Yksilöllinen terveys

Tulevaisuuden terveydenhuolto on ennakoivaa ja yksilöllistä. Emme vain hoida sairauksia, vaan tavoitteenamme on myös ylläpitää terveyttä ja tunnistaa riskit jo ennen oireiden ilmaantumista. Laajennamme näkökulman perinteisestä sairauden hoidosta kohti kokonaisvaltaista, yksilöllistä terveyttä.
Yksilöllinen terveys tutkimuksen kärkenä

Yksilöllinen terveys yhdistää syvällisen ymmärryksen ihmisen biologiasta, elintavoista ja sosioekonomisista tekijöistä. Tämä luo pohjan täsmällisemmälle diagnostiikalle ja hoidolle, sekä mahdollistaa sairauksien ennaltaehkäisyn. 

Helsingin yliopiston vahvuus on ainutlaatuisten suomalaisten terveystietovarantojen, biopankkien ja huippututkimuksen saumaton yhdistäminen sekä elämän-, luonnon- ja ihmistieteellisen kärkiosaamisen kohtaaminen. Huippututkimustamme tukee tiivis yhteistyö Helsingin yliopistollisen sairaalan HUS:n kanssa.

Vahvuusalueitamme ovat etenkin syöpä- ja lääkekehitystutkimus, ihmisen genomiikka, aineenvaihdunnan tutkimus, tekoälyn soveltaminen terveyden tutkimukseen ja väestön terveyden tutkimus.

Yksilöllinen terveys Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa

Suomen Akatemia on yksi suurimmista tutkimusrahoittajista Suomessa. Akatemia myöntää tutkimusrahoitusta monipuolisesti kaikille aloille avoimen kilpailun ja riippumattoman arvioinnin perusteella. Rahoitushauissa menestyminen on osoitus tieteen kovasta tasosta.

Lippulaivoissa huipputason tiede yhdistyy monin tavoin yhteistyöhön yritysten ja muun yhteiskunnan kanssa. Profiloitumisalueen on puolestaan oltava strategisesti merkittävä osa yliopistossa tehtävää tutkimusta jota halutaan kehittää edelleen. Huippuyksiköt kokoavat yhteen alan parhaat tutkimusryhmät ja edustavatkin oman alansa kansainvälistä kärkeä. Akatemiaprofessorit ovat myös oman alansa kärkeä ja heiltä odotetaan merkittäviä tutkimustuloksia ja oman alan tutkimuksen eteenpäin viemistä.

Lippulaivat

Yksilölliseen terveyteen kytkeytyvissä lippulaivoissa kehitetään yksilöllisiä syöpähoitoja sekä geeni-ja nanoterapiaan liittyviä hoitoja kroonisiin sairauksiin. Tekoälytutkimus tukee niin sairausten tunnistamista kuin eri hoitovaihtoehtojen kartoittamista, kun taas matemaatinen mallintaminen ja kuvantaminen auttaa luomaan tarkempaa kuvaa ihmiskehosta.

Lippulaivoissa yhdistyvät vahva yhteistyö elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa, muuntautumiskyky sekä taustaorganisaatioiden vahva sitoutuminen. Lippulaivojen mittava ja pitkäjänteinen rahoitus tukee tiiviin yhteistyön kehittämistä eri toimijoiden kesken.

Digitaalisen yksilöllistetyn syöpälääketieteen lippulaiva iCAN

edistää yksilöllisten syöpähoitojen kehittämistä ja uusien terveysalan innovaatioiden syntyä.

Geeni-, solu- ja nanoterapia kroonisten sairauksien hoidossa lippulaiva (GeneCellNano)

on lippulaiva, joka kehittää uusia tehokkaita hoitomuotoja vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon.

Suomen tekoälykeskus FCAI

kehittää tekoälyä, joka pystyy oppimaan, suunnittelemaan ja toimimaan yhteistyössä ihmisten kanssa monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Matemaattisen mallinnuksen, havainnoinnin ja kuvantamisen lippulaiva (FAME)

 lippulaiva kehittää sovelletun matematiikan ja fysiikan menetelmiä yhteiskunnan tarpeisiin kuten lääketieteelliseen kuvantamiseen.

Profiloitumisalueet

Yksilölliseen terveyteen linkittyvissä profiloitumisalueissa on keskitytty ihmisten ja eläinten yhteisen terveyden kokonaisvaltaiseen tutkimukseen, kroonisen terveyden edistämiseen sekä kehittämään turvallisempia ja tehokkaampia lääkehoitoja. 

Profiloitumisalue voi olla jokin tutkimusala tai tiettyä teemaa käsittelevä tutkimuskokonaisuus. Osa profiloitumisalueista jatkaa toimintaansa varsinaisen akatemiarahoituksen loputtua.

Helsingin yliopiston elämäntieteiden instituutti HiLIFE

on monitieteinen elämäntieteiden alan tutkimuskeskus, joka tukee korkealuokkaista biotieteellistä tutkimusta yliopiston kaikilla kampuksilla.

Datatieteen tutkimuskeskus HiDATA

tavoitteena on ratkaista datan analysointiin liittyviä merkittäviä yhteiskunnallisia ja teollisia ongelmia.

Helsinki One Health (HOH)

on ihmisten ja eläinten yhteisen terveyden tutkimuksen verkosto. Verkosto kannustaa eri aloja ja ammattikuntia yhteistyöhön uusien eläin- ja ihmispopulaatioita koskevien globaalien terveysongelmien ratkaisemiseksi.

Farmaseuttisen lääketutkimuksen kansallinen yhteistyö- ja tutkimusverkosto FinPharma

tavoitteena on ohjata Suomessa tehtävän lääketutkimuksen profiilia kohti regeneratiivista lääketiedettä.

