Helsingin yliopiston politiikkasuositukset

Politiikkasuositukset tiivistävät viimeisimpään tutkimukseen perustuvaa tietoa sekä tarjoavat neuvoja, kuinka tutkimustuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Löydät tältä sivulta viimeisimmät Helsingin yliopiston tutkijoiden tekemät politiikkasuositukset.
Helsingin yliopiston politiikkasuositukset -julkaisusarja
Teatteritieteen, musiikkitieteen ja estetiikan tutkimus turvattava koulutusvastuulla: nykyisellä kehityskululla Suomi ei täytä sitoumustaan Unescolle

Suomi hyväksyi Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta vuonna 2013. Suojelun keskeinen kohde on esittävä taide: musiikki, teatteri, tanssi, sirkus ja esitystaide. Suojelutyö edellyttää tieteellistä tutkimusta ja asiantuntijakoulutusta teatteritieteessä, musiikkitieteessä ja estetiikassa.

Nämä uhan alla olevat tieteenalat on turvattava Helsingin yliopistossa, jotta Suomi täyttää sitoumuksensa Unescon yleissopimukseen.

Helsingin yliopiston politiikkasuositus -julkaisusarjan osa 4/2025 on julkaistu 19.5.2025.

Opettajankoulutus 2050 – Suomalaisen opettajankoulutuksen visio

Opettajankoulutuksen visio ”Opettajankoulutus 2050” ohjaa opettajien peruskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen tutkimuspohjaista kehittämistä. Vision tavoitteena on, että opettajankoulutus ja sen sidosryhmät toimivat tavoitteellisesti yhteistyössä niin, että Suomessa on tulevaisuudessa maailman paras, kestävä, oppimista ja hyvinvointia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti elämän eri vaiheissa tukeva koulutusjärjestelmä. 

Vision arvolähtökohdat ja periaatteet toteutuvat konkreettisesti vietäessä opettajankoulutuksen kehittämisen painopisteitä käytännön toimintaan. Vision tavoitteena on, että opettajille rakentuu tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen aikana vahva asiantuntijuus ja ammatillinen toimijuus opettajan työhön.

Opettajankoulutuksen visio on julkaistu suomeksi, ruostiksi ja englanniksi. Tutustu visioon alla:

Suomeksi:

På svenska:

In English:
 

Uudessa rahapelijärjestelmässä tarvitaan tiukkaa markkinoinnin säätelyä

Tutkimustieto osoittaa selvästi, että rahapelien markkinointia on säädeltävä huomattavasti uutta lakiehdotusta tiukemmin haittojen ehkäisemiseksi. Suomi siirtyy vuosien 2026-2027 aikana internet-rahapelien osalta kilpailtuun lisenssimarkkinaan. Nykyisen monopolitoimijan lisäksi lukuisten muiden yhtiöiden mainostaessa tuotteitaan rahapelimarkkinoinnin määrä kasvaa merkittävästi. Tämä tulee lisäämään rahapelien kulutusta sekä niiden aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja, kuten ylivelkaantumista ja mielenterveyden haasteita. Rahapelihaittojen kustannukset jäävät yhteiskunnan maksettaviksi. 

Rahapelimarkkinointi ei hyödytä Suomen taloutta, vaan lähinnä kansainvälisiä, muualle rekisteröityjä rahapeliyhtiöitä. Paras hetki rajoittaa markkinointia on nyt, ennen lisenssijärjestelmään siirtymistä.

Etäopetus ja perusopetuksen järjestäminen tulevaisuudessa

Lasten ja nuorten määrä tulee vähenemään suurimmassa osassa Suomen kuntia vuoteen 2040 mennessä, mikä aiheuttaa haasteita perusopetuksen järjestämiselle. Perusopetus on kuitenkin subjektiivinen oikeus, josta säädetään lailla ja jonka tulee toteutua yhdenvertaisesti. Paikallisten olosuhteiden eriytymisestä seuraa väistämättä tarve herättää julkista keskustelua mahdollisista tavoista, joilla perusopetusta jatkossa järjestetään. Lähi- ja etäopetusjärjestelyjä on kehitettävä kokonaisuutena ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Muut politiikkasuositukset
Palkokasvien syöminen edistää terveyttä ja kestävyyttä

Julkaistu 20.8.2025

Päätöksenteon avoimuus ja kuulemismekanismit Suomessa - huomioita nykytilasta, oppeja kriiseistä ja suosituksia kehittämiseen
Suomen luonnon monimuotoisuuden seuranta 2025
Yhteiskunnan ilmasto-osaamista on vahvistettava
Palkokasvien viljely ruoaksi ja rehuksi vahvistaa ruokaturvaa ja huoltovarmuutta
Kotimaiset palkokasvit edistävät kestävää ruokajärjestelmää
Osaava varhaiskasvatus - politiikkasuositukset