Tutkimusteemoja

Tutkimme erilaisia järviä ja niiden valuma-alueita ymmärtääksemme ilmastonmuutoksen ja maankäytön vaikutuksia järven laatuun, rakenteeseen ja toimintaan. Erityisesti kalayhteisöjen osalta tarkastelemme niiden ravinnollista laatua esimerkiksi elohopea-, rasva- ja aminohappoanalyyseillä.

Tutkimushankkeessa tutkitaan, miten saaliin fenotyyppi vaikuttaa saalistusmenestykseen vuorovaikutuksessa saalistajien kanssa. Lammin biologisen aseman uusissa lintutiloissa on mahdollista suorittaa kokeita luonnonvaraisilla linnuilla, joita pidetään lyhyen aikaa vankeudessa. Erilaisissa kokeellisissa asetelmissa linnut kohtaavat ärsykkeitä, jotka vaihtelevat ulkonäöltään, kemialliselta koostumukseltaan tai käyttäytymiseltään. Tutkimus pyrkii selvittämään miten nämä ominaisuudet voivat auttaa suojelemaan saalista vihollisiltaan. Tutkimus tuottaa myös tietoa, jota voidaan soveltaa lintujen suojelussa. 

Lammin biologisen aseman lintuhalli tarjoaa monipuolisen tutkimusinfran, jossa luonnonvaraisia lintuja voidaan tutkia lyhytaikaisesti kontrolloiduissa kokeissa. Hallin räätälöidyt näytöt, infrapunaverkot ja säädettävä lämpötila mahdollistavat tarkat havaintotutkimukset ilman, että linnut stressaantuvat.

Vesien tummuminen on ilmiö, joka vaikuttaa järviin ympäri maailman. Kun vesi tummuu, valon määrä vähenee, lämpötila- ja happikerrostuneisuus voimistuvat. Tämä johtuu erityisesti hiilen raudan lisääntymisestä vedessä. Tummuminen voi alkuvaiheessa lisätä kasvien ja levien kasvua, mutta tummumisen lisääntyminen lopulta vähentää järven elämää, esimerkiksi vähentämällä happea ja ohentamalla tuottavan kerroksen paksuutta.

Tutkimme ilveksen elinympäristön valintaa, käyttäytymisekologiaa, kryptistä morfologiaa ja sosiaalisia vuorovaikutuksia selvittääksemme, miten nämä piirteet ovat yhteydessä metsäympäristöihin. Hyödynnämme tutkimuksessa videoaineistoa, riistakolmiohavaintoja ja GPS-pantaseurantaa, joita yhdistämme elinympäristön valokuva- ja metsätietoaineistoihin saadaksemme kokonaisvaltaisen kuvan ilveksen ekologiasta.

Lammin biologisella asemalla ilveksen käyttäytymistä ja maaston käyttöä tutkitaan alueella, jossa ilveskanta on poikkeuksellisen tiheä. Käynnissä oleva tutkimus tarkastelee muun muassa sitä, miten Hämeen vaihteleva maasto vaikuttaa ilveksen liikkumiseen, saalistukseen ja kommunikointiin. Bioakustiikkaa hyödyntävät menetelmät viittaavat siihen, että korkeuserot voivat helpottaa sekä ravinnon hankintaa että viestintää lajitovereiden kanssa. Lisäksi tutkimme, muuttuuko ilveksen käyttäytyminen populaatiotiheyden kasvaessa, esimerkiksi reviirien koon osalta.

Kosteikkojen ekologiaa on tutkittu pääasiassa Lammin Evolla jo 40 vuoden ajan. Tutkimuksen keskeisiin teemoihin kuuluvat sorsien populaatioekologia ja majavan rooli ekosysteemi-insinöörinä. Majava on merkittävä laji pienvesissä ja rantametsissä, vaikuttaen muun muassa hiilen kiertoon, metsän rakenteeseen ja maiseman kosteikkolaikkujen vaihtelevuuteen. Tutkimuksen tarkastelun kohteena on muun muassa, miten majava rikastuttaa kosteikkoluonnon lajistoa. Tämä ilmenee esimerkiksi tulvissa kaatuneilla puilla elävien jäkälien ja hyönteisten, tulva-altaassa ja sen reunoilla elävien sukeltajakuoriaisten, sammakkoeläinten, vesilintujen, lepakoiden ja maanisäkkäiden kautta.

Kuhan runsastuminen on valtakunnallinen ilmiö ja kuhan runsastuessa niiden kasvunopeuden hidastumisesta on runsaasti viitteitä. Kuha on Järvi-Suomen tärkeimpiä saalislajeja ja kasvunopeuden heikentyminen voi olla merkittävä haaste Järvi-Suomen kalataloudelle.

Hankkeessa tutkittiin kuhan kasvunopeutta ja istutettujen kuhien osuutta Lammin Pääjärvessä. Laajojen taustatietojen avulla analysoitiin nykytilaan johtaneita tekijöitä (esim. kuhaistutusten vaikutus) Pääjärvessä. Tutkimustulosten pohjalta analysoitiin toimenpidevaihtoehtoja hidaskasvuisten kuhakantojen hyödyntämiseksi sekä tuottavuuden turvaamiseksi.

