Lammi 3 logos

Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi
Puhdistetut jätevedet, eläintilojen valumavedet sekä kaupunkien sade- ja sulamisvedet voivat sisältää runsaasti suolistoperäisiä taudinaiheuttajia, esimerkiksi kampylobakteereja tai noroviruksia, jotka saattavat uhata vesistöjen turvallista hyöty- ja virkistyskäyttöä. EAKR-rahoitteisessa projektissa tutkitaan taudinaiheuttajien kulkeutumista vesistöihin ja esiintymistä mahdollisissa riskikohteissa, kuten uimarannoilla ja vedenottamoilla. Tutkijat arvioivat riskien suuruutta ja pyrkivät etsimään ratkaisukeinoja riskien minimoimiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä HY:n, THL:n, Luke:n ja HAMK:n asiantuntijoiden kanssa.

Lammi 3 logos

Hanke nostaa suomalaisen biotalous- ja digitaalisen osaamisen profiilia kansainvälisesti, tuo Kanta-Hämeen entistä selvemmin bio- ja kiertotalouden soveltavan tutkimuksen kärkimaakunnaksi, lisää suomalaisen biotalousosaamisen vientimahdollisuuksia, verkottaa asiantuntijat keskenään ja kansainvälisesti, sekä lisää opiskelijoiden kiinnostusta alaa kohtaan.

Jussi Huotari, Tiina Tulonen ja Lauri Arvola

Nykyiset jätevedenkäsittelyjärjestelmät hukkaavat suurimman osan ravinteista, jolloin ne katoavat ravintoketjusta. Ravinteiden kierrätys -projektin tutkijat etsivät käytännön ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen. Apuna toimivat levät, joiden avulla ravinteita voidaan poistaa jätevesistä siten, että niitä pystytään jatkossa hyödyntämään lannoitteina.

Janne Sundell and Petri Nummi

Majavat ovat niin sanottuja ekosysteemi-insinöörejä, jotka vaikuttavat voimakkaasti ympäristöönsä patoamalla virtavesiä ja kaatamalla puita. Majavien toiminnan tiedetään kasvattavan alueen selkärangattomien monimuotoisuutta. Tässä projektissa selvitetään majavien ympäristömuokkauksen vaikutusta alueen nisäkäsyhteisöön. Hyötyvätkö esimerkiksi lepakot runsastuneista hyönteismääristä?

Marjo Saastamoinen ja Suvi Ikonen

Suomessa luonnonvaraisena ainoastaan Ahvenanmaalla esiintyvästä täpläverkkoperhosesta on tullut kansainvälisen metapopulaatiotutkimuksen mallilaji Helsingin yliopiston tutkijoiden työn ansiosta. Perhonen elää pienissä niittysaarekkeissa, jotka toimivat luonnon koejärjestelynä elinympäristöjen pirstoutumisen tutkimuksessa. Tutkimuksen kokeelliset osiot tehdään Lammin biologisen aseman tutkimushallissa ja ulkotarhoissa

Craig Primmer, Paul Debes, Andrew House ja Suvi Ikonen

Professori Craig Primmerin ryhmä tutkii lohen (Salmo salar) sukukypsyyteen vaikuttavaa geneettistä rakennetta. Tavoitteena on selvittää erityisesti, mitkä tekijät vaikuttavat lohen kudun ajoittumiseen. Lammin asemalla tehdään pitkäkestoisia kokeellisia tutkimuksia, joiden avulla selvitetään, mitkä mekanismit saavat lohen palaamaan lisääntymään jokiympäristöön.

John Loehr, Janne Sundell

Okakatka (Pallaseopsis quadrispinosa) on jääkauden ajalta suomalaisiin järviin jäänyt jäänne- eli reliktilaji. Katka on erinomainen laji morfologian – eli muotoon ja rakenteeseen liittyvien – ja käyttäytymisen evoluution tutkimiseen, koska se on sopeutunut elämään vain tietyntyyppisessä elinympäristössä. Tällä hetkellä projektissa tutkitaan muun muassa, millaisilla käyttäytymisstrategioilla katka välttää petoja.

Matthew Robson, Craig Brelsford

Helsingin yliopiston CANSEE-tutkimusryhmä tutkii Lammin biologisen aseman metsässä valon spektrin koostumuksen vaikutuksia pensas- ja kenttäkerroksen kasvien vuodenaikaisrytmeihin (fenologia). Keräämällä tietoa siitä miten kasvit reagoivat valon eri aallonpituuksiin, projektissa pyritään ymmärtämään mikä laukaisee hiirenkorvien tuotannon keväällä ja saa kasvin tiputtamaan lehtensä syksyllä. Tämä tieto auttaa meitä ymmärtämään miten kasvit reagoivat ilmastonmuutokseen.

John Loehr, Robert Lynch

Toisen maailmansodan aikana yli 400 000 suomalaista jouduttiin evakoimaan Karjalasta, kun alue menetettiin Neuvostoliitolle.  Tässä tutkimusprojektissa pyritään ymmärtämään evakuoinnin vaikutuksia evakkojen elämään, aineistona käytetään yli 160 000 henkilön varallisuushistoriaa.

Timo Pakkala ja Juha Tiainen

Yli 40 vuotta keskeytymättömänä jatkuneessa hankkeessa tutkitaan metsien pesimälinnuston eri lajien elinympäristönvalintaa, runsausmuutoksia, alueellista vaihtelua, keskinäisiä suhteita sekä metsälinnuston yleisen monimuotoisuuden indikaattorilajeja Lammin seudun metsämaisemissa. Erityisen huomion kohteena ovat kololinnut ja niiden elinympäristön rakenne sekä kolopuiden ja kolojen merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle.