Urbaria Summaries Series

David Flood: #kalasatama: Discursive Views of the Helsinki Landscape Through the Virtual Window

• Helsinki’s landscape, like in most cities, constantly changes. However, recent changes connected to densification and higher buildings are not just having a localised effect on how we perceive the city but also impact the way we engage with Helsinki’s newly formed landscape.
• How does our relationship with the smartphone mediate the contemporary Helsinki landscape as part of the everyday social practices of image-making? The screen and camera of the smartphone, now so ubiquitous in our everyday experiences, co-construct our understanding of the new Helsinki landscape.
• Reflecting upon the place of the smartphone in the phenomena of experience and the embeddedness of image-making within contemporary social practices, the research examines how we engage with and think about Helsinki’s landscape in the context of the changes wrought on the Helsinki skyline by the construction of the tall towers at Kalasatama. Analysing data from Instagram tagged with #kalasatama demonstrates the increased impact of the towers in Kalasatama on Helsinki city imaginaries.

Read the article

Anna Zhelnina: Women In Neighborhood Activism

• Gender plays an important role in politics; it is associated with a spectrum of constraints and opportunities.
• Neighborhood and community activism is especially favorable to women’s engagement: in this area, the boundaries between public and private life blur, and women feel more confident and appropriate in the traditionally “female” domains of home and community life.
• Women are more likely to act as “bridge leaders”, building social capital and facilitating social ties in the community, as opposed to building power and personal political reputations.

Read the article

Niharika Singh: Sustainable Urban Development Emerging from Cutting-edge Climate, Social and Computer Sciences

• Urban planners utilize data analysis, stakeholder engagement, collaboration, and professional development to gather information and make informed decisions in urban planning.
• The CousCOUS project introduces an algorithm with data collection and optimization techniques to urban planning, leading to improved transportation efficiency and reduced environmental impact. This may result in better decision-making for urban planners and a higher quality of life for individuals in the cities.

Read the article

Haoxuan Sa: Immigrants’ housing career, reality and perceptions

• Housing is crucial to all people, and it is one of the most important social rights.
• Immigrants as vulnerable groups have showed their different residential situations with natives. It is important to learn more about their housing realities and perceptions in order to help them to get integrated into host societies.
• Immigrants housing issues, such as residential segregation are very complex, and it requires analysing and making policy implementation in the local context instead of taking the results of international debates for granted.

Read the article

Basile Finand: Habitat fragmentation and beetle communities in the city

• Habitat fragmentation is one of the major threats to biodiversity, especially in cities. It is well known that the actual configuration of the landscape has multiple consequences on current communities and populations. However, some past studies on plants suggest that the past configuration of the landscape is also important to explain current community composition due to the extinction debt.

• Studies on the impact of the configuration of the historical landscape on contemporary insect communities are lacking. This project aims to fill this gap by studying beetle communities and populations in urban forests of the Helsinki region. This region consists of many urban forests that have experienced different histories of fragmentation due to urbanization. Twenty-five forests with different historical trajectories will be sampled to evaluate the consequences of past fragmentation on current beetle communities and populations.

Lue koko artikkeli

Heidi Huilla: Kaupunkikoulut ja huono-osaisuus: alueiden tukeminen tukee kouluja

• Kaupunkien segregaatiokehitys vaikuttaa kouluissa tehtävään työhön. Alueiden eriytyessä hyvä- ja huono-osaisuuden ja etnisen segregaation kriteereillä, eriytyvät myös koulujen oppilaspohjat. Tutkimuksessani tarkastelin toimintakulttuureja kouluissa, joissa henkilöstö kohtaa paljon huono-osaisuutta. Havainnoin koulujen arkea ja haastattelin henkilöstöä, oppilaita ja huoltajia. 
• Päähavaintona esitän, että kouluissa oli otettu vakavasti vastaan haaste muuttua oppilaiden tarpeita vastaavaksi. Tämä tarkoittaa, että koulun käytäntöjä oli kehitetty siten, että ne tukisivat oppilaita kaikenlaisista taustoista. Työssään koulut kuitenkin kohtasivat haasteita, joiden  ratkominen kuormittaa niiden henkilöstöä. 
• Koulujen työn tukemiseksi riittävä resursointi ja maltillinen segregaatiokehitys on keskeistä. Kouluja tuleekin tarkastella osana niiden laajempaa kontekstia. Kaupunkialueiden tukeminen tukee myös koulujen työtä ja näin huono-osaisista taustoista tulevia oppilaita. 

