Kuka olet ja mitä opis­ke­let?

Olen Emma, kolmannen vuoden molekyylibiotieteiden opiskelija. Muutin Oulusta Helsinkiin opintojen perässä. Molekyylibiotieteissä minua kiinnostavat eniten perinnöllisyystieteet ja solubiologia. Lukuisista maisteriohjelmista olen päättänyt hakea joko translationaalisen lääketieteen tai genetiikan ja molekulaaristen biotieteiden maisteriohjelmaan.

Mikä sai si­nut ha­ke­maan juu­ri täl­le alal­le?

Lukiossa olin kiinnostunut eniten biologiasta ja erityisesti solubiologian sekä biotekniikan kursseista. Suunnittelin pitkään hakevani lääketieteelliseen, mutta pääsykoelukemisen aikana havahduin, ettei se olekaan yhtään minun juttuni. Päädyin selailemaan bioalan eri koulutusohjelmia ympäri Suomea. Löysin sattumalta molekyylibiotieteet ja kiinnostuin heti. Täällä olen päässyt opiskelemaan juurikin genetiikkaa, mikä kiinnosti lukiossakin.

Mikä on ol­lut pa­ras­ta opin­nois­sa­si?

Parasta opinnoissa on ollut kavereiden lisäksi tietenkin opiskelijaelämä. Kaikki opiskelijatapahtumat, kuten sitsit, risteilyt ja vappu ovat olleet todella huikeita kokemuksia. Lisäksi mieleen ovat jääneet lukuisat ahaa-elämykset opintojen parissa, kun on tajunnut jonkin mielenkiintoisen asian.

Ni­meä joku eri­tyi­sen mu­ka­va, haas­ta­va tai mie­leen­pai­nu­va kurs­si.

Laboratoriokursseilla tehdään pitkiä päiviä ja asiaa on paljon, mutta muistelen kaikkia käymiäni kursseja lämmöllä. Oli todella antoisaa päästä tekemään teoriassa opiskeltuja asioita käytännössä. Myös hyvä yhteishenki teki kursseista entistä hauskempia.

Mil­lais­ta etä­opis­ke­lu on ol­lut?

Etäopiskelussa harmittaa eniten, että kirjastot ovat kiinni eikä opiskeluun ole kodin lisäksi juurikaan paikkoja. Ainakin itselläni kotona on huomattavasti vaikeampaa saada tehokkaasti opiskeltua. Pidän kuitenkin todella paljon etäluennoista. Työssäkäyvänä opiskelijana etäluennot ja luentotallenteet mahdollistavat huomattavasti järkevämmän elämän aikatauluttamisen.

Aja­tuk­se­si työl­lis­ty­mi­ses­tä?

Minulla on aika luottavainen olo työllistymisestä, ja olenkin ollut oman alan töissä yksityisellä sektorilla jo päälle vuoden. Monet ajattelevat, että molekyylibiotieteistä valmistuvat työskentelevät vain laboratoriossa, mutta työnäkymät ovat monipuolisemmat. Olen esimerkiksi itse työnimikkeeltäni AI-trainer eli tekoälykouluttaja. Tehtäväni on opettaa tekoälymalleja tunnistamaan ja analysoimaan erilaisia histologisia ja patologisia kudosnäytteitä asiakkaiden vaatimusten mukaan.

Jat­koit­ko jo­tain omaa har­ras­tus­ta­si tai sait­ko yliopisto-opin­to­jen tai opis­ke­lu­ka­ve­rei­den myö­tä uusia har­ras­tuk­sia?

Jatkoin kuntosalitreenaamista edullisella UniSportilla sekä kävin vuosi sitten opiskelijakaverini kanssa potkunyrkkeilyn peruskurssin.

Mil­lai­nen asu­mis­jär­jes­te­ly si­nul­la on?

Muutin Oulusta Helsinkiin opintojen perässä, ja onnekseni hyvä ystäväni pääsi samaan aikaan myös Viikkiin opiskelemaan. Päätimme hakea kimppakämppää, joka löytyi lopulta helposti. Muuttaminen kaukaa kotipaikkakunnalta jännitti todella paljon, mutta nyt voin sanoa, että oli elämäni parhaimpia päätöksiä uskaltaa hakea Helsinkiin opiskelemaan. Nykyään asun Helsingin kaupungin vuokrakaksiossa.

Min­kä myy­tin yliopisto-opis­ke­lus­ta ha­luai­sit mur­taa?

Olisin halunnut tietää ennen hakua ja opintojen alussa, että opinnot ja valitut kurssit eivät määritä uraa loppuelämäksi. Nyt työelämässä olen oppinut vanhemmilta kollegoilta, että varsinkin generalistialoilla tehdyillä töillä on merkitystä, eikä tutkinto estä tekemästä erilaisia tehtäviä kuin mitä olet opiskellut.

Vink­ki­si ha­kuun tai pää­sy­ko­kei­siin val­mis­tau­tu­val­le?

Aikataulutus on tärkeää! Olkaa armollisia itsellenne, muistakaa levätä ja tehdä kaikkea muuta kivaa pääsykoelukemisen lisäksi.