Esimerkiksi kuusen neulasten elävät Etelä-Suomessa 5–7 vuotta ja männyn neulaset 3–4 vuotta. Lapissa molempien lajien neulaset ovat edellä mainittua pitkäikäisempiä. Havupuiden lisäksi monilla varvuilla on pitkäikäisiä lehtiä: esimerkiksi puolukan ja variksenmarjan lehdet säilyvät yhteyttävinä 3–4 vuoden ajan.
Ainavihannuudesta on kasville etua erityisesti niukkaravinteisessa ympäristössä. Kausivihantiin lajeihin verrattuna ainavihantien lajien lehdet ovat usein melko tukevarakenteisia: lehdet ovat paksuja, niissä on paljon tukisolukkoa ja lehtien pinnalla on paksu veden haihtumista estävä vahakerros. Tällaisten lehtien kasvattaminen kuluttaa paljon kasvin resursseja (yhteyttämistuotteita ja mineraaliravinteita), mutta esimerkiksi typpiköyhässä ympäristössä lehtien pitkä elinkaari korvaa kasvattamiseen vaaditut resurssit.
Ainavihantien kasvien ympäri vuoden vihreinä säilyvistä lehdistä on hyötyä myös silloin, kun olosuhteet yhteyttämiselle ovat suotuisat talvella. Näin on esimerkiksi ilmastollisesti mereisillä alueilla, joille on ominaista lauhat talvet. Useimmat ainavihannat kasvit kykenevät yhteyttämään talven lauhojen jaksojen aikana. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet että yhteyttäminen voi jatkua myös lumipeitteen suojassa, jos riittävästi valoa on saatavilla yhteyttämisen energialähteeksi. Esimerkiksi puolukka säilyttää yhteyttämiskykynsä koko vuoden ajan.
Aihavihannat kasvit kykenevät hyödyntämään kasvukauden tehokkaammin kuin kausivihannat kasvit, jotka joutuvat kasvattamaan uudet lehdet ennen kuin yhteyttäminen voi alkaa. Tämä on merkittävä etu erityisesti arktisilla alueilla, jossa kasvukausi on hyvin lyhyt.
KIRJALLISUUTTA
Aerts R. 1995. The advantages of being evergreen. Trends in Ecology and Evolution 10: 402-407.
Chabot B.F. & Hicks D.J. 1982. The ecology of leaf life spans. –Annual Review of Ecology and Systematics 13: 229-259.
Lundell, R. Saarinen, T., Åström, H. & Hänninen, H.2008. The boreal dwarf shrub Vaccinium vitis-idaea retains its capacity for photosynthesis throughout winter. – Botany 86: 491-500.
Saarinen, T., Lundell, R. & Hänninen, H. 2011. Recovery of photosynthetic capacity in Vaccinium vitis-idaea during mild spells in winter –Plant Ecology 212: 1429–1440.
Saarinen, T., Rasmus, S., Lundell, R., Kauppinen, O.-K. & Hänninen, H. 2016. Photosynthetic and phenological responses of dwarf shrubs to the depth and properties of snow. –Oikos 125: 364–373.