Kielikeskus tuottaa Helsingin yliopiston koulutusohjelmiin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot, jotka tukevat opiskelijoiden opintoja, kansainvälistymistä ja asiantuntijaksi kasvamista. Kaikilla tutkinto- ja taitotasoilla huomioidaan niin yleiset, alakohtaiset kuin yksilöllisetkin tarpeet. Viestintä- ja kieliopinnot tukevat opiskelijoiden viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen kehittymistä kumulatiivisesti. Opiskelija oppii akateemisia asiantuntijataitoja ja työelämävalmiuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi ryhmätyö, ongelmanratkaisu, palautteenanto, esiintyminen, kuunteleminen sekä toiminta digitaalisissa ympäristöissä.
Voimassa oleva tutkintoasetus (794/2004), jossa on säädetty tutkintojen viestintä- ja kielitaidosta, antaa yliopistotutkintojen viestintä- ja kieliopinnoille lähtökohdan. Sen puitteissa Kielikeskus suunnittelee ja tarjoaa koulutusta ala- ja tutkintokohtaisiin tarpeisiin äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä sekä vieraissa kielissä. Sekä opetuksen sisältöjä että pedagogisia ja didaktisia ratkaisuja kehitetään tutkimustietoa hyödyntäen ja Helsingin yliopiston strategian pohjalta. Viestintä- ja kieliopintojen niveltäminen osaksi opiskelijan tutkintoja on yksi Kielikeskuksen pedagogisista periaatteista
Yliopistosta valmistuvan kandidaatin, maisterin ja tohtorin opiskelu- ja työelämätaitoihin kuuluu alasta riippumatta viestintä- ja kielitaitoja, jotka ovat usein avainasemassa oman asiantuntijuuden kuvaamisessa ja käyttämisessä sekä työelämässä menestymisessä.
Kieltenopetuksen kehittämisessä huomioidaan erilaiset ja moninaiset viestintäympäristöt. Opetuksen jatkuvassa kehittämisessä huomioidaan koulutusohjelmien ja työelämän tarpeet. Kielikeskus arvioi säännöllisesti opetustarjontaansa ja -menetelmiään.
Viestintä- ja kieliopinnot ovat osaamisperustaisia sekä sisällöllisesti ja opetusmenetelmiltään opiskelun ja työelämän kannalta relevantteja. Kaikilla tutkintotasoilla opetus huomioi opiskelijoiden alakohtaiset tarpeet ja tukee jatkuvan oppimisen taitoja.
Viestintä- ja kieliopinnoissa opiskelija
Opiskelija saavuttaa tutkintoasetuksen edellyttämän viestintä- ja kielitaidon suoritettuaan koulutusohjelmaansa sisältyvät viestintä- ja kieliopinnot.
Kielikeskus tarjoaa opetusta seuraavissa kielissä:
arabia, englanti, espanja, italia, japani, kiina, korea, portugali, ranska, ruotsi, saksa, suomi toisena kotimaisena kielenä, tanska, venäjä, viro, äidinkieli (suomi) ja äidinkieli (ruotsi).
Kielikeskus järjestää opetusta yliopiston kaikilla kampuksilla. Kielikeskuksessa opiskelee vuosittain noin 14 000 opiskelijaa, ja opintopisteitä suoritetaan noin 35 000.
Lue lisää Kielikeskuksen kieli- ja opetustarjonnasta.
Englannin, espanjan, italian, japanin, kiinan, ranskan, ruotsin, saksan ja venäjän kielessä voi suorittaa opintokokonaisuuden tutkinnon vapaavalintaisiksi opinnoiksi (15 ja/tai 25 opintopistettä). Tarjolla ovat myös Työelämän kielitaito ja vuorovaikutusosaaminen -opintokokonaisuus sekä äidinkielen ja viestinnän (suomi) opintokokonaisuus. Opintokokonaisuudet antavat mahdollisuuden monipuolisen ja syvällisen viestintä- ja kielitaidon hankkimiseksi tutkintoa ja työelämää varten.
Kielikeskuksen arvioinnin kehyksenä toimii Eurooppalainen viitekehys EVK (Common European Framework of Reference for Languages, CEFR). Se on Euroopan neuvoston kehittämä kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen viitekehys, joka määrittelee ja kuvaa kielitaitoa kuudella taitotasolla alkeistasosta taitavan kielenkäyttäjän tasolle asteikolla A1-C2. Kielikeskuksen opintojaksojen arviointi on osaamisperustaista ja kohdistuu kunkin opintojakson osaamistavoitteisiin. Arvioinnin tavoitteena on tukea opiskelijan oppimista ja kehittymistä monikielisenä viestijänä.
Arviointia toteutetaan oppimisen eri vaiheissa, ja se sisältää itse- ja vertaisarviointia sekä opettajan arviointia. Arviointimenetelmät ovat monipuolisia ja joustavia. Kielikeskuksen opiskelijalla on myös mahdollisuus näyttää osaamisensa vieraan ja toisen kotimaisen kielen korvaavassa kokeessa. Arvioinnissa käytetään esimerkiksi oppimistehtäviä, tenttejä, arviointikeskusteluja, oppimispäiväkirjoja ja portfolioita.
