Helsingin yliopiston politiikkasuositukset

Luonnon virkistyskäyttö on samaan aikaan kasvussa ja muutoksessa. Sen tietopohjainen johtaminen edellyttää tietoa kävijävirroista ja kävijäryhmistä. Digitaaliset jalanjäljet voivat tarjota kustannustehokkaita ratkaisuja luonnon virkistyskäytön systemaattiseen seurantaan.

Tällä hetkellä aineistojen hyödyntämistä kuitenkin rajoittavat saatavuuden ja käytettävyyden haasteet. Vastaukseksi esitämme suosituksia, jotka tukevat Euroopan datastrategian tavoitetta rakentaa vastuullista, yhteentoimivaa ja kansalaisten luottamusta herättävää datataloutta, sekä Luonnon virkistyskäytön strategian tavoitetta tietopohjaisesta päätöksenteosta. Tavoitteena on myös tukea kansalaisten hyvinvointia ja luontosuhdetta.

Julkaistu 7.11.2025

Suomi hyväksyi Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta vuonna 2013. Suojelun keskeinen kohde on esittävä taide: musiikki, teatteri, tanssi, sirkus ja esitystaide. Suojelutyö edellyttää tieteellistä tutkimusta ja asiantuntijakoulutusta teatteritieteessä, musiikkitieteessä ja estetiikassa.

Nämä uhan alla olevat tieteenalat on turvattava Helsingin yliopistossa, jotta Suomi täyttää sitoumuksensa Unescon yleissopimukseen.

Helsingin yliopiston politiikkasuositus -julkaisusarjan osa 4/2025 on julkaistu 19.5.2025.

Opettajankoulutuksen visio ”Opettajankoulutus 2050” ohjaa opettajien peruskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen tutkimuspohjaista kehittämistä. Vision tavoitteena on, että opettajankoulutus ja sen sidosryhmät toimivat tavoitteellisesti yhteistyössä niin, että Suomessa on tulevaisuudessa maailman paras, kestävä, oppimista ja hyvinvointia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti elämän eri vaiheissa tukeva koulutusjärjestelmä. 

Vision arvolähtökohdat ja periaatteet toteutuvat konkreettisesti vietäessä opettajankoulutuksen kehittämisen painopisteitä käytännön toimintaan. Vision tavoitteena on, että opettajille rakentuu tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen aikana vahva asiantuntijuus ja ammatillinen toimijuus opettajan työhön.

Opettajankoulutuksen visio on julkaistu suomeksi, ruostiksi ja englanniksi. Tutustu visioon alla:

Suomeksi:

På svenska:

In English:
 

Tutkimustieto osoittaa selvästi, että rahapelien markkinointia on säädeltävä huomattavasti uutta lakiehdotusta tiukemmin haittojen ehkäisemiseksi. Suomi siirtyy vuosien 2026-2027 aikana internet-rahapelien osalta kilpailtuun lisenssimarkkinaan. Nykyisen monopolitoimijan lisäksi lukuisten muiden yhtiöiden mainostaessa tuotteitaan rahapelimarkkinoinnin määrä kasvaa merkittävästi. Tämä tulee lisäämään rahapelien kulutusta sekä niiden aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja, kuten ylivelkaantumista ja mielenterveyden haasteita. Rahapelihaittojen kustannukset jäävät yhteiskunnan maksettaviksi. 

Rahapelimarkkinointi ei hyödytä Suomen taloutta, vaan lähinnä kansainvälisiä, muualle rekisteröityjä rahapeliyhtiöitä. Paras hetki rajoittaa markkinointia on nyt, ennen lisenssijärjestelmään siirtymistä.

Lasten ja nuorten määrä tulee vähenemään suurimmassa osassa Suomen kuntia vuoteen 2040 mennessä, mikä aiheuttaa haasteita perusopetuksen järjestämiselle. Perusopetus on kuitenkin subjektiivinen oikeus, josta säädetään lailla ja jonka tulee toteutua yhdenvertaisesti. Paikallisten olosuhteiden eriytymisestä seuraa väistämättä tarve herättää julkista keskustelua mahdollisista tavoista, joilla perusopetusta jatkossa järjestetään. Lähi- ja etäopetusjärjestelyjä on kehitettävä kokonaisuutena ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Julkaistu 25.11.2025

Politiikkasuositus suosittelee seuraavia toimenpiteisitä

• Räätälöidään ympäristötukia vastaamaan kansallisia ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita.
• Lisätään rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan, jotta voidaan paremmin ymmärtää suometsien ilmastonmuutoksen hillintä- ja ennallistamispotentiaalia.
• Osallistetaan metsänomistajat, paikallisyhteisöt ja alkuperäiskansat merkityksellisemmin mukaan luonnon ennallistamiseen jakamalla tietoa ja mahdollistamalla suora osallistuminen päätöksentekoon.
• Asetetaan etusijalle oikeudenmukainen hyödynjako luonnonvarojen kulutusta säätelevässä linjauksessaglobaalissa pohjoisessa tiukan kompensaation ja kestävien arvoketjujen avulla.
• Edistetään ennallistamista siellä, missä heikkenemistä on tapahtunut, ja vältetään hankkeiden ulkoistamista tai kompensointia muihin maihin.

Lue koko suositus: (pdf)

Forest restoration for just, resilient, and sustainable futures: A call to action

This policy brief recommends the following actions:

• Tailor environmental subsidies to national climate and biodiversity targets.
• Boost funding for R&D activities to better understand the climate change mitigation and restoration potential of peatland forests.
• Engage forest owners, local communities, and Indigenous peoples more meaningfully in nature restoration efforts, through information sharing and direct participation in decision-making processes.
• Prioritize equitable benefit sharing in policies governing the consumption of natural resources in the Global North through strict compensation and sustainable value chains.
• Promote restoration in locations where degradation has occurred, avoiding outsourcing or offsetting projects to other countries.

Read the policy brief: (PDF)

Julkaistu 20.8.2025