Neurotieteilijät ja suomalaiset yritykset etsivät keinoja masennushoitojen tehon ennustamiseen

Helsingin yliopiston HiLIFE-instituutin neurotutkimuksessa piilee runsaasti innovaatiopotentiaalia. Satu ja Matias Palva tekevät uraauurtavaa työtä, joka auttaa räätälöimään hoitoja masennusta sairastaville.
Tästä on kyse
  • Professorit Satu ja Matias Palva ryhmineen ovat saaneet Business Finlandilta 720 000 euron rahoituksen.
  • Suomalaisyritysten kanssa he aikovat nyt selvittää, miten magneettistimulaation ja muiden masennushoitojen tehoa pystyttäisiin ennustamaan paremmin.
  • Projekti ponnistaa HiLIFEn innovatiivisesta aivotutkimuksesta. Instituutin neurotieteilijät ovat olleet mukana Meliora-pelin kehityksessä ja kunnianhimoisessa Wellcome Leap -yhteistyössä.
Potilas ja yhteiskunta hyötyvät, kun sopiva hoito löytyy nopeasti

Yksilölliset hoidot mielenterveyden sairauksiin ovat psykiatrian tulevaisuutta. Niitä kehittävät myös Helsingin yliopiston HiLIFE-instituutin neurotieteilijät Satu ja Matias Palva. He ovat juuri käynnistämässä kiehtovaa yritysyhteistyötä, jonka ideana on laatia yksilöllisiä hoitovasteiden ennustemalleja ja siten parantaa masennuspotilaiden elämänlaatua.

Monissa tutkimuksissa on havaittu, että jokaisella hoitokokeilulla masennushoidosta hyötyy merkittävästi vain noin yksi kolmasosa potilaista. 

Matias Palva, professori ja ryhmänjohtaja, Helsingin yliopiston HiLIFE-instituutti ja Aalto-yliopisto

Masennushoitojen vaikuttavuudessa on eri henkilöiden välillä suuria eroja, ja parasta vaihtoehtoa joudutaan joskus etsimään yrityksen ja erehdyksen kautta. Tästä koituu paitsi inhimillistä kärsimystä myös isoja kuluja. Masennuksen ja ahdistuksen globaalien kustannusten on arvioitu nousevan pian jopa 16 biljoonaan dollariin vuodessa.

– Uusien menetelmien kehittäminen hoitojen kohdentamiseen voisi nopeuttaa avun saamista ja tuottaa myös yhteiskunnalle säästöjä, Satu Palva sanoo.

Pitkään yhdessä työskennellyt tutkijapariskunta onkin tarttunut haasteeseen suomalaisyritysten kanssa. Palvat ovat saaneet vuosille 2024–2026 Business Finlandin rahoituksen, jolla he aikovat edistää masennuksen alatyyppien tunnistamista biomarkkerien avulla. Näin kullekin potilaalle voitaisiin laatia entistä tarkempi yksilöllinen aivotoiminnan ”sormenjälki” ja ennustaa sen pohjalta, miten eri hoidot tehoaisivat juuri hänelle.

Tekoälyn laatima ennuste auttaisi lääkäriä päätöksenteossa

Parhaassa tapauksessa tutkimuksesta aukeaa kotimaisille terveysteknologiayrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Projektia ovatkin jo seuraamassa MEGIN, Peili Vision, Nexstim, ja Sooma Medical.

– Kehitettävissä menetelmissä piilee suuri kaupallinen potentiaali. Terveysteknologia on yksi eniten kasvavista markkinoista, ja siellä on vielä toistaiseksi vähän toimijoita, Satu Palva arvioi.

Projekti luo tieteellistä perustaa, jonka pohjalta on tarkoitus rakentaa lääkäreiden käyttöön erilaisia tekoälyä hyödyntäviä hoitosuositusjärjestelmiä. Ne auttaisivat valitsemaan kullekin potilaalle sopivan masennushoidon. 

Tutkimuksen toteutuksesta vastaavat Helsingin yliopisto, Matias Palvan toinen kotiorganisaatio Aalto-yliopisto ja psykiatrian apulaisylilääkäri Tuukka Raij HUS-yhtymästä. 