HIKU-hanke toteutettiin vuosina 2024–2025 ja sitä rahoittivat Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto sekä Antero ja Merja Parman säätiö. Projekti on Euroopan unionin osarahoittama.

Itämeri ja siihen liittyvät vesialueet altistuvat maatalouden, metsien ja kaupunkien valuma-alueiden päästöille, kuten ravinteille, vaarallisille aineille ja taudinaiheuttajille. Pistemäiset päästölähteet ovat usein selkeästi tunnistettavissa ja rajoitettavissa, mutta hajakuormitukseen on vaikeampi puuttua, sillä sen tarkka alkuperä ei ole tiedossa. WaterShed Safety Plan for controlling diffuse pollution (WSSP) -hankkeessa kehitetään valuma-aluelähtöistä vesienhallinnan toimintamallia, jonka avulla voidaan vähentää Itämereen päätyvää hajakuormitusta.

Lammin biologinen asema tutkii hankkeessa pilottivaluma-alueen ravinnekuormitusta pitkäaikaiseurantaan perustuen, sekä päästölähteiden paikantamiseksi suunniteltujen näytteenottojen avulla. Hankkeessa tehdään myös pienen mittakaavan pilottikoe, jossa tutkitaan yleisiä peltoviljelymenetelmiä ja niiden vaikutusta ravinnekuormitukseen, mikrobien leviämiseen ja planktonin ravintoverkkodynamiikkaan vastaanottavassa vesistössä.

Projektin kesto 01.05.2024 - 31.10.2027. Projektille on myönnetty EU Interreg Central Baltic -ohjelman tukea.

Lammin biologisella asemalla toteutetaan laboratorio- ja kenttäkokeita täpläverkkoperhosen eri kehitysvaiheilla, niin toukilla kuin aikuisilla. Pääasiallinen kenttätyö perhosen populaatiodynamiikan seuraamiseksi tehdään Ahvenanmaalla, jossa lähes 30 vuotta jatkunut syyskartoitus mahdollistaa pitkäaikaisten muutosten ja epidemioiden tarkastelun luonnonpopulaatioissa. Aseman tutkimus täydentää kenttähavaintoja ja tarjoaa syvällisen ymmärryksen geneettisen vaihtelun, maisemarakenteen ja ympäristömuutosten vaikutuksista perhosen populaatioihin.

Käyttämällä täpläverkkoperhosta malliorganismina pyrimme selvittämään miten ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset, kuten ilmastonmuutos ja ympäristön pirstoutuminen, vaikuttavat luonnonpopulaatioihin. Erityisesti meitä kiinnostaa ymmärtää, millaisilla mekanismeilla, aina geneettisestä vaihtelusta maisemarakenteeseen, eri lajit voivat mahdollisesti vähentää näiden muutosten haittavaikutuksia ja sopeutua muuttuvaan ympäristöön.

Jotkin hyttyslajit levittävät ihmisille ja eläimille haitallisia tauteja. Hyttyslajit ovat kuitenkin erilaisia ja näiden erojen ymmärtäminen on tärkeää. Ilmastonmuutoksen odotetaan muuttavan hyttyslajien levinneisyyksiä ja myös niiden mukanaan kulkevien tautien levinneisyyttä. Tarvitsemme tietoa siitä miten lajien ja niiden mukanaan kulkevien tautien levinneisyys muuttuu muuttuvassa maailmassa. Tässä nelivuotisessa Koneen Säätiön rahoittamassa projektissa keskitytään 52 Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa eläviin hyttyslajiin. Lajien biologiaa kaikissa eri elämänvaiheissa lähestytään monitieteellisesti. Projektin yhteydessä syntyy myös yksityiskohtainen ja runsaasti kuvitettu tietokirja jossa kuvataan kunkin lajin eri elämänvaiheet.

Yli 40 vuoden ajan jatkuneessa katkeamattomassa hankkeessa on tutkittu erilaisten pesimälinnuston lajien elinympäristövalintoja, runsauden muutoksia, alueellista vaihtelua, keskinäisiä suhteita sekä yleisiä monimuotoisuuden indikaattorilajeja Lammin seudun metsämaisemissa. Erityisen huomion kohteena ovat kololinnut ja niiden elinympäristörakenteeseen, sekä kolopuiden ja kolopesien merkitykseen metsäluonnon monimuotoisuudelle.

Ymmärtäminen siitä, miten yksilöt ja populaatiot eroavat taudinaiheuttajien tarttuvuudessa ja leviämisessä, on ensisijaisen tärkeää tautien vaikutusten ennustamisessa ja ehkäisyssä ihmisten ja muun luonnon keskuudessa. Tässä yhteydessä tutkitaan muun muassa, miten ympäristötekijät ja useamman patogeenin samanaikainen infektio vaikuttavat myyräkuumeviruksen ja hansaviruksen leviämiseen myyräpopulaatiossa. Tämä tieto on suoraan yhteydessä ihmisten sairastumisriskiin. Taudin ekologiaa tutkitaan laboratorio- ja maastokokein sekä matemaattisella mallinnuksella.