Read the article in Finnish

Jarmo Harri Jantunen, Terhi Ainiala, Salla Jokela ja Jenny Tarvainen: Helsinki, Espoo ja Vantaa: kaupunkeihin kytketyt merkitykset verkkokeskustelussa

• Tutkimme, millaisia merkityksiä pääkaupunkiseudun kaupunkeihin kytketään verkkokeskusteluissa. Eli mistä asioista puhutaan, kun Helsingistä, Vantaasta ja Espoosta puhutaan verkossa.
• Tutkimus antaa myös viitteitä siitä, mitkä voivat olla laajemminkin yleisiä asioita, jotka noussevat esiin muista kaupungeista keskusteltaessa.
• Tieteidenvälisessä tutkimuksessa yhdistyvät diskurssintutkimus, nimistöntutkimus, maantiede ja paikkatietomenetelmät.
• Aineistona on Suomi24-foorumin keskusteluista koottu korpus eli sähköinen tutkimusaineisto, jonka koko on 2,7 miljardia sanaa.
• Yleisimmät Espoota, Helsinkiä ja Vantaata koskevien keskustelujen aihepiirit ovat paikat ja suunnat, asuminen ja liikkuminen. Kaupunkien välillä on kuitenkin monenlaisia eroja.
• Helsinkiä ja helsinkiläisiä verrataan usein yleisesti muuhun Suomeen ja jopa muuhun Eurooppaan, mutta Espoon ja Vantaan kohdalla tällaisia keskusteluja ei käydä. Espoota ja Vantaata koskevissa keskusteluissa pääpaino on usein alueellisissa piirteissä.
  
   

Read the article in Finnish

Miliza Ryöti: Suunnittelun visuaaliset tietokäytännöt- objektiivisia faktoja, poliittista vaikuttamista vai keskusteluun osallistumista?

• Tutkimukseni käsitteli alueellista eriytymistä kuvaavan tiedon visuaalisen esittämisen käytäntöjä
  
  seudullisessa suunnitteluprosessissa. Visualisoidulla tiedolla voi olla merkittävä rooli vuorovaikutuksen
  
  mahdollistajana. Tutkimukseni kohteena olleessa prosessissa vuorovaikutusrooli rajattiin asian-
  
  tuntijatyöskentelyyn, jossa sitä käytettiin toimialojen ja organisaatioiden tavoitteiden yhteensovittami-
  
  seen.
• Määrittelemällä alueellista eriytymistä kuvaavat visualisoinnit ei-julkisiksi rajoitettiin samalla julkisen
  
  keskustelun mahdollisuuksia. Tätä depolitisoivaa, eli politisoitumisen mahdollisuuksia tietoisesti rajoit-
  
  tavaa käytäntöä perusteltiin vedoten viranhaltijoiden eettiseen vastuuseen. Ratkaisua pidettiin oikeana
  
  siksi, että haluttiin välttää alueiden leimaamista ja siitä mahdollisesti seuraavaa alueellisen eriytymisen
  
  syvenemistä. Alueiden tulevan kehittämisen mahdollisuuksia ei haluttu vaarantaa.
• Alueellisesta eriytymisestä tuotetun tiedon pätevyyden ja oleellisuuden määrittely nähtiin vahvasti
  
  asiantuntijoiden tehtävänä. Tätä määrittelyvaltaa ei juuri kyseenalaistettu eikä sen lähtökohtaista poliit-
  
  tisuutta tunnistettu. Haastatellut luottamushenkilöt korostivat kuitenkin tiedon avoimen esittämisen
  
  merkitystä yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistajana ja päätöksenteon edellytyksenä. Esittämistä
  
  puoltavina näkökulmina tuotiin esille tiedon tasapuolinen saavutettavuus kaikille politiikkaprosessin
  
  osapuolille sekä luottamus valmistelun avoimuuteen.

