Opettajahaastattelu: Ari Pekka Mähönen
Apulaisprofessori Ari Pekka Mähönen opettaa kasvien kehitysbiologiaa kasvitieteen maisteriohjelmassa, ja lisäksi molekyyli- ja solubiologiaa molekyylibiotieteiden kandiohjelmassa. Hän on myös tutkimusryhmän Plant Growth Dynamics johtaja.

Mitä opetat?

Opetan kasvien kehitysbiologiaa kasvitieteen maisteriohjelmassa, ja lisäksi molekyyli- ja solubiologiaa molekyylibiotieteiden kandiohjelmassa.

Mikä opetuksessa on antoisinta ja mikä haastavinta?

Kasvit ovat jo sinänsä mielenkiintoisia, mutta väittäisin, että ne molekulääriset ja solubiologiset prosessit, jotka ohjaavat kasvien kehitystä ja toimintaa muuttuvassa ympäristössä ovat vieläkin mielenkiintoisempia. Tämän tiedon välittäminen opiskelijoille, ja sen seurauksena ahaa-elämyksen näkeminen heidän kasvoillansa on opetuksessa antoisinta. Haastavinta on ehkä se, että opiskelijoilla erilaiset taustat, joten on joskus hankala säätää luentojen vaikeustasoa, varsinkin johdanto-osissa. 

Miten kehität tai haluaisit kehittää opetusta?

Elämme siinä määrin mielenkiintoista aikaa, että tietomäärä kasvaa kaikilla tutkimusaloilla huimaa vauhtia. Myös kasvitieteessä tietoa kertyy nopeasti, ja on itse asiassa vaikea pysyä edes oman tutkimusalani, kasvien kehitysbiologian, kyydissä. Tämän vuoksi joudun myös valitsemaan tarkasti, mitä kannattaa opettaa opiskelijoille. Minun opiskeluaikanani opeteltiin monia asioita vielä ulkoa, koska tietoakin oli vähemmän saatavilla. Nykyään tämä ei ole mahdollista suuren tietomäärän takia, ja itse asiassa se ei ole tarpeenkaan, koska nippelitieto löytyy helposti verkosta. Tämän takia pyrin opettamisessani ulkoa oppimisen sijaan korostamaan biologisen prosessin ymmärtämistä ja soveltamista. En ole ihan vielä päässyt tavoitteeseeni, koska luentojen kehittäminen tähän suuntaan vie aikaa, ja kokeiden suunnittelu ja arvioiminen ovat vaikeaa. Onneksi Helsingin yliopistosta löytyy pedagogian asiantuntijoita, jotka auttavat tässä. Kerään opiskelijoilta aina suullista palautetta viimeisellä luennolla, ja lisäksi nimetöntä palautetta Moodlen kautta.

Mitä tutkit opetuksen ohella? Miten tutkimuksesi näkyy opetuksessa?

Tutkimusryhmäni tutkii, miten jälsi muodostaa puuta ja nilaa molekyyli- ja solutasolla. Metsien puunrungot ovat kaikki jällen jakaantuvien solujen tuottamia, joten jällen toiminnan ymmärtäminen on tärkeää. Jälsi tekee puuta ja nilaa myös pienemmillä kasveilla kuin puilla, ja senpä takia me käytämme tutkimuksessamme mallikasvina pientä lituruohoa. Lituruoho on kansainvälisesti tarkimmin tutkittu kasvi sen loistavien geneettisten ja genomisten ominaisuuksien takia. Opetuksessani otan usein esimerkkejä omasta ja muiden tutkimuksista. Uskon, että biologisen prosessin voi ymmärtää paremmin, kun sen esittää tutkimuslöydön kautta.

Opetuksessani otan usein esimerkkejä omasta ja muiden tutkimuksista. Uskon, että biologisen prosessin voi ymmärtää paremmin, kun sen esittää tutkimuslöydön kautta.

Millä kielillä opetat? Miten kansainvälisyys näkyy opetuksessasi?

Opetan suomeksi ja englanniksi. Maisterikurssilla opiskelijoista on usein noin puolet muualta kuin Suomesta, joten englanniksi tarjottavat kurssit ovat tarpeen.

Miksi opettamasi aihe on tärkeä ja minkälaisia haasteita opettamasi aiheen avulla voidaan ratkaista?

Ilmasto muuttuu, koska hiilidioksidia vapautuu enemmän ilmakehään kuin sitä sitoutuu maaperään ja kasveihin. Lisäksi ilmaston muuttuessa monet maa-alueet muuttuvat haastaviksi viljelykasvien viljelemiselle kuivuuden ja rankkasateiden takia. Tämän vuoksi kasvien toiminnan ymmärtäminen ja niiden jalostaminen kestämään näissä muuttuvissa olosuhteissa on tärkeämpää kuin koskaan ennen.