Hoitoennusteiden laatimista testataan lääkitystä ja terapiaa saavilla henkilöillä – mutta myös potilailla, joita hoidetaan magneettistimulaatiolla. Sen yksilöllistä tehoa olisi tärkeää pystyä ennakoimaan paremmin.

– Kyseistä hoitoa suositellaan ihmisille, joiden oloa lääkkeet eivät helpota, Matias Palva selvittää.

Huippuprojekteista kertynyt osaaminen hyödyttää yrityksiä

Uusien innovaatioiden siemenet versovat HiLIFE-instituutin pitkästä masennustutkimuksen perinteestä. Viime vuosina Palvat ja heidän kollegansa, professori Eero Castrén ovat olleet mukana kunnianhimoisessa, Wellcome Leapin rahoittamassa MCPsych-hankkeessa. Siinä tutkijat eri puolilta maailmaa ovat selvittäneet yhdessä masennuksen mekanismeja.

– Se on ollut todella mieletön projekti, kiteyttää Helsingin-tiimin työtä johtanut Satu Palva.

Hankkeen ansiosta hän on kollegoineen saanut kerättyä masennuspotilailta paljon arvokasta aivokuvantamisdataa. Sitä on nyt tarkoitus hyödyntää sairauden eri alatyyppien tunnistamisessa.

Biomarkkereiden etsinnässä auttaa myös ihmisten käyttäytymistä koskeva tieto, jota on karttunut Matias Palvan johtamassa Meliora-pelin kehitystyössä. Siinä on hyödynnetty matkan varrella Helsingin yliopiston aivokuvantamisosaamista. Tällä hetkellä masennuksen hoitoon tarkoitettua innovatiivista peliä luotsataan kohti markkinoita Aalto-yliopiston spin-off yrityksessä. 

– Digitaaliset terapiat yleistyvät nopeasti, ja niillä on erinomainen potentiaali täyttää nykyisen hoitoportfolion aukkoja, Matias Palva sanoo.

Kohti tiivistyvää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa

Yritysten on lupa odottaa HiLIFE-instituuttiin kuuluvasta Neurotieteen tutkimuskeskuksesta uusia ideoita muidenkin sairauksien hoitoon. Instituutissa tehdään monitieteistä prekliinistä tutkimusta useiden aivosairauksien mekanismeista.

Palvat uskovat, että elinkeinoelämän ja akateemisen maailman rajapinnassa syntyy kumpaakin osapuolta hyödyttäviä oivalluksia.

– Esimerkiksi laskennalliset aivosairausmallit voivat olla kiinnostavia sekä neuroteknologian että terveydenhuollon yrityksille. Kun mallit integroidaan teknologiasovelluksiin, potilaille pystytään tarjoamaan yksilöllisempiä hoitopolkuja, Satu Palva havainnollistaa.

Neurotieteessä on valtavasti soveltamispotentiaalia. Teemme laskennallisia ennustemalleja aivosairauksiin. Etsimme myös uusia biomolekyylejä ja uusia käyttötarkoituksia vanhoille lääkkeille. Nämä kaikki voivat muuttaa nykyisiä hoitokäytäntöjä.
Oletko kiinnostunut yhteistyöstä Helsingin yliopiston kanssa?

Ota yhteyttä, niin suunnittelemme projektin yksilöllisten tarpeidesi mukaan: business@helsinki.fi

Yhteistyö pähkinänkuoressa

Satu ja Matias Palvan johtamassa Towards digital personalized psychiatry -projektissa etsitään uusia ratkaisuja masennuksen alatyyppien luokitteluun ja niiden hoitovasteen ennustamiseen. Business Finland on myöntänyt hankkeelle 720 000 euron Co-Research-rahoituksen vuosille 2024–2026. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston projektissa ovat mukana HUS sekä yrityskumppanit MEGIN, Peili Vision, Nexstim ja Sooma Medical. Parhaassa tapauksessa tutkimuksen pohjalta voidaan kehittää digitaalisia työkaluja, jotka auttavat terveydenhuollon ammattilaisia valitsemaan sopivan hoidon kullekin potilaalle.
 

Lisätietoja yhteistyöstä
 

Satu Palva, professori ja Neurotieteen tutkimuskeskuksen johtaja, Helsingin yliopiston HiLIFE-instituutti

Matias Palva, professori ja ryhmänjohtaja, Helsingin yliopiston HiLIFE-instituutti / Aalto-yliopisto