Arkeologit löytävät kivi-iskoksia eli kivityökalujen valmistuksesta syntynyneitä säleitä tavallisimmin kivikautisilta asuinpaikoilta. Joskus kivityökalut voidaan kuitenkin ajoittaa tarkemmin niiden muodon ja työstötekniikan perusteella. Yksi esimerkki tällaisesta löydöksestä on Tsahkaljoen varrelta löydetty tasakantainen kvartsiittinuolenkärki, joka on peräisin varhaismetallikaudelta, vuosien 1800 eaa. ja 500 jaa. väliltä. Myös Kilpisjärven luoteiskulmasta Koltalahdelta on löydetty tasapäinen nuolenkärki.
Hienosyinen kvartsiitti oli Lapissa yleinen raaka-aine kivikaudella ja varhaismetallikaudella. Ensimmäinen arkeologinen kvartsiittilöydös oli Tsahkaljoen suulta löydetty raaka-ainevarasto, jossa oli yli 1 kg verran hyvälaatuista kvartsiittia 30 x 40 cm kokoisella alueella ison kivenlohkareen tuntumassa (KM 25175). Löydökseen kuului useita kvartsiittiesineitä sekä ytimiä, joista oli hakattu iskoksia.
Vasen: Varhaisen metallikauden tasakantainen kvartsiittinuolenkärki, löydetty Enontekiön Pöyrisjärveltä. Nuolen pituus 49,5mm, leveys 21 mm ja paksuus 8 mm (Kuva: Museovirasto KM20131:1/Markku Haverinen). Oikealla: Piirroksia kvartsiittilöydöistä Tsahkaljoelta. (Kuva: Museovirasto NM25175).
Kilpisjärven ympäriltä on löydetty useita kivi- ja varhaismetalliskautisia raaka-aineen louhintapaikkoja, joista lähin on Tsahkaljärven itärannalla. Siellä kvartsiittia on louhittu ison lohkareen kyljestä. Muita kvartsiitin louhintapaikkoja tiedetään olevan Teemalovaaran ja Guonjarvárri-tunturin ylängöillä. Louhintapaikoilla on tyypillisesti isoja lohkareita, joista raaka-ainetta on louhittu.