Read the article

Alexandra Jurgilevich: What socio-economic factors increase climate change risks of Helsinki residents in the future?

• Peoples's vulnerability to the impacts of climate change is the result of interaction of climatic and socio-economic factors.
• The socio-economic drivers of vulnerability are constantly changing and are in dynamic interaction with each other, producing different outcomes in the future
• Across all scenarios used in the study, we observed the need to preserve or compensate for the loss of green and blue infrastructure, as well as to timely retrofit the residential stock and critical infrastructure especially in the areas with higher social inequality, high population density and reduced green areas.
• Understanding vulnerability drivers as well as how they interact and change is critical for anticipatory adaptation to climate change.

Read the article

Mathew Page, Mari Vaattovaara and Anssi Joutsiniemi: Modelling scenarios of household residential decisions and mobility patterns

• Previous research has shown how segregation can emerge from the uncoordinated residential preferences and choices of individual households, even when segregation is not an intended outcome.
• Simulations in the Helsinki Metropolitan Area support these findings, showing how patterns of segregation can change significantly through the self-organisation of individual households. Unexpectedly however, it is the most highly educated households which become the most isolated in the simulations, clustering particularly in the dense urban centre of Helsinki. This result challenges previous conceptions of the position of the highly educated in the region.
• Classical Schelling-type simulations are demonstrated here as one method of exploring the complex and understudied relationship between individual household residential decisions and the macro population structure of a city, and how one may shape the other.

Read the article

Tuija Seppälä ja Henrietta Grönlund: Millaista on helsinkiläinen köyhyys ja millainen tutkimus auttaa ymmärtämään sitä?

• Helsinkiläinen kaupunkiköyhyys koskettaa erityisesti yksinasuvia, työttömiä ja lapsiperheitä.
• Se kytkeytyy elinkustannusten ja erityisesti asumisen kalleuteen. Taloudellista niukkuutta olisi Helsingissä syytä tutkia elinkustannukset huomioiden.
• Ominaista on myös alueiden eriytyminen ja väestöryhmien sisäinen polarisoituminen.
• Taloudellinen niukkuus on Helsingissä pysynyt suhteellisen samanlaisena ja se koskettaa edelleen samoja ihmisryhmiä kuin kymmenen vuotta sitten.
• Helsinkiläiseen kaupunkiköyhyyteen liittyvä tutkimus on painottunut makronäkökulmaan, ja esimerkiksi yksilöiden ja väestöryhmien kokemukseen ja taloudellisen niukkuuden merkityksiin kohdistuvat laadulliset tutkimukset ovat marginaalissa.

Read the article

Oona Myllyntaus ja Sari Karttunen: Pas­sii­vi­sia käyt­tö­ar­vo­ja ja so­si­aa­li­sia vai­ku­tuk­sia: Tai­teen ta­lou­del­li­sen ko­ko­nai­sar­von tun­nis­ta­mi­nen alue­ra­ken­ta­mi­ses­sa

Selvityksessä kartoitettiin viimeaikaisia taidekaupunginosia eri puolilla Suomea ja tarkasteltiin julkisen taiteen ja luovan suunnittelun luonnetta taloudellisena hyödykkeenä näillä alueilla. Johtopäätöksenä todettiin, että taidekaupunginosissa taiteen ja muotoilun taloudellinen ulottuvuus on paitsi suoria ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia (economic impact) myös taloudellista kokonaisarvoa (total economic value), jota voidaan arvioida maksuhalukkuuden menetelmin.  

