Hakijoilta edellytetään alempaa korkeakoulututkintoa (yliopisto tai ammattikorkeakoulu).
Hakuaika tammikuussa 2026 alkavaan koulutukseen on 25.9.-15.10.2025. Hakemus tulee jättää viimeistään 15.10.2025 klo 23.59. Linkki hakemukseen julkaistaan hakuaikana.
Hakemukseen tulee liittää kopio tutkintotodistuksesta sekä enintään kahden (2) A4-sivun mittainen motivaatiokirje. (Katso lisää alta).
Opiskelijavalinta toteutetaan hakuasiakirjojen perusteella. Valinnan edellytyksenä on hakukelpoisuusvaatimusten täyttäminen hakuajan loppuun mennessä.
Valinta tehdään motivaatiokirjeen perusteella. Motivaatiokirje pisteytetään alla mainitulla tavalla.
Suomen kielellä kirjoitetusta motivaatiokirjeestä tulee käydä ilmi seuraavat asiat, joiden arviointiin opiskelijavalinta perustuu:
Kuvaile aikaisempia opintojasi ja työtaustaasi, miten ilmastonmuutos ja siihen liittyvät kysymykset liittyvät niihin tai toimialaan, jolla työskentelet tällä hetkellä. Pohdi myös, miten Ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutus voisi tukea työtäsi tai toimialaasi. (0–3 pistettä)
Perustele miksi haet Ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutukseen, mitä hyötyä syvemmästä ilmasto-osaamisesta olisi sinulla ja miten näet hyödyntäväsi oppimaasi tulevaisuudessa. (0–3 pistettä)
Kuvaile miten suunnittelet järjestäväsi aikaa erikoistumiskoulutuksessa vaadittavien opintojen suorittamiseen seuraavan kahden vuoden aikana. (0–3 pistettä)
Maksimipistemäärä on 9 pistettä. Tullakseen hyväksytyksi hakijan on saatava motivaatiokirjeestä yhteensä vähintään 3 pistettä.
Mikäli kaksi tai useampi hakija on lopullisessa valinnassa tasapisteissä, ratkaistaan heidän keskinäinen järjestyksensä motivaatiokirjeen kohdista kaksi ja kolme saatavien pisteiden perusteella.
Opiskelijavalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 18.11.
Koulutukseen ja varasijoille valituille ilmoitetaan tuloksesta sähköpostitse hakulomakkeessa ilmoitettuun osoitteeseen. Mikäli peruutuksia tulee, lähetetään varasijalta koulutukseen valitulle tieto hyväksymisestä sähköpostitse hakulomakkeessa ilmoitettuun osoitteeseen.
Koulutukseen valituille järjestetetään 1.-5.12. viikolla etäinfotilaisuus. Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan viimeistään 14.12. mennessä.
Ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutus on maksullinen. Erikoistumiskoulutuksen hinta on 7200 EUR. Opiskelija sitoutuu maksamaan koulutuksen vastaanottaessaan opiskelupaikan. Maksu suoritetaan kertamaksuna tai sopimuksen mukaan kahdessa erässä. Maksu voidaan jakaa opiskelijan ja työnantajan välillä. Maksusta on sovittava ennen opintojen alkamista.
Erikoistumiskoulutuksesta ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Opintomaksujen verovähennyskelpoisuudesta löytyy lisätietoa Verohallinnon vero.fi-palvelun ohjeista.
Tilaisuudessa kuultiin koulutuksen taustoista ja toteutuksesta.
