20.5.2026 opetus ja kulttuuriministeriölle
Helsingin yliopisto ei pidä esitystä kannatettavana ja korostaa maksuttoman koulutuksen merkitystä suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ja sivistyksen kannalta. Helsingin yliopisto yhtyy esitystä valmistelleen ohjausryhmän enemmistöön eikä kannata esitetyn mukaista mallia, vaan edellyttää laajempaa yhteiskunnallista keskustelua koulutuksen maksullisuudesta.
Helsingin yliopisto pitää kannatettavana tavoitetta nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrää mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja kiittää sitä, että esitetty sääntely on mahdollistavaa eikä velvoittavaa. Yliopisto pitää tärkeänä, että esitettyyn sääntelyyn sisältyy maksuttoman tutkintokoulutuksen heikentämiskielto.
Yliopisto suhtautuu hyvin kriittisesti siihen, että esityksessä nähdään kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvaminen esityksen mukaisella tavalla hallitsemattomana maahanmuuttona ja että tällä perustellaan rajausta vain suomen- tai ruotsinkieliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen.
Helsingin yliopisto pitää esitetyn sääntelyn tavoitteita kannatettavina, mutta pitää epäselvänä miten niihin päästäisiin esityksen mukaisilla keinoilla.
15.4.2026 opetus- ja kulttuuriministeriölle
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 nostaa esiin tärkeitä asioita kuten koulutustason noston akuutin tarpeen, TKI-politiikan jatkamisen kohti 2040-lukua sekä tarpeen tarkastella koko korkeakoulujärjestelmän toimintaa ja työnjakoa.
Helsingin ylopisto nostaa visiota koskevassa lausunnossaan esiin mm. seuraavat asiat, jotka vaativat vielä lisää selkeyttä ja konkretiaa:
Tutkimuksen laatu on lisättävä itsenäiseksi tavoitteeksi. Suomi on jäänyt jälkeen keskeisistä verrokkimaistaan tieteellisen julkaisutoiminnan vaikuttavuudessa. Esitämme, että laadukkaan tutkimuksen kannustimia vahvistetaan. Lisäksi tarvitaan tiedepoliittinen ohjelma, joka konkretisoi tavoitteet ja priorisoi toimenpiteet.
Yliopistojen rooli TKI-toiminnassa on tunnistettava rakenteellisesti. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa valtio ei rahoita yliopistojen yrityshautomoita. Esitämme, että OKM ja TEM laativat yhdessä yliopistojen kanssa tälle toiminnalle tavoitteet ja rahoituksen.
Koulutustason nosto 60 prosenttiin edellyttää, että korkeakoulujen perusrahoitus saatetaan pohjoismaiselle tasolle. Suomessa rahoitus opiskelijamäärään suhteutettuna on jo nyt 25–35 % alemmalla tasolla kuin Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Korkeakoulupaikkoja lisättäessä on myös huomioitava alueelliset erot: Uusimaa on viime vuosina jäänyt jälkeen muusta maasta, vaikka väestö kasvaa. Paikkoja tulee suunnata sinne, missä kysyntä on suurinta.
Kannatamme erityisesti visiossa jo olevaa kirjausta korkeakoulujärjestelmän rakenteellisesta uudistamisesta. Taloudellisesti niukkoina aikoina päällekkäisyyksiä on purettava ja yhteistyötä lisättävä. Esitämme, että uudistustyötä varten asetetaan parlamentaarinen työryhmä, joka kykenee pitkäjänteiseen, hallituskaudet ylittävään työhön.
Sivistysvaliokunnalle 10.2.2026
Asia: U 73/2025 vp
Helsingin yliopisto pitää välttämättömänä, että EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitus säilyy avoimeen kilpailuun, korkeaan laatuun ja tieteelliseen erinomaisuuteen perustuvana. Horisontti Euroopan tulee kattaa koko TKI-ketju perustutkimuksesta innovaatioihin, sillä tulevat läpimurrot ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus rakentuvat pitkäjänteisen, tutkijalähtöisen tutkimuksen varaan.
Yliopisto on huolissaan siitä, että Horisontti Euroopan kytkeminen Euroopan kilpailukykyrahastoon voi hämärtää ohjelmien rooleja, lisätä hallinnollista monimutkaisuutta ja heikentää avoimen kilpailun ja tieteellisen laadun periaatteita. Horisontti Euroopan ja kilpailukykyrahaston välinen hallinnollinen ja oikeudellinen ero on säilytettävä selkeänä, jotta tutkimuksen autonomia, monialaisuus ja kansainvälinen yhteistyö voidaan turvata.
Helsingin yliopisto korostaa, että Euroopan kilpailukykyä ei voi rakentaa kapea-alaisesti. Tutkimusrahoituksen on tuettava laaja-alaista ja monitieteistä tutkimusta, mukaan lukien yhteiskunta- ja humanistiset tieteet, ekologian kaltaiset alat sekä ilmastonmuutoksen systeeminen torjunta. Lisäksi ERC:n ja MSCA:n tutkijalähtöisyys ja erinomaisuuteen perustuva arviointi on säilytettävä koskemattomina.
Yliopisto kannattaa EU:n tutkimuspanostusten kasvattamista ja pitää komission esittämää 175 miljardin euron Horisontti Eurooppa -budjettia välttämättömänä Euroopan kilpailukyvyn, resilienssin ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Budjettiesitystä on kuitenkin pidettävä neuvottelujen lähtökohtana, sillä kustannusten nousu ja inflaatio vähentävät rahoituksen todellista vaikutusta.