Opintosuunnat

Kulttuuriperinnön maisteriohjelmassa erikoistuminen tapahtuu opintosuunnan valinnalla. Jotta voit hakea haluamaasi opintosuuntaan, sinulla tulee olla suoritettuna kandidaatintutkinto jostakin kotimaisesta tai ulkomaisesta yliopistosta. Lisäksi tarvitset riittävän määrän soveltuvia opintoja siltä tieteenalalta, jota haluat opiskella maisteriohjelman opintosuunnassa.

Kulttuuriperinnön maisteriohjelma tarjoaa opintosuuntien ohella museologian ja kulttuuriperinnön tutkimuksen opintokokonaisuuksia, joissa opetusta järjestetään suomeksi ja englanniksi.

Arkeologin koulutus tähtää menneisyyden ja ihmistoiminnan ymmärtämiseen aineellisen kulttuurin näkökulmasta. Kaikki ihmistoiminta jättää aineellisia jälkiä, kuten esineitä, jätettä, rakenteita, muutoksia maaperään, kasvillisuuteen tai maisemaan. Näitä jälkiä tutkiva arkeologia on monitieteinen ala, jolle on ominaista pitkä aikaperspektiivi: sen tutkimuskohteet ulottuvat varhaisimmasta kivikaudesta nykyhetkeen asti.

Arkeologian maisteriopinnot harjaannuttavat itsenäiseen tutkimustyöhön ja kenttätöihin sekä valmentavat työhön esimerkiksi kulttuuriperintöalalla ja ympäristöhallinnossa. Paneudut aluksi tarkemmin alan kenttätyömenetelmiin siten, että maisteriksi valmistuttuasi sinulla on valmius itsenäisesti johtaa arkeologisia kenttätutkimuksia.

Lisäksi erikoistut johonkin metodiseen tai teoreettiseen kysymykseen, sovellat sitä valitsemaasi aineistoon ja kirjoitat sen pohjalta pro gradu -tutkielmasi. Erikoistumisalaa ei ole rajattu, vaan sopiva aihe voi löytyä yhtä hyvin Suomesta kuin ulkomailta. Se voi käsitellä mitä tahansa aikakautta, perustua kirjallisuuteen tai konkreettiseen aineistoon, ja olla näkökulmaltaan humanistinen tai luonnontieteellinen.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivuilta.

Voit seurata arkeologiaa myös Facebookissa ja Instagramissa!

Folkloristiikka tarkastelee kulttuurin epävirallisia viestintä- ja ilmaisumuotoja. Toiminnassaan – niin arkisessa vuorovaikutuksessa, rituaaleissa kuin erilaisissa suullis-kirjallisissa medioissa – ihmiset ja yhteisöt muuntelevat folklorea ja luovat historiallisesta jatkuvuudesta uusia merkityksiä. Perinne ja kulttuuriperintö ovatkin kollektiivisesti luotuja ja niitä tulkitaan suhteessa yhteisön arvoihin. Perinne ei määritä ainoastaan suhdettamme menneisyyteen, vaan suuntautuu aina myös tulevaisuuteen.

Folkloristiikan tutkimuskohteita voivat olla esimodernit suullisen perinteen lajit (esim. kalevalaiset runot), kirjallisuusinstituution ulkoinen kirjallinen toiminta (esim. päiväkirjat) sekä nykykulttuurin ilmiöt(esim. freestyle rap). Keskeisiä ovat arvovaltaiset tai marginalisoidut kertomukset: myytit, rituaalit ja muistitieto, joiden kautta ihmiset rakentavat identiteettejä ja maailmankuvaa sekä perustelevat ideologioita. Uusien viestintämuotojen ja monikulttuurisuuden maailmassa folkloristi tutkii ajattelun ja ilmaisun tapoja, jotka sekä yhdistävät eri aikakausia ja kulttuureja että luovat niille erityisleimansa.