Julkisen taiteen taloudelliset vaikutukset ilmenevät seuraavilla talouden tasoilla:

1. taiteilijoiden, luovien suunnittelijoiden ja taideasiantuntijoiden työllistyminen,
2. kaupunkikehittäminen ja imagovaikutukset (julkisen taiteen vaikutus etenkin asunnon ja kiinteistön hintaan) sekä
3. aluetaloudelliset vaikutukset (kaupunkiseudun elvyttäminen ja aluebrändien kehittäminen) 

Lupaaviksi todettiin erityisesti kolme maksuhalukkuuden menetelmää: ehdollisen arvottamisen menetelmä, valintakoemenetelmä sekä hedonisten hintojen menetelmä. Maksuhalukkuuden menetelmiä käytetään paljon ympäristötaloustieteessä, ja niitä on sovellettu myös kulttuurin alueella (museot, kulttuuriperintö), mutta vielä hyvin harvoin julkisen taiteen tapauksessa.

Lue koko artikkeli

Nilay Kılınç: The Emer­gence of New Tal­ent in Town: Highly-Skilled Mi­grants in Helsinki

• “Highly-skilled migrant” is an ambivalent concept, which requires country-specific and contextual definition, so that academic and policy-level research can offer a more rigorous analysis which will have real-life transformative impact.
• Highly-skilled migrants are ‘invisible’ in research, policies and in their cities. In the Finnish context, more empirical research is needed. Moreover, knowledge transfer is necessary between researchers and policy-makers in order to improve the lives and rights of this specific migrant group which is an asset for Finland.
• Macro-level studies can further focus on the structural factors and challenges (e.g. visa regimes, residence rights, housing) as well as push-pull factors affecting the highly-skilled migrants’ decisions and life satisfaction.
• Meso-level studies can focus on their socio-economic links, networks and the role of institutions and labour market dynamics for integration. Furthermore, to what extent these individuals feel that they have access to support in Finland and in their home countries can be explored in parallel to their trans-local and transnational activities.
• Micro-level studies can explore the importance of the place – how do urban and rural contexts make a difference, what kind of neighbourhood environments are preferred, how do the living conditions influence the overall wellbeing of the highly-skilled migrants? In additions, issues related to identity (personal versus collective), home and belonging can be studied in relation to the processes of integration and living with diversity.

Lue koko artikkeli

Elias Willberg, Maria Salonen ja Tuuli Toivonen: Kau­pun­ki­pyö­ris­tä ke­rät­tä­vä tie­to tu­kee kes­tä­vän liik­ku­mi­sen ta­voit­te­lua

Kaupunkipyöräjärjestelmät ovat yleistyneet nopeasti Suomessa ja muualla ja niillä pyritään lisäämään pyöräilyn suosiota. Tutkimme Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän keräämän tiedon avulla järjestelmän käyttäjiä ja käytön tasapuolisuutta. Tutkimuksestamme nousee esille seuraavat seikat:

• Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmää käytetään kansainvälisestikin mitattuna paljon. Vielä vuonna 2017 iso osa käytöstä syntyi pienen, aktiivisen käyttäjäjoukon matkoista. Käyttäjissä korostuivat nuoret aikuiset.
• Kaupunkipyöristä kerättävät matka-aineistot auttavat ymmärtämään missä, koska ja kenen toimesta kaupunkipyöriä käytetään. Aineistot tukevat järjestelmien suunnittelun oikeudenmukaisuuspyrkimyksiä sekä pyöräilyn suunnittelua laajemmin.
• Hyvän avoimen saatavuuden ja tiedon automaattisen keräyksen vuoksi matka-aineistot tukevat myös pyöräilyn suunnittelua laajemmin.