Vieraan kielen ja äidinkielen suoritukset arvioidaan arvosanalla hyväksytty tai hylätty. Tutkintoon vaadittavan toisen kotimaisen kielen (ruotsi / finska) suoritukset arvioidaan arvosanoilla hyvät taidot, tyydyttävät taidot tai hylätty.
Kielikeskus arvioi ja kehittää toimintaansa aktiivisesti palautteen avulla. Palautteen perusteella kehitetään sekä opetusta että muuta toimintaa, kuten viestintää ja palveluprosesseja.
Opiskelijoilta saatava opetukseen ja oppimiseen liittyvä palaute on palautejärjestelmän keskeisin osa. Opettajat keräävät palautetta kursseistaan monin eri tavoin ja eri vaiheissa kurssia. Opiskelijoiden antamaa palautetta hyödynnetään opetuksen ja opetustarjonnan kehittämisessä sekä oppimateriaalien ja opetusmenetelmien muokkaamisessa. Palautteella opiskelijat voivat vaikuttaa myös yksittäisten opintojaksojen kehittämiseen.
Kurssilla annettavan palautteen lisäksi kursseista ja niihin ilmoittautumisesta, opetuksesta ja yleisesti Kielikeskuksesta voi antaa palautetta Kielikeskuksen opiskelijaneuvontaan tai kieliyksikköjen esihenkilöille. Kielikeskus kerää palautetta myös tiedekunnilta ja koulutusohjelmilta.
Kielikeskuksen opetus ja sen suunnittelu perustuvat Helsingin yliopiston toiminnan linjauksiin, opetussuunnitelmatyön päätöksiin ja ohjeisiin sekä Kielikeskuksen omiin linjauksiin. Opiskelijan kannalta keskeisiä ovat seuraavat:
Viestintä- ja kieliopinnot ovat tutkinnon tärkeä osa. Kielikeskuksen pedagogiset periaatteet kertovat, mihin olemme yhteisönä sitoutuneet laadukkaan, tutkinnon tavoitteita tukevan opetuksen takaamiseksi. Periaatteet ovat syntyneet henkilöstön yhteistyönä. Ne ohjaavat Kielikeskuksen toimintaa ja sen kehittämistä.
Kansainvälisyys ja kulttuurintuntemus
Kansainvälisyys ja kulttuurien välinen dialogi ovat Kielikeskuksen toiminnan ja opetuksen ydintä. Kielikeskuksen toiminta on monikielistä, ja opetus tukee opiskelijoiden monipuolisen kielitaidon kehittymistä ja opettaa toimimaan globaalissa, moniarvoisessa maailmassa.
Yhteisöllisyys ja hyvinvointi
Ylläpidämme avointa ja kannustavaa ilmapiiriä. Teemme yhteistyötä kielten ja yksiköiden sekä henkilöstön ja opiskelijoiden kesken. Kokeileminen, läpinäkyvyys ja rentous vahvistavat yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Laadukkaalla toiminnallamme vaikutamme työn mielekkyyteen ja henkilöstön sekä opiskelijoiden ja koko yliopistoyhteisön hyvinvointiin. Inklusiivisuus on keskeinen arvo ja toimintamalli Kielikeskuksen opetuksessa ja muussa toiminnassa, ja henkilöstö kehittää aktiivisesti taitojaan kohdata moninaisuus.
Reflektiivinen toimintakulttuuri
Toimintakulttuurimme perustuu hyvään kollegiaaliseen vuorovaikutukseen, keskusteluyhteyteen ja vertaistukeen. Opetuksemme on tutkimusperustaista, ja kehitämme ammattitaitoamme hankkeissa, sisäisissä koulutuksissa ja tutkimusryhmissä. Laatu tarkoittaa meille opetuksen linjakkuutta ja tutkivaa opetusta, jonka perustana on monipuolinen palautekulttuuri, yhteisöllisyys, luovuus sekä työsuhteiden pysyvyys.
Opiskelijakeskeisyys
Suunnittelemme ja toteutamme opetusta erilaiset kohderyhmät ja monenlaiset oppijat huomioiden. Ohjaamme opiskelijoita aktiiviseen oppimiseen luokassa ja sen ulkopuolella. Panostamme kannustavaan ja reflektiiviseen vuorovaikutukseen opiskelijan ja opettajan välillä sekä opiskelijoiden kesken. Tuemme jatkuvaa oppimista ja opiskelijan valmiuksia kielitaidon itsearviointiin ja sen kehittämiseen. Tuemme opiskelijoiden jatkuvaa oppimista.
Joustavat oppimisympäristöt ja digitalisaatio
Hyödynnämme digitalisaatiota opetuksessa ja oppimisessa. Linjakas verkkopedagogiikka ja monimuotoiset, joustavat oppimisympäristöt tukevat opiskelijoiden aktiivista osallistumista opetus- ja oppimisprosessiin sekä työelämätaitoja. Kehitämme digitaalista osaamistamme määrätietoisesti.