Maisteriopinnoissa syvennät metodologista osaamistasi,valmistelet tutkielmaasi seminaarissa ja osallistut työharjoitteluun perinnearkistossa. Erikoistumiskohteeksi voit valita folkloren, nationalismin ja identiteettiprosessit, kirjallistumisen ja modernisaation, myytit ja kansanuskon, suullisen kerronnan ja narratiivisen analyysin, performanssianalyysin, genretutkimuksen tai muistitietotutkimuksen.  

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivuilta.

Voit seurata folkloristiikkaa myös Facebookissa.

Kansatiede on arjessa ilmenevien käytäntöjen ja kulttuuristen ilmiöiden tutkimusta. Arjen ja arkisten toimintojen ajatellaan kertovan syvemmistä niin lyhyt- kuin pitkäkestoisista kulttuurisista rakenteista ja ajatusmalleista.

Kansatieteilijän kiinnostuksen kohteina voivat olla laajasti eri ajalliset kerrostumat, jatkumot ja murrokset kuin myös nykyhetkessä ilmenevät kulttuuriset prosessit. Temaattisesti kohteina voivat olla niin aineellisen kuin aineettoman kulttuurin ilmiöt.

Kansatieteen maisteriopinnoissa syvennyt kansatieteellisiin metodologisiin ja teoreettisiin lähestymistapoihin, kuten etnografiseen prosessiin ja muistitietotutkimukseen. Lisäksi sinun on mahdollista syventää asiantuntemustasi valitsemallasi erikoistumisalueella. Pro gradu -tutkielman laatiminen syventää kykyäsi analysoida, oivaltaa ja jäsentää ihmisen toimintaa kulttuuriympäristössään. Maisteriopintojen aikana laajennat ja syvennät myös näkemystäsi siitä, millä tavoin kansatieteellisiä taitoja ja osaamista voidaan yhteiskunnan eri alueilla hyödyntää.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivuilta.

Voit seurata kansatiedettä myös Facebookissa.

Taidehistorian opinnoissa syvennyt taiteeseen sekä historiallisena että nykypäivän ilmiönä. Taide ja sen tarkastelutavat ovat laaja ja jatkuvasti muuttuva alue. Tarkastelukohteina on visuaalinen ja materiaalinen kulttuuri, joka ulottuu kuvista ja esineistä rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja taideinstituutioihin.

Taidehistorioitsijat voivat tarkastella yhtä lailla kirkkoja, maisemamaalauksia, kulttiesineitä ja installaatioita kuin lähiötilaa, muotia tai katutaidetta. Taidetta, taiteen prosesseja ja taiteen tekemisen ehtoja analysoidaan ajallisessa ja paikallisessa yhteydessään kulttuurisina, historiallisina, esteettisinä ja yhteiskunnallisina ilmiöinä muun muassa merkitysten, tuottamisen ja käyttämisen näkökulmista. Taidehistorioitsijat yhdistävät visuaaliseen, materiaaliseen ja tilalliseen analyysiin teorioita ja metodeja monipuolisesti ja tieteidenvälisesti. Erilaiset kulttuuri-, merkitys- ja yhteiskuntateoriat, kuten sukupuolentutkimus, ovat olleet keskeisiä taidehistorian jatkuvassa uudelleen määrittelyssä.

Maisteriopinnoissa syvennät ymmärrystäsi taidehistorian ajankohtaisista teorioista, keskeisistä käsitteistä, metodologiasta ja tutkimushistoriasta. Opetuksessa painotetaan kohteisiin tutustumista paikan päällä, minkä vuoksi Suomen taiteella kansainvälisessä yhteydessään tarkasteltuna on siinä keskeinen sija. Opinnot antavat sinulle monipuoliset valmiudet ymmärtää ja kriittisesti analysoida valitsemaasi taidehistorian aluetta ja rakentaa asiantuntijuuttaan.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivuilta.