Ihmisen aivojen ymmärtäminen (UHBRAIN)

edistetään tutkimukseen perustuvien innovaatioiden kehittämistä aivovaurioiden ehkäisyyn ja hoitoon.

Monitieteinen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus

yhdistää kliinistä, osallistavaa ja toimintatutkimusta lääketieteen, farmasian, terveystieteiden, yhteiskuntatieteiden, ruokatieteiden ja kliinisten kielitieteiden aloilla.

Food and Drug Security Systems (fooDrug)

Terveellisemmän ja turvallisemman ruoan ja lääkkeiden saatavuus varmemmaksi on yksi Food and Drug Security Systems tutkimusprofilointialueen kantavista teemoista. Korkeat laatu-, turvallisuus-, hyväksyttävyys- ja kestävyysvaatimukset sekä uusien teknologioiden käyttöönottaminen ovat esimerkkejä yhteisistä haasteista ruokasektorilla ja lääkehuollossa.

Sustainable Wellbeing Across Lifespan (SWAN)

 Sustainable Wellbeing Across Lifespan (SWAN) -alue pyrkii etenemään kroonisten sairauksien hallinnasta "kroonisen terveyden" edistämiseen ja lisätä väestön terveitä vuosia.

Huippuyksiköt

Suomen Akatemian huippuyksiköiden tarkoitus on uudistaa tutkimusta, kehittää tutkimusympäristöjä ja kouluttaa suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin uusia lahjakkaita tutkijoita.

Yksilöllinen terveys osana seuraavissa huippuyksiköissä. Osaa huippuyksiköistä johdetaan muista  yliopistoista.

Solumekaniikka biologisten esteiden toiminnassa: Voimien ja signaalien integraatio molekyylitasolta kudostasolle

Kuvaus tulossa

Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimus

Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö tutkii sitä, kuinka musiikin kognitiiviset, emotionaaliset, keholliset ja vuorovaikutukselliset kokemukset kehittyvät ja miten musiikki toimii tärkeänä muutosvoimana läpi ihmisen elämänkaaren.

Metabolisen integraation huippuyksikkö

Kuvaus tulossa

Imusuonivälitteinen immuunisäätely

Imusuonivälitteisen immuunisäätelyn huippuyksikkö (IMMENs) tutkii imusuonten endoteelin eli suonten sisäpintoja verhoavan ohuen solukerroksen roolia immuunivasteen säätelyssä.

 

Akatemiaprofessorit

Akatemiaprofessorit ovat oman alansa kansainvälisesti arvostettuja tekijöitä. Akatemiaprofessoreilta odotetaan merkittäviä tutkimustuloksia ja oman alan tutkimuksen eteenpäin viemistä. Suomen Akatemia nimittää uusia akatemiaprofessoreita vuosittain viiden vuoden määräajaksi.

Yksilöllinen lääketiede kärjen alalla akatemiaprofessoreita ovat tällä hetkellä

Anu Wartiovaara

Anu Wartiovaara on kliinisen molekyylilääketieteen professori, joka tutkii ravinto- ja energia-aineenvaihdunnan roolia sairauksien synnyssä, ehkäisyssä ja hoidossa.

Euroopan tutkimusneuvoston ja Euroopan unionin rahoituksella toteutetut hankkeet

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on yksi arvostetuimmista tutkimuksen rahoittajista. Se edistää monialaisesti huippututkimusta pitkäaikaisilla tutkimusmäärärahoilla. Euroopan unioni tukee myös suoraan tutkimusta eri rahoitusten muodossa.

Käynnissä olevat hankkeet
  • - Kantasolujen koon vaikutus niiden toimintaan (ERC Starting Grant)
  • - Kateenkorvan sisäisen puolustusjärjestelmän jäljillä (ERC Starting Grant)
  • - Lasten suolistomikrobiston kehitys ja terveysvaikutukset (ERC Starting Grant)
  • - Munasarjasyövän uudet täsmähoidot (ERC Starting Grant)
  • - Äidin terveys ja lapsen synnynnäinen sydänvika (ERC Starting Grant)
  • - Kantasolubiologia (ERC Consolidator Grant)
  • - Munasarjasyövän hoitoresistenssin synty: aikamatkustusta solutasolla (ERC Consolidator Grant)
  • - Nopeat algoritmit bioinformatiikan verkko-ongelmiin (ERC Consolidator Grant)
  • - Perhetaustan ja perimän merkitys sosiaaliryhmien välisille terveyseroille (ERC Advanced Grant)

Projektien kuvaukset löydät ERC-sivuiltamme.

Muut aloitteet
Tohtorikoulutuksen pilottiohjelmat

Tohtorikoulutuspilottiohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Sen tavoitteena on varmistaa väitöskirjatutkimuksen valmistuminen kolmen vuoden työsuhteen aikana. Uudet väitöskirjatutkijat opiskelevat aluksi sekä tutkijan- että työelämätaitoja. Tohtorikoulutuspilotin tavoitteena on myös lisätä tohtorien monipuolista työllistymistä yhteiskunnan eri osa-alueille. 

Tohtorikoulutuspilottiohjelma alkoi Helsingin yliopistossa vuonna 2024, ja siinä oli jaossa yhteensä 236 paikkaa 11 eri ohjelmassa. Ohjelmilla on englanninkieliset nimet.

  • Doctoral Education Pilot in Precision Cancer Medicine
  • National Doctoral Education Pilot Based on Immune System
  • Finnish Doctoral Program Network in Artificial Intelligence
Tutkimusinfrastruktuurit
  • : tutkimushanke, jonka päätavoitteena on lisätä ymmärrystä sairauksien geneettisistä riskitekijöistä


 

Tuoreimpia uutisia terveyden tutkimuksen alalta
Tutustu myös muihin tutkimuksen kärkiimme