Samalla tavoin kuin muillakin kasveilla, kylmät lämpötilat ja kuivat olosuhteet rajoittavat jäkälien fotosynteesiä. Veden jäätyminen niiden rakenteissa voi aiheuttaa myös soluvaurioita. Lapista ja pohjoisempana jäkälät ovat kuitenkin sopeutuneet hyvin ankariin talviin. Jotkut lajit voivat yhteyttää lumen alla noin 40 cm:n syvyydessä.
Salli evästeet nähdäksesi sisällön
Tämä sisältö haetaan osoitteesta player.vimeo.com. Sisällön näyttäminen vaatii evästeiden hyväksymisen. Voit muuttaa evästeasetuksiasi Evästeiden hallinta -linkin kautta. Löydät saman linkin myös sivuston alaosan alatunnisteesta. Jos sisältö ei ilmesty näkyviin automaattisesti evästeiden hyväksymisen jälkeen, päivitä sivu.
Hallinnoi evästeitä
Jäkälät ovat näkyvä osa tunturien karua maisemaa, ja ne peittävät kaikki pinnat koivumetsien kuoresta lohkareisiin ja itse maaperään. Mutta mitä jäkälät tarkalleen ottaen ovat? Mikä saa ne menestymään alueella ja mitä he voivat kertoa meille ympäristöstä? Luonnontieteellinen museon tutkija Lilith Weber esitteli tätä kiehtovaa organismiryhmää, niiden monimuotoisuutta ja yhteyttä ihmisiin ja muihin eläimiin sekä miksi Kilpisjärven alue on niin erityinen jäkälien elinympäristö Suomessa.
Katso Kilpisjärven jäkälät englanninkielinen webinaarin tallenne. Webinaari tallennettiin 23.2.2023.