Uimarantoihin liittyviä suolistoinfektioriskejä voidaan pienentää kosteikoiden ja UV-käsittelyn avulla

Jäteveden ohjaaminen puhdistamolta kosteikon kautta vesistöön vähensi vesistön mikrobikuormitusta. UV-käsittely poisti tehokkaasti ulosteperäisiä mikrobeja jätevedestä.

Desinfioimattomien jätevesien johtaminen vesistöihin lisää riskiä sairastua suolistoinfektioihin uimaveden välityksellä. Ulosteperäisiä mikrobeja voi jätevesien purkuvesien ja putkivuotojen lisäksi päätyä vesistöihin esimerkiksi luonnon- tai laiduntavien eläinten ulosteiden sekä taajama-alueiden sade- ja sulamisvesien mukana. Varsinkin runsaiden sateiden tai tulvien aikana saastelähteistä vesistöön huuhtoutuvien ulosteperäisten mikrobien määrät voivat olla suuria.

Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman toteuttamassa hankkeessa tutkittiin uimavesien hygieenistä laatua. Tutkimuksessa oli mukana neljä uimarantaa Hämeenlinnan alueelta.

Veden hygieeninen laatu osoittautui hyväksi ja uimavesivälitteinen sairastumisriski normaalitilanteessa pieneksi.

– Vaikka havaitsimme molempien tutkittujen jätevedenpuhdistamoiden purkuvesien vaikutusalueella ulosteperäisiä mikrobeja, uimarannoilla määrät olivat vähäisiä verrattuna jätevesien purkukohtaan, sanoo Josefiina Ruponen Lammin biologiselta asemalta.

Tutkituilla uimarannoilla tavattiin yhdyskuntajätevesistä syntyvän mikrobikuormituksen lisäksi pääasiassa lintujen ulosteista peräisin olevia mikrobeja.

Terveysriski pienemmäksi puhdistusratkaisujen avulla

Hämeenlinnan Lammin jätevedenpuhdistamon purkuvedet ohjattiin tutkimuksen aikana kosteikon kautta järveen, mikä vähensi puhdistamon mikrobikuormitusta vesistöön jopa yli 90 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan ulosteperäistä mikrobikuormitusta on mahdollista vähentää myös muilla puhdistusratkaisuilla, kuten led-tekniikalla tuotetulla UV-säteilyllä tai biohiiltä sisältävällä hiekkasuodattimella. Erityisesti UV-käsittely poisti jopa 99,5 prosenttia yhdyskuntajäteveden ulosteperäisistä mikrobeista.

Hämeenlinnan Paroisten jätevedenpuhdistamolla tullaan ottamaan käyttöön UV-desinfiointilaitteisto vuoden 2023 aikana.

Tutkimukset ovat osa Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi (VAIR) -hanketta, jossa olivat mukana Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hämeen Ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Hanke oli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Hämeen Liiton rahoittama. Hanketta rahoittivat myös HS-Vesi ja Riihimäen Vesi.

Lisää hankkeen tuloksista Vesitalous-julkaisussa