Lue koko artikkeli

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Kau­pun­kiak­ti­vis­mi haas­taa hal­lin­non, muut­taa mark­ki­nat ja laa­jen­taa de­mo­kra­ti­aa

• Aktivismit haastavat kaupunkien hallinnan tekemällä aloitteita ja luomalla toimintamalleja, jolloin kaupunginhallinnon tulee omaksua tapoja osallistua rakentavasti kansalaisverkostojen toimintaan
• Kansalaislähtöisessä jakamistaloudessa kaupunkilaiset ottavat kuluttajuutta monipuolisempia toimijarooleja ja luovat kulutus- ja toimeentulomahdollisuuksia yritysten tapaan
• Neljäs sektori edustaa suoraa tekemisen demokratiaa, jonka tunnistaminen ja tunnustaminen merkitsee demokratian ymmärtämistä aiempaa laajemmin.

Lue koko artikkeli

Elias Willberg, Olle Järv, Tuomas Väisänen ja Tuuli Toivonen: Yleis­ty­vä mo­ni­paik­kai­nen asu­mi­nen on huo­mioi­ta­va krii­sin­hal­lin­nas­sa

Ihmisten liikkuminen laski Suomessa dramaattisesti maaliskuussa 2020. Tutkimme koronakriisin aikaista liikkumista kolmella eri matkapuhelinaineistolla. Keskityimme erityisesti kaupunkien ja maaseudun välisiin liikkumisrakenteisiin. Tutkimuksemme mukaan

• Väestön väheneminen kaupunkialueilla keväällä 2020 johtui työmatkojen voimakkaasta vähenemisestä. Mutta ei ainoastaan siitä. Samaan aikaan maaseudulle suuntautuneet liikkumisvirrat kasvoivat etenkin kesämökkivaltaisiin kuntiin.
• Monipaikkainen asuminen aiheuttaa haasteen kriisinhallinnalle, mutta siihen liittyvistä liikkumisrakenteista on vähän tietoa saatavilla.
• Matkapuhelinaineistot ja etenkin operaattorien valmiit aineistotuotteet ovat hyvä ja koko ajan päivittyvä tietolähde. Niiden tulkintaa, analyysimenetelmiä ja saatavuutta tulee kuitenkin edelleen kehittää kriisinhallinnalle sopivaksi.

Lue koko artikkeli

Isabel Ramos Lobato ja Heike Hanhörster: Hous­ing com­pan­ies and the (re)pro­duc­tion of so­cio-spa­tial in­equal­ity in Ger­man cities

According to the study the following results evolved:

• Housing markets play a decisive role in the integration of immigrants. However, shortages of low-rent housing in many cities are proving to be an open door for discrimination.
• Our research highlights a huge gap between corporate guidelines and their front-line execution crucially hindering migration-led organisational change. This includes the companies’ corporate and allocation policies, staff training, and the involvement in local governance structures.
• While in contrast to other European countries, discrimination remains a taboo issue in Germany, the goal of achieving the right social mix in combination with the lack of guidelines for housing company staff in deciding who gets an apartment arbitrarily restrict migrants’ access to housing in Germany.

Lue koko artikkeli

Laura Kolbe ja Matti O. Hannikainen: Suo­men kun­ta­ke­hi­tyk­sen ja kau­pun­gis­tu­mi­sen pit­kä lin­ja

Kaupungistuminen on Suomessa nähty viime vuosikymmenen tärkeimpänä megatrendinä.  Todellisuudessa urbanisoituminen alkoi jo ainakin kaksi vuosisataa sitten ja se on ollut likeisesti yhteydessä koko kuntakentän kehitykseen. Siksi tarvitaan uutta tutkimustietoa kaupungistumisesta ja suomalaisesta kuntapolitiikasta sekä niiden ristivaikutuksesta. Kuntakehityksen aikakontekstit  Ruotsin vallan, Venäjän vallan ja tasavallan aikana ovat vaihdelleet. Laajan tutkimusohjelman puitteissa voidaan analysoida monitieteisesti ja historiallisesti suomalaisen yhteiskunnan kuntakentän kehitystä ja siihen läheisesti liittyneen kaupungistumisen vaikutusta. 2000-luvun kunta- ja kaupunkipoliittista keskustelua ei voi jäsentää tuntematta edeltävien aikojen toimijoita, taustoja ja vaikuttimia.

