Kestävä planeetta

Planeettamme tulevaisuus riippuu toimivista, monimuotoisista ekosysteemeistä, jotka muodostavat pohjan biologiselle resilienssille. Meidän on säilytettävä luonnon monimuotoisuus ja torjuttava ilmastonmuutos. Tarvitsemme myös ymmärrystä siitä, miten ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys ovat yhteydessä toisiinsa.
Kestävä planeetta tutkimuksen kärkenä

Huippututkimuksemme ilmastosta ja ympäristöstä yhdistyy huippuosaamiseemme kestävyyden muista ulottuvuuksista. Tarvitsemme syvällistä ymmärrystä sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä, jotta pystymme tasapainottamaan luonnon ja ihmisten tarpeet.

Luonnon-, elämän- ja ihmistieteiden kohtaaminen ja vahvat tutkimusinfrastruktuurit tukevat käänteentekevää tutkimustamme.

Vahvuusalueitamme ovat etenkin ilmaston ja ilmakehän tutkimus, ekologia ja biologia, yhteinen terveys ja ruuan tutkimus.

Kestävä planeetta Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa

Suomen Akatemia on yksi suurimmista tutkimusrahoittajista Suomessa. Akatemia myöntää tutkimusrahoitusta monipuolisesti kaikille aloille avoimen kilpailun ja riippumattoman arvioinnin perusteella. Rahoitushauissa menestyminen on osoitus tieteen kovasta tasosta.

Lippulaivoissa huipputason tiede yhdistyy monin tavoin yhteistyöhön yritysten ja muun yhteiskunnan kanssa. Profiloitumisalueen on puolestaan oltava strategisesti merkittävä osa yliopistossa tehtävää tutkimusta jota halutaan kehittää edelleen. Huippuyksiköt kokoavat yhteen alan parhaat tutkimusryhmät ja edustavatkin oman alansa kansainvälistä kärkeä. Akatemiaprofessorit ovat myös oman alansa kärkeä ja heiltä odotetaan merkittäviä tutkimustuloksia ja oman alan tutkimuksen eteenpäin viemistä.

Tutkimuksemme kärki, kestävä planeetta, on näkyvässä osassa niin profiloitumisalueilla kuin huippuyksiköiden toiminnassa.

Lippulaivat

Ilmakehän ja ilmaston tutkiminen on luonnollinen osa planeettamme tutkimista. Tutkimus ei voi kuitenkaan olla vain yksittäisten tieteenalojen kuten kemian tai fysiikan varassa vaan myös tekoälyä ja matemaattista kuvantamista voidaan hyödyntää esimerkiksi satelliittidatan tulkitsemiseen sekä erilaisten ilmastomallien tekemiseen. 

Lippulaivoissa yhdistyvät vahva yhteistyö elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa, muuntautumiskyky sekä taustaorganisaatioiden vahva sitoutuminen. Lippulaivat koostuvat aina useamman yliopiston tutkijoista ja tutkimusryhmistä. 

Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC

on lippulaiva, joka kehittää ratkaisuja maailman ohjaamiseksi kohti ilmastoneutraaliutta.

Suomen tekoälykeskus

visiona on kehittää aidosti älykkäitä tekoälyjä, jotka toimivat todellisten ihmisten kanssa epätäydellisessä maailmassa.

Matemaattisen mallinnuksen, havainnoinnin ja kuvantamisen (FAME) lippulaiva

kehittää laskennallisia menetelmiä kestävän kehityksen tueksi. Menetelmiä käytetään hyväksi esimerkiksi ilmakehän saasteiden ja kasvihuonekaasujen tarkkailuissa.

Profiloitumisalueet

Profiloitumisalueilla tehtävä tutkimus on painottunut muun muassa luonnon monimuotoisuuden ymmärtämiseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön, ihmisten ja eläinten yhteiseen terveyteen, biologiseen kestävyyteen sekä näiden vaatiman datan käsittelyyn.

Profiloitumisalue voi olla jokin tutkimusala tai tiettyä teemaa käsittelevä tutkimuskokonaisuus. Osa profiloitumisalueista jatkaa toimintaansa varsinaisen akatemiarahoituksen loputtua.

Datatieteen tutkimuskeskus HiDATA

tavoitteena on ratkaista datan analysointiin liittyviä merkittäviä yhteiskunnallisia ja teollisia ongelmia.