Markku Kulmala (Helsingin yliopiston akatemiaprofessori, Ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutuksen ohjausryhmän puheenjohtaja) avasi 2.9. tilaisuuden Tiedekulmassa kertomalla koulutuksen taustoista ja sen kehittämisestä monialaisessa yhteistyössä, jonka tavoitteena on vastata työelämän ja yhteiskunnan kasvavaan ilmasto-osaamisen tarpeeseen. Tuuli Kaskinen (toimitusjohtaja Climate Leadership Coalition; Ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutuksen ohjausryhmän jäsen), puolestaan muistutti, että vaikka media saattaa välillä antaa kuvan ilmastotyön hidastumisesta, todellisuudessa yrityksissä ja kaupungeissa tapahtuu paljon ja, että tarvetta ilmasto-osaamiselle ja suunnan näyttämiselle käytännön tasolla on. Koulutuksen vastuuopettaja Kenneth Pelokangas (tutkijatohtori, Helsingin yliopisto) kuvasi, miten koulutus tukee ilmastotyötä käytännössä: se kehittää vahvaa tietopohjaa, viestintätaitoja, strategista ajattelua sekä kykyä rakentaa kokonaiskestäviä ratkaisuja yhdessä monialaisen asiantuntijaverkoston kanssa
Nykyiset opiskelijat kertoivat kokemuksistaan.
Liiketalous ja -yritystaustaa edustava Tanja Salminen kuvasi saaneensa koulutuksesta enemmän kuin osasi odottaa. "Enemmällä" hän tarkoittaa ennen kaikkea ihmisiä – monialaisen asiantuntijaverkoston, johon voi tukeutua ja jonka kanssa yhteistyö jatkuu myös koulutuksen jälkeen. Hänen vinkkinsä tuleville opiskelijoille oli: "Sukella tekemiseen, mutta suunnittele etukäteen" – viitaten opintoihin syventymiseen ja niiden yhteensovittamiseen työn ja muun elämän kanssa. Toni Blomster, johtava matemaatikko, finanssialalta puolestaan toi esiin ilmastoriskien kasvavan merkityksen murroksessa olevalla alalla. Hän korosti, että jokaisessa finanssiorganisaatiossa tarvitaan nyt ilmastoasiantuntijoita – erityisesti verkostoihmisiä, jotka näkevät systeemiset yhteydet.
Tilaisuuksien lopuksi oli aikaa yleisökysymyksille.
Vastaukset tässä lähitilaisuudessa (2.9) ja myöhemmin pidetyssä etätilaisuudessa (4.9) esitettyihin kysymykseen löydät alta. Jos vastausta ei löydy listalta, et päässyt infoihin mukaan tai jotain jäi kysymättä, ota rohkeasti yhteyttä.
Mitkä ovat isoimmat muutokset, joita koulutukseen on tehty ensimmäisen toteutuskerran jälkeen? Isoimmat muutokset toiseen koulutukseen liittyvät valinnaisuuden lisääntymiseen, jolloin opiskelijoilla on enemmän vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia räätälöidä opintojaan. Laskutehtäviä on porrastettu helpommiksi, jotta perusteita voi rakentaa asteittain. Ilmastoasiantuntijan on kuitenkin tärkeää hallita myös lukuja, mutta opettajat ja opiskelijaryhmä tarjoavat tässä runsaasti tukea, joten syytä huoleen ei ole.
Onko koulutus hyödynnettävissä myös kasvatuksen, koulutuksen ja kunnallisen työn saralla? Koulutus sopii erinomaisesti kyseisien tehtäviä tukemaan, ja myös nykyisessä opiskelijaryhmässä on näissä tehtävissä työskenteleviä. Opintojen soveltaminen vaatii kuitenkin aina opiskelijalta itseltään pohdintaa, miten tietoa ja taitoja voi parhaiten hyödyntää omassa kontekstissa, kuten kasvatuksen tukena. Valinnaisilla opinnoilla voi myös suunnitella koulutusta sellaiseksi, joka tukee parhaiten omia tavoitteita.
Koulutus on suomenkielinen, mutta voiko lopputyön toteuttaa englanniksi? Lopputyö on mahdollista toteuttaa englanniksi, jos se on tarkoituksenmukaista esim. yrityksen näkökulmasta.
Onko koulutuksen matemaattisia osioita mahdollista päästä läpi rämpimättä, jos tulee ihan eri taustasta? Kyllä, moni nykyisistä opiskelijoista ei tule matemaattis-luonnontieteellisestä taustasta. Opintoja on myös ensimmäisen toteutukseen jälkeen muunneltu entistä enemmän ei matemaattisesta tausta tulevien opiskelijoiden oppimistansa tukeviksi. Tehtävät eivät ole ylitsepääsemättömän vaikeita, mutta aikaa oppimiselle tulee varata asianmukaisesti. Opettajat ja muut opiskelijat ovat myös tukena, joten yksin ei tarvitse jäädä, eikä koulutukseen kannata jättää hakematta sen vuoksi. Ilmastoasiantuntijan on tärkeää hallita myös lukuja.