Lue koko artikkeli

Sofie Henricson: Ak­ti­vis­mi Hel­sin­gin ka­tu­ku­vas­sa

Kaupunkiympäristöissä on monenlaisia kylttejä, ja yhdessä nämä kyltit muodostavat kokonaisuuden, jota kutsumme kielimaisemaksi. Monet kylteistä ovat virallisia tai kaupallisia, kuten kadunnimiä tai mainostauluja. Tässä tutkimuksessa analysoidaan kielimaisemamme epävirallisempaa tasoa eli aktivistisia kylttejä, joissa otetaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja joiden tavoitteena on lukijan käyttäytymisen tai mielipiteiden muuttaminen. Helsingin päärautatieaseman ja Oulunkylän juna-aseman alueilla tehdystä pilottitutkimuksesta voidaan tehdä mm. seuraavat johtopäätökset:

• Aktivistisessa kielimaisemassa otetaan kantaa monilla kielillä ja erilaisiin kysymyksiin, joita ovat esimerkiksi antifasismi ja fasismi, uskonto sekä eläinsuojelu- ja ilmastoasiat.
• Tietyt aktivistiset kyltit herättävät enemmän vastareaktioita kuin toiset. Kyltit, joissa otetaan kantaa voimakkaasti polarisoituneisiin aiheisiin, on usein revitty tai sotkettu.
• Aktivistisessa kielimaisemassa voi tapahtua suuria muutoksia lyhyessä ajassa.

Lue koko artikkeli

Mari Vaattovaara, Sini Saarimaa ja Sofie Pelsmaker: Uusien mik­roa­sun­to­jen tuo­tan­to on Suo­mes­sa kes­tä­mät­tö­män suur­ta

Analysoimme monimenetelmäisesti 60 Suomessa vastikään rakennettua tai lähitulevaisuudessa rakennettavaa kerrostalokohdetta kuudesta Suomen suurimmasta kaupungista. Analyysimme vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan Suomen uudiskerrostalotuotannossa korostuu pienten asuntojen merkittävän suuri määrä.

• Neljästätuhannesta tarkastelemastamme kerrostaloasunnosta 40% olivat alle 37m2 laajuisia asuntoja, joita kutsumme tutkimuksessamme mikroasunnoiksi.
• Mikroasunnot olivat monotonisia, sillä 79% niistä oli tilallisesti samankaltaisia.
• Sen lisäksi korostui esimerkiksi mikroasuntojen pieni koko, joka oli keskimäärin 15% pienempi kuin Suomen yksiöiden tilastollinen keskiarvo 34 m2.

Lue koko artikkeli

John A. Allen, Johan Kotze ja Heikki Setälä: Dogs have big im­pacts on soils in city parks

We examined the distribution and impact of dog urine on soils in three types of urban greenspace: Parks, Tree Alleys and Remnant Forests, by collecting and analyzing soil samples from around trees, lampposts and lawn areas near pathways, and comparing these to soils from lawn areas 8 m away from paths. 

We found that soil nitrate, ammonium, total N concentrations and electrical conductivity were significantly higher and soil pH was significantly lower around path-side trees and poles relative to the 8 m lawn plots. We also found that Tree Alleys were the most impacted of the three greenspace types.

Lue koko artikkeli

Cristina Bratu: The ef­fects of in­creas­ing hous­ing sup­ply through mar­ket-rate con­struc­tion

• Increasing housing supply through market-rate construction is often proposed as a solution to soaring housing costs. 
• Building more pushes rents and prices down due to increased competition (supply effect).
• New construction may alter the perceived desirability of a neighborhood, thus increasing demand (demand effect).
• Most studies find that the supply effect tends to dominate, but the demand effect is not zero, which may imply gentrification in the longer-run.
• The evidence so far comes from a limited number of cities, predominantly in the United States. More research is needed from across countries and institutional contexts.