Diversity in Society and Life (DIVSOL)

Humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen johtama tieteidenvälinen tutkimusohjelma tarjoaa uutta tietoa suomalaiselle yhteiskunnalle ja kaupunkiympäristöille ominaisten moninaisten lingvististen, kulttuuristen, uskonnollisten ja biologisten moninaisuuksien luonteesta ja haasteista. Lisäksi se osallistuu monitasoisten ja kestävien, ihmisten hyvinvointia edistävien toimintaehdotusten kehittämiseen.

Food and Drug Security Systems (fooDrug)

Terveellisemmän ja turvallisemman ruoan ja lääkkeiden saatavuus varmemmaksi on yksi Food and Drug Security Systems tutkimusprofilointialueen kantavista teemoista. Korkeat laatu-, turvallisuus-, hyväksyttävyys- ja kestävyysvaatimukset sekä uusien teknologioiden käyttöönottaminen ovat esimerkkejä yhteisistä haasteista ruokasektorilla ja lääkehuollossa.

Helsingin yliopiston elämäntieteiden instituutti HiLIFE

on monitieteinen elämäntieteiden alan tutkimuskeskus, joka tukee korkealuokkaista biotieteellistä tutkimusta yliopiston kaikilla kampuksilla.

Ilmakehätieteiden keskus INAR

INAR on ottanut monitieteiseksi lähestymistavakseen mitata kaikkea maan pinnan ja ilmakehän välillä liikkuvaa, minkä ansiosta siitä on tullut yksi Euroopan johtavista ilmakehän ja biosfäärin väliseen vuorovaikutukseen ja ilmakehän hiukkasiin keskittyvän tutkimuksen keskuksista.

Interactions of Earth Components (InterEarth)

InterEarth pyrkii tuottamaan tieteeseen perustuvia ratkaisuja aikamme suuriin haasteisiin, jotka liittyvät niin ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden häviämiseen ja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen kuin ilmanlaatuun ja vaarallisiin luonnonilmiöihin.

Sitkeät selviytyjät (Thriving nature)

tavoitteena on luoda ainutlaatuisia tieteidenvälisiä tutkimushankkeita, jotka pureutuvat biologisen sietokyvyn ja sopeutumisen eliöihin ja genomiin liittyvään perustaan sekä vastaavat kesytettyjen ja villien lajien kohtaamiin haasteisiin luonnollisissa ja hallituissa ympäristöissä.

Resilient and Just Systems (RESET)

Ihmisten, eläinten ja yhteiskunnan on sopeuduttava maapallolla tapahtuviin isoihin muutoksiin. RESET-hanke pyrkii tuottamaan työkaluja, joiden avulla sopeutuminen onnistuu tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin. 

RESET-hankkeen alla toimintaa jatkaa myös seuraavat kestävään planeettaan liittyvät profiloitumishankkeet.

Kestävyystieteen instituutti HELSUS

vastaa profiloitumistoimena kiireisiin ja monimutkaisiin kestävyyshaasteisiin. HELSUS tuottaa ratkaisuja ja reittejä kestäviin muutoksiin, joita voidaan soveltaa yhteiskunnassa muun muassa älykkäillä ohjauskeinoilla ja sääntelyllä.

Helsinki One Health (HOH)

on ihmisten ja eläinten yhteisen terveyden tutkimuksen verkosto. Verkosto kannustaa eri aloja ja ammattikuntia yhteistyöhön uusien eläin- ja ihmispopulaatioita koskevien globaalien terveysongelmien ratkaisemiseksi.

Huippuyksiköt

Kestävä planeetta -teema näkyy laajasti osana huippuyksiköidemme tutkimusta. Ilmasto ja ilmakehän toiminnan ymmärtäminen on tärkeä osa maapallomme elinkelpoisuutta. Myös esimerkiksi satelliittien parempi hyötykäyttö yhteiskunnassa ja tutkimuksessa edellyttää ymmärtämistä avaruuden olosuhteista ja siitä, miten voimme suojautua niiltä. Maapallon oman monimuotoisten ekosysteemin tunteminen sekä varjeleminen ja sen linkittyminen ilmakehän toimintaan luo pohjan ilmastonmuutoksen torjumiselle.

Suomen Akatemian huippuyksiköiden tarkoitus on uudistaa tutkimusta, kehittää tutkimusympäristöjä ja kouluttaa suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin uusia lahjakkaita tutkijoita.

Satunnaisuus ja rakenteet

Monet ajankohtaiset, keskenään hyvinkin erilaiset matematiikan ja sen sovellusten ongelmat sisältävät olennaisena osana satunnaisuutta ja johtavat yllättävän samankaltaisiin satunnaisia rakenteita koskeviin kysymyksiin. tavoitteena on ymmärtää satunnaisten rakenteiden analyyttisiä ja geometrisia ominaisuuksia.