Tuleeko lähijaksojen majoitus- ja ruokakulut tuohon 7200 euron päälle? Kyllä, 2–3 päivän mittaiset lähijaksot pari kertaa vuodessa ovat omakustanteisia. Majoitus ja ruokailut Helsingin yliopiston asemilla ovat kuitenkin varsin edullisia.
Tuleeko 7200 euron päälle vielä alv? Ei tule. Summa perustuu opintopisteisiin, 1 op on 120e, joka puolestaan tulee erikoistumiskoulutuksia koskevasta laista.
Mitäs jos opiskelut venyvät jostain syystä yli kahdelle vuodelle? Onko niiden suorittamiselle joku takaraja? Opinto-oikeus on noin 2,5 vuotta ja sen jatkoa on mahdollisuus hakea erityisistä syistä. Kursseilla on omat kurssikohtaiset aikarajansa, jotka riippuvat järjestävästä korkeakoulusta ja kurssin vastuuopettajasta.
Mitkä ovat noin-päivämäärät yliopiston syys- ja kevätlukukaudelle? Yhteiset opinnot on suunniteltu niin että ne päättyvät kesäkuun alussa ja jatkuvat elokuun puolivälissä. Talvilomalle jäädään joulukuun alussa, ja sieltä palataan tammikuussa. Jotain valinnaisia opintoja on myös mahdollisuus suorittaa lomakaudella ja pyrimme suunnittelemaan yhteisille kursseille väliviikkoja, silloin kun kouluilla on lomia (esim. talvi- ja syyslomat). Tuloin voi tehdä rästitehtäviä tai viettää vapaata. Opinnot eivät siis täysin noudata yliopiston lukukausia.
Kuinka paljon luetaan ja luetaanko suomeksi vai englanniksi? Kaikille yhteisillä ERKO I-IV -kursseilla itseopiskelumateriaalit ovat noin 60–100 sivun mittaisia, minkä lisäksi tehtävät voivat sisältää tiedonhakua ja tarjolla on myös vapaaehtoisia materiaaleja. Valinnaisissa kursseissa lukumäärät vaihtelevat järjestäjätahon mukaan.
Minkälaisista ryhmätöistä on kyse? Osalla kursseista ryhmätöitä suoritetaan noin 4-5 henkilön pienryhmissä. Ryhmät voidaan jakaa satunnaisesti, tai siten, että saman alan tai samasta aiheesta kiinnostuneet henkilöt voivat työskennellä yhdessä esimerkiksi toteuttamalla selvityksen jostain heidän kannaltansa relevantista, kurssiin liittyvästä aiheesta.
Hyötyykö koulutuksesta enemmän jonkun erikoisalan osaajana vai onko ns. generalistin järkevää hakea? Koulutus toimii sekä erityisosaamista tukena, että kattavana tukea yleisemmin. Suosittelemme kaikenlaisista taustoista tulevia hakemaan koulutukseen, halusi sitten edistää ilmastoasiantuntijuutta omalla erityisalalla tai esimerkiksi suunnata omaa osaamista ja tehtäviä uudenlaiseen suuntaan koulutuksen avulla.
Paljonko aikaa opintoihin menee viikkotasolla? Opintopisteiden mukainen arvio on noin 5–10 tuntia viikossa, koska kyseessä on yliopisto-opetus. Opiskeluajat kannattaa suunnitella hyvin, niin, että ne sopivat muihin aikatauluihin. ERKO-opinnot ovat kuitenkin itseopiskeltavia, mikä luo aikatauluttamiseen joustavuutta. Kerran kuukaudessa kokoonnumme kuitenkin asiantuntijaluentojen ääreen, jotka pyritään järjestämään yleensä noin klo 15–17 välillä. Ajankohdat ilmoitetaan etukäteen ennen kurssien alkamista.