Laiduntaminen on lampaanlihan tuotannon perusta, sekä tehokas tapa ylläpitää uhanalaisia niittybiotooppeja. Laiduntamisen edut lammaselinkeinolle ja eläimille tunnustetaan, mutta zoonoottisten taudinaiheuttajien esiintymistä ja leviämistä lampaiden ulosteiden kautta ei ole tutkittu kattavasti. Hankkeessa tarkastellaan laiduntavien lampaiden zoonoottisia lois- ja bakteeri-infektioita ja mahdollisuuksia näiden infektioiden vähentämiseen. Tavoitteena on tuottaa tietoa lampaiden altistumisesta laitumilla tarttuville mikrobeille, sekä tarkastella laitumilta tulevia valumavesiä, jotka saattavat kuljettaa zoonoottisia mikrobeja ympäristöön. Lisäksi hanke parantaa viljelijöiden ja muiden alan toimijoiden valmiutta vastata eläintuotannon etiikan ja ympäristökuormituksen mahdollisiin tiukentuviin vaatimuksiin. Tieteellisen tiedon kautta hanke pyrkii pitämään lammaselinkeinon tuottavana, hyväksyttävä ja elinkelpoisena tulevaisuudessa.
Vesivälitteiset taudinaiheuttajat-tutkimusryhmä vastaa hankkeessa laidunympäristön hygienia-analyyseista ja tekee osan lammasteurastamonäytteiden analyyseista. Tutkimusryhmä keskittyy täydentämään tietoa erilaisista zoonoottista taudinaiheuttajista lammaslaitumilla. Ulosteen mikrobien sekä märehtijöistä peräisin olevien zoonoottisten taudinaiheuttajien (Cryptosporidium spp., Campylobacter spp., sekä maksamadot Fasciola hepatica ja Dicrocoelium dendriticum) esiintymistä tutkitaan lampaiden laidunympäristöistä ja lampaiden juomavesistä.
Laidunnus on uhanalaisten merenrantaniittyjen tärkein ja tehokkain hoitomuoto. Laidunnuksen hyödyt eläimille ja vaarantuneille elinympäristöille tunnustetaan laajasti, mutta eläinten lannan on pelätty huonontavan vesien hygieenistä laatua ja tuovan rannoille suolistoperäisiä taudinaiheuttajia. Hankkeessa tarkastellaan rantalaidunnusta kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista, tuotetaan tietoa rantalaidunnuksen vaikutuksista ympäristön monimuotoisuuteen, vesistöjen laatuun ja virkistyskäyttöön, sekä elinkeinoihin. Lisäksi hankkeessa tuotetaan tietoa rantalaidunnuksen tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä viljelijöille ja alkutuotannon toimijoille.
Vesivälitteiset taudinaiheuttajat-tutkimusryhmä vastaa hankkeessa laidunympäristön hygienia-analyyseista. Ryhmässä tutkitaan laiduntavien eläinten vaikutusta rantaveden laatuun, jotta epätietoisuutta lannan hygieniavaikutuksista saadaan hälvennettyä. Laitumilta ja laitumia rajaavista vesistöistä tutkitaan ulostemikrobien ja märehtijäperäisten zoonoottisten taudinaiheuttajien (Cryptosporidium-lajien, kampylobakteerien, sekä ison (Fasciola hepatica) ja pienen maksamadon (Dicrocoelium dendriticum)) esiintymistä.
Konsortiohanke WastPan on osa Akatemiaohjelmaa “Pandemiat ja muut kriisit sekä niihin varautuminen (RESILIENCE) 2021 – 2023”. Hankkeessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat kehittävät tartuntatautien ja antibioottiresistenssigeenien ympäristöseurantaan pohjautuvan varautumistyökalun.
Hankkeessa Vesivälitteiset taudinaiheuttajat-ryhmä pyrkii tutkimuksellaan vähentämään useiden eri taudinaiheuttajien ja moniresistenttien bakteerien aiheuttamia infektioita. Tutkimuksessa kehitetään menetelmä tautia aiheuttavien bakteerien, virusten ja alkueläinten, sekä antibioottiresistenssigeenien yhtäaikaiseen havaitsemiseen puhdistamattomista jätevesistä. Jätevesinäytteitä kerätään usealta eri paikkakunnalta kahden vuoden ajan ja arvioidaan jätevesiseurannan soveltuvuutta väestötason terveysseurannan työkaluna. Yhtenä tutkimuksen osa-alueena ovat ruoka- ja vesivälitteisten moniresistenttien kampylobakteeri- ja salmonellakantojen geneettinen epidemiologian tutkimus, sekä uusien potentiaalisten taudinaiheuttajien etsiminen.
Tutkimusryhmän jäsenet ovat työskennelleet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella seuraavissa konsortiohankkeissa:
Ruokaviraston koordinoimassa Kryptosporidioosi – nouseva zoonoosiuhka nautakarjoissa KRYPTO-hankkeessa (2019-2022) selvitettiin naudoissa ja ihmisissä esiintyvän Cryptosporidium parvum-alkueläimen leviämistä ja leviämisen ehkäisyä.
Lammin biologisen aseman koordinoimassa Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi (VAIR)-hankkeessa (2019-2021) paneuduttiin vesistöihin jäte- ja valumavesien mukana päätyvien ja ihmisille hatallisten mikrobien tunnistamiseen ja riskien vähentämiseen.
18.3.2021: SARS-CoV-2 Monitoring employing Sewers - 4th Town Hall Meeting
20.8.2020: Koronavirusta todettu jätevesissä usean kaupungin alueella elokuussa