle vuodelle laskettu tappioriski (VaR, 97,5 %) on noin -40 % tai -20 miljoonaa euroa (joulukuussa 2024). Toisin sanoen arvioimme näin syvän – tai syvemmän – tappion voivan osua kohdalle yhtenä vuotena neljästäkymmenestä. Ottaen huomioon tuottojen historialliset paksuhäntäiset jakaumat (kurtoosi), todellinen tappioriski on todennäköisesti tätä suurempi.
Valitettava tosiseikka on se, ettemme ennalta tiedä emmekä voi tietää, minkä suuruisesta riskistä on kyse, koska siihen liittyy epävarmuutta, johon viitataan mustan joutsenen käsitteellä. Esimerkiksi geopoliittiset epävarmuustekijöiden määrä näyttää lisääntyvän nopeasti, ja pyrimme hallitsemaan niitä korostamalla maantieteellistä hajautusta, likviditeettiä ja vastapuoliriskejä.
Hallitsemme sisäisiä hallintotapaan liittyviä epävarmuuksia hajautetun toimintamallin avulla, jossa erotellaan sijoituksiin liittyvä tutkimus, päätöksenteko ja seuranta.
Sijoituksia seurataan ensisijaisesti kuukausiraportoinnin pohjalta: