Kielikeskuksen opetussuunnitelma

Kielikeskuksen opetussuunnitelma (KOPS) lukuvuosille 2018–2019 sisältää kuvauksen Kielikeskuksen opetustehtävästä, pedagogiset periaatteet, opintojaksokuvaukset, opetusohjelman sekä opetustoimintaan liittyvät käytännön ohjeet. Opetussuunnitelma on tarkoitettu ohjenuoraksi opettajille sekä tiedoksi opiskelijoille. KOPSin tekoon osallistuu koko Kielikeskus-yhteisö.

Opetussuunnitelma (Kielikeskus) pieni

Kielikeskus tuottaa Helsingin yliopiston koulutusohjelmiin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot, jotka tukevat opiskelijoiden opintoja, kansainvälistymistä ja ammattiin kasvamista.  Kaikilla tutkintotasoilla huomioidaan opiskelijoiden alakohtaiset ja yksilölliset tarpeet. Opiskelijoiden viestintäosaaminen kehittyy kumulatiivisesti siten, että kieliopinnot tukevat myös muita akateemiseen asiantuntijuuteen ja työelämään kuuluvia taitoja, kuten esittämisen, tiimityön ja ongelmanratkaisun taitoja sekä digitaalisten välineiden käytön ja palautetyöskentelyn taitoja.

 Voimassa oleva tutkintoasetus (794/2004), jossa on säädetty tutkintojen viestintä- ja kielitaidosta, antaa yliopistotutkintojen viestintä- ja kieliopinnoille lähtökohdan. Sen puitteissa Kielikeskus suunnittelee ja tarjoaa koulutusta ala- ja tutkintokohtaisiin tarpeisiin äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä sekä vieraissa kielissä. Sekä opetuksen sisältöjä että pedagogisia ja didaktisia ratkaisuja kehitetään tutkimustietoa hyödyntäen ja Helsingin yliopiston strategian suuntaisesti. Viestintä- ja kieliopintojen niveltäminen mielekkääksi osaksi opiskelijan tutkintoja on yksi Kielikeskuksen pedagogisista periaatteista

Yliopistosta valmistuvan kandidaatin, maisterin ja tohtorin opiskelu- ja työelämätaitoihin kuuluu alasta riippumatta kieli- ja viestintätaitoja, jotka ovat usein avainasemassa oman asiantuntijuuden kuvaamisessa ja käyttämisessä sekä työelämässä menestymisessä.

Kieltenopetusta kehitetään viestintäväylien monikanavaisuus (esim. digitalisaation kasvu) huomioiden ja sitä pedagogisesti hyödyntäen. Kielikeskus arvioi säännöllisesti opetustarjontaansa ja opetusmenetelmiään. Oppimisympäristöjä monipuolistetaan koulutusohjelmien osaamistavoitteiden suuntaisesti sekä mahdollisuuksien mukaan integroimalla opetusta  substanssiopetukseen.

Kieli- ja viestintäopinnot ovat osaamisperustaisia sekä sisällöllisesti ja opetusmenetelmiltään opiskelun ja työelämän kannalta relevantteja. Kaikilla tutkintotasoilla opetus huomioi opiskelijoiden ala- ja henkilökohtaiset tarpeet.

Kieli- ja viestintäopinnoissa opiskelija

  • kehittää äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten viestintäosaamistaan
  • lisää kulttuurien tuntemustaan ja oppii kulttuurista herkkyyttä, joita tarvitaan opiskelu- ja työelämään kuuluvissa monikielisissä ja -kulttuurisissa yhteisöissä ja ryhmissä
  • laajentaa akateemiseen asiantuntijuuteen kuuluvia geneerisiä taitojaan, mm. digitaalisten välineiden käyttö, esittämistaidot, tiimityö-, ongelmanratkaisu- ja palautetyöskentelytaidot
  • voi tavoitteellisesti laajentaa ja monipuolistaa kielitaitoaan myös uusiin kieliin.

Opiskelija saavuttaa tutkintoasetuksen edellyttämän viestintä- ja kielitaidon suoritettuaan koulutusohjelmaansa sisältyvät viestintä- ja kieliopinnot.

Kielikeskus tarjoaa opetusta 16 kielessä. Opintojaksokuvaukset ja opetusohjelmatiedot ovat WebOodissa kielittäin: arabiaenglantiespanjaitaliajapanikiinakoreaportugali, ranskaruotsisaksasuomi toisena kotimaisena kielenätanskavenäjäviroäidinkieli (suomi) ja äidinkieli (ruotsi).

Kielikeskus järjestää opetusta yliopiston kaikilla kampuksilla. Kielikeskuksessa opiskelee vuosittain noin 14 000 opiskelijaa, ja opintopisteitä suoritetaan noin 35 000.

Lue lisää Kielikeskuksen kieli- ja opetustarjonnasta.

Englannin, espanjan, italian, ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän kielessä voi suorittaa opintokokonaisuuden tutkinnon vapaavalintaisiksi opinnoiksi (15 tai 25 opintopistettä). Kielikeskuksen opintokokonaisuus antaa mahdollisuuden monipuolisen ja syvällisen kielitaidon hankkimiseksi tutkintoa ja työelämää varten. 

Kielikeskuksen arvioinnin kehyksenä toimii Eurooppalainen viitekehys EVK (Common European Framework of Reference for Languages, CEFR). Se on Euroopan neuvoston kehittämä kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen viitekehys, joka määrittelee ja kuvaa kielitaitoa kuudella taitotasolla alkeistasosta taitavan kielenkäyttäjän tasolle asteikolla A1-C2. Kielikeskuksen opintojaksojen arviointi on osaamisperustaista ja kohdistuu kunkin opintojakson osaamistavoitteisiin. Arvioinnin tavoitteena on tukea opiskelijan oppimista ja kehittymistä monikielisenä viestijänä. 

Arviointia toteutetaan oppimisen eri vaiheissa, ja se sisältää itse- ja vertaisarviointia sekä opettajan arviointia. Arviointimenetelmät ovat monipuolisia ja joustavia; myös digitaalisia välineitä hyödynnetään. Kielikeskuksen opiskelijalla on myös mahdollisuus näyttää osaamisensa vieraan ja toisen kotimaisen kielen korvaavassa kokeessa. Arvioinnissa käytetään esimerkiksi oppimistehtäviä, tenttejä, arviointikeskusteluja, oppimispäiväkirjoja ja portfolioita.  

Vieraan kielen ja äidinkielen suoritukset arvostellaan arvosanalla hyväksytty tai hylätty. Tutkintoon vaadittavan toisen kotimaisen kielen (ruotsi / finska) suoritukset arvostellaan arvosanoilla hyvät taidot, tyydyttävät taidot tai hylätty.

Ylläpitääkseen laadukasta toimintaansa Kielikeskus arvioi ja kehittää tehtäviään aktiivisesti palautteen avulla. Arvioinnin ja kehittämisen kohteena ovat opetuksen suunnittelun ja toteutuksen prosessit ja Kielikeskuksen toiminta.

Opiskelijoilta saatava opetukseen ja oppimiseen liittyvä palaute on palautejärjestelmän keskeisin osa. Tähän perustuu myös laitoksen perustehtävän ja toiminnan kehittäminen.

Opettajat keräävät palautetta kursseistaan monin eri tavoin ja eri vaiheissa kurssia. Palautteen keräämisessä ja käsittelyssä noudatetaan yliopiston ohjeistusta. Opiskelijoiden antamaa palautetta hyödynnetään opetuksen ja opetustarjonnan kehittämisessä sekä oppimateriaalien ja opetusmenetelmien muokkaamisessa. Palautteella opiskelijat voivat vaikuttaa myös yksittäisten kurssien kehittämiseen.

Kurssilla annettavan palauteen lisäksi kursseista ja niihin ilmoittautumisesta, opetuksesta ja yleisesti Kielikeskuksesta voi antaa palautetta Kielikeskuksen opiskelijaneuvontaan tai kieliyksikköjen esimiehille. Kielikeskus kerää palautetta myös tiedekunnilta ja koulutusohjelmilta.

Kielikeskuksen opetus ja sen suunnittelu perustuvat Helsingin yliopiston toiminnan linjauksiin, opetussuunnitelmatyön päätöksiin ja ohjeisiin sekä Kielikeskuksen omiin linjauksiin. Opiskelijan kannalta keskeisiä ovat seuraavat:

Viestintä- ja kieliopinnot ovat tutkinnon tärkeä osa. Kielikeskuksen pedagogiset periaatteet kertovat, mihin olemme yhteisönä sitoutuneet laadukkaan, tutkinnon tavoitteita tukevan opetuksen takaamiseksi. Periaatteet ovat syntyneet henkilöstön yhteistyönä. Ne ohjaavat Kielikeskuksen toimintaa ja sen kehittämistä.

Kansainvälisyys ja kulttuurintuntemus

Kansainvälisyys ja kulttuurintuntemus ovat Kielikeskuksen toiminnan ja opetuksen ydintä. Kulttuurinen sensitiivisyys on meille tärkeää. Tuemme ja hyödynnämme monikielisyyttä ja edistämme kulttuurien välistä yhteistyötä kaikessa toiminnassamme.

Yhteisöllisyys ja hyvinvointi

Ylläpidämme avointa ja kannustavaa ilmapiiriä. Teemme yhteistyötä kielten ja yksiköiden sekä henkilöstön ja opiskelijoiden kesken. Kokeileminen, läpinäkyvyys ja rentous vahvistavat yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Laadukkaalla toiminnallamme vaikutamme työn mielekkyyteen ja henkilöstön hyvinvointiin.

Reflektiivinen toimintakulttuuri

Toimintakulttuurimme perustuu hyvään kollegiaaliseen vuorovaikutukseen, keskusteluyhteyteen ja vertaistukeen. Opetuksemme on tutkimusperustaista, ja kehitämme ammattitaitoamme hankkeissa, sisäisissä koulutuksissa ja tutkimusryhmissä. Laatu tarkoittaa meille opetuksen linjakkuutta ja tutkivaa opetusta, jonka perustana on monipuolinen palautekulttuuri, yhteisöllisyys, luovuus sekä työsuhteiden pysyvyys.

Opiskelijakeskeisyys

Suunnittelemme ja toteutamme opetusta erilaiset kohderyhmät ja monenlaiset oppijat huomioiden. Ohjaamme opiskelijoita aktiiviseen oppimiseen luokassa ja sen ulkopuolella. Panostamme kannustavaan ja reflektiiviseen vuorovaikutukseen opiskelijan ja opettajan välillä sekä opiskelijoiden kesken. Tuemme opiskelijoiden elinikäistä oppimista.

Joustavat oppimisympäristöt ja digitalisaatio

Pedagogisesti tarkoituksenmukainen digitalisaatio ja monimuotoiset, joustavat oppimisympäristöt tukevat opiskelijoiden aktiivista osallistumista opetus- ja oppimisprosessiin sekä työelämätaitoja. Mahdollistamme monipuolisen opetus- ja oppimisprosessin digitalisaation avulla. Kehitämme digitaalista osaamistamme määrätietoisesti.