Keskeistä on käänteentekevä tutkimus menetelmistä ja lähestymistavoista, joiden pohjalle teknologiat rakentuvat, eivät ainoastaan teknologiat tai niiden kehittäminen. Olennaista on myös teknologioiden eettinen ja vastuullinen soveltaminen ihmiskunnan ja ympäristön hyväksi.
Uraauurtavaa tutkimustamme tukee vahva tutkimusinfrastruktuuri.
Vahvuusalueitamme ovat etenkin tekoäly- ja koneoppimistutkimus sisältäen tekoälyn käytön eettiset ulottuvuudet ja sääntelyn, nanomateriaalit ja -teknologia, matematiikka ja kuvantaminen, kvanttiteknologia, avaruustutkimus, bioteknologia sekä digitaaliset ihmistieteet.
Suomen Akatemia on yksi suurimmista tutkimusrahoittajista Suomessa. Akatemia myöntää tutkimusrahoitusta monipuolisesti kaikille aloille avoimen kilpailun ja riippumattoman arvioinnin perusteella. Rahoitushauissa menestyminen on osoitus tieteen kovasta tasosta.
Lippulaivoissa huipputason tiede yhdistyy monin tavoin yhteistyöhön yritysten ja muun yhteiskunnan kanssa. Profiloitumisalueen on puolestaan oltava strategisesti merkittävä osa yliopistossa tehtävää tutkimusta jota halutaan kehittää edelleen. Huippuyksiköt kokoavat yhteen alan parhaat tutkimusryhmät ja edustavatkin oman alansa kansainvälistä kärkeä. Akatemiaprofessorit ovat myös oman alansa kärkeä ja heiltä odotetaan merkittäviä tutkimustuloksia ja oman alan tutkimuksen eteenpäin viemistä.
Tulevaisuuden teknologiat ovat näkyvillä vahvasti eri rahoitusmuodoissa niin laajempien profiloitumisalueiden osana kuin yksittäisten tutkimusryhmien projekteissa.
Lippulaivoissa yhdistyvät vahva yhteistyö elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa, muuntautumiskyky sekä taustaorganisaatioiden vahva sitoutuminen. Lippulaivat koostuvat aina useamman yliopiston tutkijoista ja tutkimusryhmistä.
Lippulaivoissa kehitetään ratkaisuja, jotka vastaavat tulevaisuuden yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin esimerkiksi uusien teknologioiden hyödyntämisen kautta. Kvanttiteknologia voi tarjota mahdollisuuden kasvattaa laskentatahoa, kun taas tekoälyä on tärkeä kehittää toimimaan paremmin ihmisten kanssa. Matemaattista mallintamista voidaan puolestaan hyödyntää esimerkiksi lääketieteessä tai muissa tilanteissa, joissa ei voida tai haluta avata rakenteita. Geeni- ja nanohoitojen avulla voidaan puolestaa helpottaa ja parantaa kroonisista sairauksista kärsivien ihmisten oloa.
Tulevaisuuden teknologiaan liittyvistä lippulaivoista yhtä johdetaan Helsingin yliopistosta (FCAI) ja kolmea muuta Itä-Suomen yliopistosta (GeneCellNano ja FAME) ja Aalto-yliopistosta (FQF).
Profiloitumisalue voi olla jokin tutkimusala tai tiettyä teemaa käsittelevä tutkimuskokonaisuus. Alueen on oltava tarkkaan harkittu ja strategisesti merkittävä osa yliopistossa tehtävää tutkimusta. Osa profiloitumisalueista jatkaa toimintaansa varsinaisen akatemiarahoituksen loputtua.
Helsingin yliopiston tulevaisuuden teknologia tutkimuksen kärkeen liittyvissä profiloitumisalueissa on ratkottu humanististen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusongelmia digitaalisilla menetelmillä, edistetty datan analysointiin liittyvien ongelmien ratkaisuja sekä kehitetty uusia turvallisia tapoja ruoka- ja lääketuotantoon.
Humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen johtama
Terveellisemmän ja turvallisemman ruoan ja lääkkeiden saatavuus varmemmaksi on yksi Food and Drug Security Systems tutkimusprofilointialueen kantavista teemoista. Korkeat laatu-, turvallisuus-, hyväksyttävyys- ja kestävyysvaatimukset sekä uusien teknologioiden käyttöönottaminen ovat esimerkkejä yhteisistä haasteista ruokasektorilla ja lääkehuollossa.
Sustainable Wellbeing Across Lifespan (SWAN) -alue pyrkii etenemään kroonisten sairauksien hallinnasta "kroonisen terveyden" edistämiseen ja lisätä väestön terveitä vuosia.
Suomen Akatemian huippuyksiköiden tarkoitus on uudistaa tutkimusta, kehittää tutkimusympäristöjä ja kouluttaa suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin uusia lahjakkaita tutkijoita.
Tulevaisuuden teknologia tutkimuksen kärki on osana seuraavissa huippuyksiköissä.
Monet ajankohtaiset, keskenään hyvinkin erilaiset matematiikan ja sen sovellusten ongelmat sisältävät olennaisena osana satunnaisuutta ja johtavat yllättävän samankaltaisiin satunnaisia rakenteita koskeviin kysymyksiin. Satunnaisuuden ja rakenteiden huippuyksikön (verkkosivut englanniksi) tavoitteena on ymmärtää satunnaisten rakenteiden analyyttisiä ja geometrisia ominaisuuksia.
Virtuaalinen laboratorio ilmakehän molekyylitason reaktioille ja faasimuutoksille -huippuyksikkö (verkkosivut englanniksi) tutkii sitä, miten ilmakehän pienhiukkasia muodostuu kaasumaisista aineista.
Maapallon lähiavaruuden hyödyntäminen on murrosvaiheessa: muutosta vauhdittavat avaruustoiminnan nopea kaupallistuminen, sääntelyn ja geopolitiikan kehitys sekä tarve satelliittitekniikkaan perustuvalle vihreälle ja digitaaliselle siirtymälle. Avaruusresilienssin huippuyuksikkö pyrkii mallintamaan Maan lähiavaruuden toimintaa, jotta pystymme paremmin varautumaan esimerkiksi avaruusmyrskyihin.
Akatemiaprofessorit ovat oman alansa kansainvälisesti arvostettuja tekijöitä. Akatemiaprofessoreilta odotetaan merkittäviä tutkimustuloksia ja oman alan tutkimuksen eteenpäin viemistä. Suomen Akatemia nimittää uusia akatemiaprofessoreita vuosittain viiden vuoden määräajaksi.
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on yksi arvostetuimmista tutkimuksen rahoittajista. Se edistää monialaisesti huippututkimusta pitkäaikaisilla tutkimusmäärärahoilla. Euroopan unioni tukee myös suoraan tutkimusta eri rahoitusten muodossa.
Projektien kuvaukset löydät ERC-sivuiltamme.
Tohtorikoulutuspilottiohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Sen tavoitteena on varmistaa väitöskirjatutkimuksen valmistuminen kolmen vuoden työsuhteen aikana. Uudet väitöskirjatutkijat opiskelevat aluksi sekä tutkijan- että työelämätaitoja. Tohtorikoulutuspilotin tavoitteena on myös lisätä tohtorien monipuolista työllistymistä yhteiskunnan eri osa-alueille.
Tohtorikoulutuspilottiohjelma alkoi Helsingin yliopistossa vuonna 2024, ja siinä oli jaossa yhteensä 236 paikkaa 11 eri ohjelmassa. Ohjelmilla on englanninkieliset nimet.