– Tutkijan työ on ideointia, joka pohjautuu teoreettiseen ajatteluun. Ensin tulee idea, ja kun se toimii paperilla, sitä testataan. Jos tulos validoituu, syntyy uutta, koneoppimista hyödyttävää tutkimusta, kertoo väitöskirjatutkija
Tran työskentelee tutkijana ja tekee väitöskirjaa Helsingin yliopiston ja Nokian tutkimus- ja tuotekehitysosasto Nokia Bell Labsin yhteishankkeessa. Tutkimuskohde, differentiaalinen tietosuoja, on tuore koneoppimisen tutkimusalue. Se keskittyy yksityisyyden suojaamiseen suurien data-aineistojen käsittelyssä. Aineistot voivat koskea esimerkiksi ihmisten terveystietoja.
Käytännössä Tran tutkii, millä tavoin esimerkiksi laskentaan pitää lisätä satunnaisuutta ja niin sanottua kohinaa, ettei anonymisoitua dataa voida myöhemmin yhdistää yksittäisiin ihmisiin. Siis varmistaa, ettei kone osaa palata samaa nollien ja ykkösten polkua takaisin ja osoittaa, mikä tieto koskee ketäkin.
Tranille on tärkeää, että tutkimus tuntuu merkitykselliseltä sekä hänelle itselleen että yhteiskunnalle ja koko globaalille koneoppimisen kentälle. Tutkimuksessa kiehtoo se, että hän luo uutta tietoa.
– Kun syntyy uutta tietoa, kyse voi olla joko inkrementaalisuudesta tai vallankumouksesta. Inkrementaalinen korjaa vanhaa tutkimusta. Vallankumous löytää esimerkiksi täysin uuden metodin. Siitä voi unelmoida, mutta helppoa se ei ole.
Vietnamissa syntyneestä Thanh-Long Tran piti tulla fyysikko. Vuonna 2020 Euroopan fysiikkaolympialaiset (EuPhO) toivotti tervetulleiksi osallistujia ympäri maailman, ja lukiossa opiskeleva Tran osallistui. Hän voitti hopeamitalin, jonka ansiosta avautui mahdollisuus opiskella Helsingin yliopistossa stipendillä.
Helsingissä Tran huomasi, että matemaattinen ongelmanratkaisu kiehtoikin enemmän kuin teoreettinen fysiikka.
– Aivoni ovat mieltyneet suoraviivaiseen ja läpinäkyvään logiikkaan ja todennäköisyyslaskentaan.
Tran suoritti kandidaatin ja maisterin tutkinnot neljässä vuodessa. Hän aloitti väitöskirjatutkijana kesällä 2025, ja työtä ohjaavat professori
Alunperin Tran suunnitteli työllistyvänsä finanssisektorille heti maisteriksi valmistumisensa jälkeen. Professori Honkela kuitenkin ehdotti väitöstutkimuksen tekemistä.
– Olen huomannut, että tutkijan työ sopii minulle. En ole vielä päättänyt, mitä teen tohtorikoulutuksen jälkeen. Uskon, että tohtorin tutkinto auttaa minua työllistymään joko yksityiselle sektorille tai auttaa eteenpäin akateemisella uralla.
Helsingin yliopiston ja Nokia Bell Labsin yhteistyö alkoi vuonna 2017, jolloin Nokia Bell Labs valitsi Helsingin yliopiston Distinguished Academic Partnership -ohjelmaansa. Nokia Bell Labs on 90 vuoden ajan luonut perustaa informaatio- ja tietoliikenneverkoille ja digilaitteille. Sen tekemä tutkimus on johtanut muun muassa kahdeksaan Nobel-palkintoon.
Tran ajattelee, että tutkimusyhteistyö on konkreettinen tapa ratkaista globaaleja ilmiöitä, tässä tapauksessa koneoppimisen luotettavuutta ja turvallisuutta. Se varmistaa tutkimuksen laadun, soveltuvuuden käytäntöön ja lopulta myös käyttäjäystävällisyyden. Arjen työssä yhteistyö on tarkoittanut erilaisten ajatusten ja ajattelutapojen törmäyttämistä.
– Nokia Bell Labsin tutkijat työskentelevät erilaisessa ympäristössä kuin me yliopistolla. Kun joudun umpikujaan oman tutkimukseni kanssa, heillä on usein toinen näkökulma asiaan. Yhdessä ratkaisemme ongelman.
Erilaisuus tutkijoiden kesken nopeuttaa tutkimusta prosessina, ja kun läpimurtoja syntyy, ne hyödyttävät suoraan sitä, miten dataa yhteiskunnassa käsitellään ja hyödynnetään.
– Tarvitsemme vain yhden idean, joka toimii. Jos niin käy, se on menestys.