Uskontotieteen maisteriopinnoissa syvennyt uskonnon moninaisiin merkityksiin, syihin ja vaikutuksiin yksilöiden elämässä, yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Tarkastelet uskontoa linkittyvänä historian, perinteen, kommunikaatiomuotojen sekä ympäristön ja yhteiskunnan muuttuviin prosesseihin niin arjen kuin julkisuuden konteksteissa.

Uskontojen keskinäinen vuorovaikutus samoin kuin uskonnon ja maallisen kulttuurin moninaiset kosketuskohdat nostetaan opetuksessa huomion kohteeksi empiirisesti ja teoreettisesti ja erilaisten aineistojen valossa. Myös uskontotieteelliset tutkimusperinteet, teoriat ja lähestymistavat otetaan kriittisen tarkastelun kohteeksi.

Maisterivaiheen opiskelijana keskityt valitsemaasi uskontotieteelliseen erityiskysymykseen, uskontoperinteeseen tai -alueeseen ja rakennat omaa asiantuntijuuttasi sen parissa. Uskontotieteilijän työelämävalmiutesi rakentuvat myös uskontotiedettä täydentävien muiden tieteenalojen opintojen kautta. Uskontotieteen opetus järjestetään Kulttuuriperinnön sekä Teologian ja uskonnontutkimuksen maisteriohjelmien yhteistyönä, mikä entisestään laajentaa monitieteistä oppimisympäristöä.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivuilta.

Kulttuuriperinnön tutkimus tarkastelee kulttuuriperinnön olemusta ja käyttöä nykyajassa. Kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan kaikkia niitä menneisyydestä säilyneitä jälkiä, jotka tietty yhteisö tai ihmisryhmä katsoo arvokkaiksi eli suojelemista vaativiksi.

Opintokokonaisuudessa saat perustiedot kulttuuriperinnöstä sekä sen keskeisistä kohteista, historiasta ja sellaisista ydinkäsitteistä kuin autenttisuus, muistipolitiikka, suojelu ja turismi. Millaiset tekijät vaikuttavat kulttuuriperinnön syntymiseen, tunnistamiseen ja vaalimiseen? Entä mitkä ovat kulttuuriperintöä säätelevät kansalliset ja kansainväliset lait, sopimukset ja instituutiot sekä näiden instituutioiden toimintatavat?

Kokonaisuus tarjoaa välineitä kulttuuriperinnön teoretisoimiseen sekä tutkimiseen historiallisena, sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä, joka herättää voimakkaita tunteita ja johon kohdistuu taloudellisia ja poliittisia intressejä. Yleiskuvan ohella voit opintokokonaisuuden myötä syventyä valitsemiisi kulttuuriperinnön tutkimuksen ja työelämän erityisteemoihin.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivuilta.

Kulttuuriperinnön maisteriohjelma tarjoaa museologian opintokokonaisuuden, jonka voit suorittaa valinnaisina opintoina.

Museologia tutkii museoita sekä museotyön käytäntöjä ja tulkintaa. Sen piiriin kuuluvat myös museo-opetus, etiikkaa ja projektinhallintaa sekä museoinstituutiota ja -toimintaa koskevat teoriat. Museologia on opintokokonaisuus, jossa tutustut eri näkökulmista museoammattilaisten työhön ja museoalan akateemiseen tutkimukseen. Opit soveltamaan museologisia teorioita museotyössä ja ymmärtämään museoiden yhteiskunnallinen rooli. Museologian kursseihin sisältyy käytännön harjoituksia, ja pääset kosketuksiin pääkaupunkiseudun museoiden ja niiden ammattilaisten kanssa. Opetuskielenä on englanti ellei toisin mainita.

1.1.2006 annetun museolain mukaan uusiin museovirkoihin vaaditaan museologian perusopintoja tai museoalan työkokemusta. Museologian opinnot antavat museoaineiden opiskelijoille tarvittavat valmiudet työskennellä erityyppisissä museoissa sekä näkökulmia museotyön kehittämiseen.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivuilta.

Voit seurata museologiaa myös blogissaFacebookissa ja Twitterissä!