Viime vuonna Hannakaisa Länsisalmi huomasi, että OP Pohjolan rahoituksen parissa työskentelevien ihmisten työtyytyväisyys oli notkahtanut. Länsisalmi, OP Pohjolan henkilöstöjohtaja, totesi, että asiaan on saatava muutos.
– Marssin henkilöstötutkimuksistamme vastaavan tutkijan luokse ja sanoin, että nyt analysoidaan, mistä tämä johtuu, Länsisalmi sanoo.
Henkilöstötutkimuksista vastaava tutkija alkoi runtata dataa. Hän analysoi tietoja kyselyistä ja tutkimuksista. Tiedon pohjalta tunnistettiin, mihin vaikuttamalla työtyytyväisyys saadaan paranemaan. Tämä tieto välitettiin rahoituksen parissa työskentelevän henkilöstön johdolle ja esihenkilöille. Sitten päätettiin yhdessä, mitä tehdään.
– Ja nyt tilanne on korjaantunut, hän sanoo.
Niin kävi siksi, että päätökset perustuivat tutkittuun ja analysoituun tietoon.
Oma juttu löytyi lukiossa
Hannakaisa Länsisalmelle korkea koulutus ei ole tullut verenperintönä.
– Perheemme oli hyvin tavallinen, vanhemmat eivät olleet käyneet edes lukiota, mutta kannustivat opiskelemaan.
Juuri lukiossa Länsisalmi innostui psykologiasta. Hän lähti opiskelemaan sitä Helsingin yliopistoon.
Opintoihin kuului pakollinen puolen vuoden harjoittelu, jonka Länsisalmi suoritti Työterveyslaitoksella. Hän jatkoi siellä psykologian opintojen jälkeen tekemällä organisaatiopsykologista tutkimusta. Se oli lähtölaukaus myös väitöskirjalle.
Länsisalmi teki rinnakkain väitöskirjaa ja konsultointitöitä eri yrityksissä.
– Ne tukivat todella hyvin toisiaan, sillä tutkin sitä asiaa, jota tein työkseni.
Vuonna 2004 valmistui väitöskirja, joka selvitti, millaisissa olosuhteissa organisaatioissa syntyy menestyviä innovaatioita, uusia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja. Väitöskirjan valmistuttua kaksi haavetta täyttyi: tohtorin tutkinto ja mekko.
– Olin päättänyt, että kun olin 7 vuotta väitöskirjaa tehnyt, niin suunnittelen juuri sellaisen karonkkamekon kuin olen halunnut, Länsisalmi sanoo ja nauraa.
Länsisalmi vastaa OP Pohjolan henkilöstöstä, OP Pohjolan asiakaskokemuksesta, brändistä sekä markkinoinnista ja viestinnästä. Johdettavana on 340 ihmistä. Se on niin iso porukka, ettei sitä luotsata mutulla.
– Kaikki johtaminen tänä päivänä perustuu dataan. Ja sitähän tulee kaikkialta ja koko ajan.
Tutkijan tausta auttaa ajattelemaan kriittisesti ja tulkitsemaan, mikä data on validia ja mikä ei, ja millaisia johtopäätöksiä datasta voi vetää: Mikä on pieni asia ja mikä on suuri asia? Mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää?
Tieteellinen ajattelu on takalauta, johon voi luottaa, kun tekee päätöksiä, Länsisalmi sanoo.
– Maailma on täynnä hälinää ja valeuutisia, mutta tieteeseen voi edelleen luottaa.
Eräässä takavuosien työhaastattelussa Länsisalmi huomasi, etteivät kaikki ymmärrä syväosaamisen etuja.
– He kysyivät, osaanko tehdä mitään käytännön juttuja, kun olen tohtori. Käsittämätön ennakkoluulo. Syvällisestä tutkimuksesta nimenomaan saadaan arvokasta ymmärrystä ja tietoa, jota sovelletaan käytäntöön.
Länsisalmella on uteliaan tutkijan sydän, ja siksi hän haluaisi yhä silloin tällöin uppoutua syvälle tutkimusartikkeleihin.
Sellaista ei ole onneksi tarvinnut jättää kokonaan taakse, sillä OP Pohjola tekee tiivistä yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa. Yritys esimerkiksi on Helsingin yliopiston avainkumppani, ja yhteisensä visiona on edistää suomalaisten kestävää taloudellista menestystä tieteen keinoin. Kun joku tekee OP Pohjolan liiketoiminnasta väitöskirjoja, Länsisalmi itsekin saa toisinaan tehdä tiedettä.
– Pääsen aina välillä kirjoittamaan tieteellisiä artikkeleita tutkijoiden kanssa.