Metsäpuiden biologia

Metsäpuiden biologian huippuyksikkö tutkii sitä, miten puut ottavat ja käyttävät hiilidioksidia.

Virtuaalinen laboratorio ilmakehän molekyylitason reaktioille ja faasimuutoksille

tutkii sitä, miten ilmakehän pienhiukkasia muodostuu kaasumaisista aineista. 

Avaruusresilienssi

Kuvaus tulossa.

Suot, ilmastonmuutos ja ennallistaminen huippuyksikkö

Kuvaus tulossa.

Akatemiaprofessorit

Akatemiaprofessorit ovat oman alansa kansainvälisesti arvostettuja tekijöitä. Akatemiaprofessoreilta odotetaan merkittäviä tutkimustuloksia ja oman alan tutkimuksen eteenpäin viemistä. Suomen Akatemia nimittää uusia akatemiaprofessoreita vuosittain viiden vuoden määräajaksi.

Jukka Jernvall

on evoluutivisen kehitysbiologian professori, joka tutkii hampaiden kehitystä ja muodostumista.

Minna Palmroth

on laskennallisen avaruustieteen professori, jonka tutkimus käsittelee niin plasmafysiikkaa, avaruussäätä kuin suurteholaskentaa.

Hanna Vehkamäki

on laskennallisen aerosolifysiikan professori. Vehkamäki ryhmineen tutkii ilmakehässä tapahtuvaa hiukkasmuodostusta.


 

Yrjö Helariutta

on kasvien kehitysbiologian professori. Helariutta tutkii ryhmänsä kanssa sitä, kuinka puuvartisen kasvit ja kasvien johtosolukot kehittyvät. Hän keskittyy erityisesti nilan kehitykseen ja toimintaan.

Sarah Green

Ari Pekka Mähönen

Markku Kulmala

Euroopan tutkimusneuvoston ja Euroopan unionin rahoituksella toteutetut hankkeet

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on yksi arvostetuimmista tutkimuksen rahoittajista. Se edistää monialaisesti huippututkimusta pitkäaikaisilla tutkimusmäärärahoilla. Euroopan unioni tukee myös suoraan tutkimusta eri rahoitusten muodossa.

Käynnissä olevat hankkeet
  • - Vihreä verouudistus oikeudenmukaisen ilmastosiirtymän toteuttamiseksi (ERC Starting Grant)
  • - Ilmakehän hiukkasmuodostus nyt ja tulevaisuudessa (ERC Starting Grant)
  • - Hiukkasten kiihtyminen maapallon lähiavaruudessa (ERC Consolidator Grant)
  • - Muutosvoimat luonnon monimuotoisuuden suojelussa (ERC Consolidator Grant)
  • - Ympäristönmuutoksen vaikutus biodiversiteetin ja ekosysteemitoimintoihin (ERC Consolidator Grant)
  • - Kasvien ja mikrobien väliset vuorovaikutussuhteet (ERC Advanced Grant)

Muita merkittäviä EU:n rahoittamia projektia (hankekuvaukset vain englanniksi)


  •  
Muita aloitteita
Tohtorikoulutuksen pilottiohjelmat

Tohtorikoulutuspilottiohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Sen tavoitteena on varmistaa väitöskirjatutkimuksen valmistuminen kolmen vuoden työsuhteen aikana. Uudet väitöskirjatutkijat opiskelevat aluksi sekä tutkijan- että työelämätaitoja. Tohtorikoulutuspilotin tavoitteena on myös lisätä tohtorien monipuolista työllistymistä yhteiskunnan eri osa-alueille. 

Tohtorikoulutuspilottiohjelma alkoi Helsingin yliopistossa vuonna 2024, ja siinä oli jaossa yhteensä 236 paikkaa 11 eri ohjelmassa.

Kestävä planeetta teema on näkyvillä seuraavissa tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelmat ovat englanninkielisiä.


  •  
Tutkimusinfrastruktuurit

Ilmakehätieteiden keskus

Ilmakehätieteiden keskuksella on useita tutkimusasemia sekä kokeellisia ilmäkehälaboratorioita ympäri Suomea, joiden tarkoituksena on tarjota tietoa ilmakehästä, biosfääristä ja näiden vuorovaikutuksesta.

Tuoreimpia uutisia kestävyyden alalta