Suomalaista elintarvikevalvontaa ja elintarvikealaa ovat pitkään rasittaneet toistuvasti elintarviketurvallisuutta vaarantavat elintarvikehuoneistot. Toistuvasti elintarvikelainsäädäntöä rikkovat toimijat aiheuttavat kuluttajille terveysvaaraa, johtavat kuluttajia harhaan, vääristävät elintarvikealan kilpailua sekä heikentävät yleisesti elintarvikealan mainetta ja valvonnan uskottavuutta.
Aiemman tutkimuksen mukaan toimijan alhainen riskikäsitys ja yrityksen pieni koko ovat yhteydessä lisääntyneeseen lainsäädännön rikkomiseen (Kaskela ym. 2019), mutta myös isoilla toimijoilla voi olla haasteita lainsäädännön vaatimusten täyttämisessä. Rahaan, aikaan, osaamiseen ja motivaatioon liittyvien ongelmien on todettu olevan lainsäädännön noudattamisen esteenä erityisesti pienissä elintarvikealan yrityksissä (Yapp ja Fairman 2006). Epäkohtien korjaantumisen näkökulmasta tärkeinä tekijöinä pidetään epäkohtien korjaamisen hyvää perustelemista ja valvojan neuvottelevaa otetta (Läikkö-Roto ja Nevas 2014). Suomessa ei ole kuitenkaan aikaisemmin tutkittu heikoimmin elintarviketurvallisuusriskejä hallitsevien yritysten ominaisuuksia, juurisyitä heikkoon riskinhallintaan ja näiden yritysten valvontakeinoja.
Hankkeen tavoitteena on löytää elintarvikevalvonnalle uusia keinoja parantaa toistuvasti huonoimpia arvioita elintarvikevalvonnan tarkastuksilla saavien toimijoiden toimintaa. Näiden keinojen avulla heikoimpia toimijoita voitaisiin motivoida parantamaan omaa riskinhallintaansa tai pakottaa heidät noudattamaan säädöksiä. Tämä johtaisi elintarviketurvallisuuden paranemiseen.
Hankkeen tutkijana työskentelee ELL, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri, väitöskirjatutkija Katri Kiviniemi. Tutkimuksen yhteistyötahoja ovat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö (Makera).