Pyysimme tuottajilta kokemuksia haastatteluissa ja sähköisessä kyselyssä. Tiloilla on arvokasta tietoa!
Tälle sivulle on kerätty tietoja tilakäynneiltä (7), haastatteluista (6) ja sähköisestä kyselystä (27 vastaajaa) kevään ja kesän 2021 aikana.
Laaja 2-3 tuntia kestänyt haastattelu tehtiin 13 tilan kanssa. Tilat edustivat suomalaistuotantoa varsin kattavasti: mukana oli eri teurastamojen tuottajia eri puolilta Suomea, emakkoluku oli 40 - 2600 ja mukana oli sekä porsastuotanto-, yhdistelmä- sekä jalostussikaloita. Tuottajat toivat ennalta asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä laadittuihin kysymyksiin perustuen vapaamuotoisesti esiin omia näkemyksiään suomalaisesta vapaaporsituksesta.
Tilakäynti toteutettiin haastatteluun osallistuneista tiloista seitsemällä. Vierailulla tilat esittelivät omia karsinaratakisujaan ja rutiinejaan sekä käytiin läpi pito-olosuhteita käytännössä.
Sähköiseen kyselyyn vastasi lisäksi 27 tilaa. Vastanneet tilat edustivat kattavasti koko Suomea ja mukana, kuten haastatteluissakin, oli eri kokoisia tiloja eri tuotantosuunnista.
Kokemuksiaan jakaneet sikalat olivat harjoittaneet vapaaporsitusta 2- 30 vuotta. Useimmilla tiloilla vapaaporsitukseen oli siirrytty häkkiporsituksen jälkeen, mutta muutamilla tiloilla vapaaporsituskarsinat olivat olleet käytössä aina, eikä kokemusta häkkiporsituksesta ollut lainkaan. Tiloilla porsitetaan joko täysin vapaasti tai suljetaan emakko lyhyeksi aikaa suoja-aitaan. Näitä toimintatapoja ei ole vastauksissa eroteltu tai pyritty vertailemaan.
Tuottajat olivat pääosin tyytyväisiä vapaaporsituksen ratkaisuihin.
Alla voit tutustua tuottajien kokemuksiin. Vastauksista on koottu myös lyhyempi yhteenveto (pdf):
Tilojen oli vaikea antaa arviota investoinnin suurudesta, sillä useimmat olivat samaan aikaan porsituskarsinaremontin tai -rakentamisen kanssa tehneet muitakin muutoksia sikalaan. Investointi per karsinapaikka vaihteli 600 ja 25 000 € välillä, keskimäärin noin 6000 € per paikka.
Valmismalleihin oli tehty muutoksia seuraavasti:
Kahta tilaa lukuunottamatta tiloilla oli koneellinen poistoilma (alipaine). Suurimmalla osalla oli luukut tai muu vastaava rakenne tuloilmaa varten (7 tilaa). Yhdessä sikalassa tuloilma otettiin pelkästään diffusiokatosta neljässä sikalassa oli kombisysteemi eli tuloilmaa varten diffusionkaton tai levyjen lisäksi on luukut tai vastaava rakenne.
Yhden tilan kokemuksen mukaan karsinatoimittajan laskelma diffusiokaton toiminnasta on ollut virheellinen.
Suurimmalla osalla tiloista (8kpl) oli imulannanpoisto, yhdellä lietelantasysteemi jossa patolevyt (ei imu) ja neljällä tilalla oli kuivalanta. Kuivalanta poistettiin joko lantaraapan avulla (2 tilaa) tai käsin esimerkiksi pienkuormaajaa käyttäen.
Emakko on helpointa sulkea häkkiin ruokinnan aikana jolloin pää on jo oikeaan suuntaan.
Vanhat emakot, jotka ovat tottuneet häkkiporsitukseen, on tärkeämpi pitää porsimisen ajan häkissä, ensikot sen sijaan voiaan pitää koko ajan vapaana.
Vanhojen emakoiden kokemus häkistä selvästi vaikutti siihen, että eivät osanneet porsia vapaana. Vanhemmat emakot saattavat myös olla huolimattomampia ja maata porsaitaan vaikka kokemusta vapaaporsituksesta olisikin jo ollut.
Kun vanhat emakot ovat poistuneet, moni aikoo kokeilla sitä, että häkki koko ajan auki.
Aluksi osastossa on oltava lämmin parin päivän ajan ja tämän jälkeen lämpötilaa lasketaan vähitellen. Lämpötilaero on ratkaiseva sillä emakolla on miellytävämpi olla viileässä.
Jalat pysyvät paremmassa kunnossa kun ovat vapaana, mutta jo valmiiksi huonojalkaiset eivät pärjää vapaassa porsituksessa.
Ensikoiden osalta alku on helpompi kun ovat vapaana, aiemmin ensikoita jouduttiin poistamaan heti ensimmäisen kerran jälkeen enemmän.
Eläinten hyvinvoinnin parantuminen oli suurin odotus vapaaporsituksessa ja se on tuottajien mielestä täyttynyt:
"Jos emakko saisi itse valita se menisi mielummin vapaaseen tilaan kuin häkkiin"
"Hyvinvointi on parempaa, ihan oikeasti!"
"Tykkäävät että on tilaa rötköttää"
"Tuntuisi oudolta laittaa ne häkkiin"