Lue koko artikkeli

Lasse Tarkiainen: Asui­na­lu­een omi­nai­suuk­sien yh­teys ma­sen­nus­lää­ke­käyt­töön

• Tutkimus asuinalueiden vaikutuksista asukkaiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin on epäjohdonmukaista. Joissain tutkimuksissa yhteys esimerkiksi viheralueiden määrän ja mielenterveyden välillä on havaittu, toisissa taas ei. Vaikka yhteys havaittaisiinkin, ei tämä tarkoita sitä, että asuinympäristö vaikuttaisi suoraan mielenterveyteen
• Yksilöiden mielenterveyttä, muita oninaisuuksia ja asuinalueiden piirteitä mitattiin Suomessa, Ruotsissa ja Italiassa. Lisäksi tutkimusaineisto perustui rekisteripohjaisiin tietoihin, jolloin tavoitettiin myös väestönosat, jotka kyselytutkimuksissa jäävät piiloon.
• Masennuslääkkeiden käyttö on hyvin heikosti yhteydessä asuinalueen ominaisuuksiin. Kaupunkiasumisen ja tiiviin kaupunkirakenteen sekä yli 50-vuotiaiden mielenterveysongelmien väliltä löytyy kuitenkin yhteys.
• Mielenterveyden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet kannattaa kohdetaa aluetasolta yksilöihin, perheisiin ja työpaikkoihin.

Lue koko artikkeli

Cristina Bratu, Oskari Harjunen, Tuukka Saarimaa: City-wide ef­fects of new hous­ing sup­ply: evid­ence from mov­ing chains

• New market-rate housing built-in central locations can trigger moving chains that reach middle- and low-income areas and individuals.
• We find evidence that this happens in the Helsinki Metropolitan Area.
• More research is needed to study the effects of new construction on the immediately surrounding neighborhoods.

Lue koko artikkeli

Marco Lovati: The role of decentralized photovoltaic systems in the urban energy transition

• The city is a system of mind-bending complexity, it needs to be modified to restore equilibrium with an even larger system (the ecosystem of earth), yet any modification should be done maintaining participation of everyone to avoid compromising the equilibrium of the city.
• In developed countries, economic growth and emission growth are de-coupled, on the contrary in developing countries they are correlated. The overall reduction of emissions worldwide will require a sharp decline of emissions in developed countries and the containment of emissions rise in developing countries.
• Several technologies exist to produce low carbon electricity, currently there are two separate paradigms in terms of spatial organization: centralized and decentralized systems. These two paradigms appear competitive rather than synergic, both need to be explored and developed because it is not wise to go all in on a single technology (see point 1).
• The most promising and versatile technology for decentralized energy system is urban photovoltaic systems.
• There is an ample research space around urban photovoltaic systems: from innovative electricity storage technologies, to demand response strategies.

Lue koko artikkeli

Teemu Kemppainen: Asu­mis­louk­ku - ylei­nen ko­ke­mus ja mah­dol­li­nen ter­veys­ris­ki

Asumisloukku on tilanne, jossa halutaan muuttaa pois nykyisestä asunnosta, mutta koetaan, ettei muutto ole mahdollinen. Aiheesta on hyvin vähän aiempaa suomalaista tai ulkomaista tutkimusta. Tutkimme asumisloukun kokemusta suomalaisista lähiöistä kerätyn kyselyaineiston avulla (2013, PREFARE-hanke). Tutkimuksemme mukaan:

• noin joka kolmas lähiöasukas kokee olevansa loukussa;
• asumisloukussa oleminen on yhteydessä heikkoon koettuun terveyteen;
• asumisloukku selittää osin asuinalueiden välisiä terveyseroja

Lue koko artikkeli

Pia Olsson ja Jenni Rinne: Suh­de kau­pun­kiin ra­ken­tuu tun­ne­reak­tioil­le

Artikkelissa tarkastellaan helsinkiläisten kirjoitettuja muistoja kotikaupungistaan. Kyselyyn  saapuneissa vastauksissa kuvataan tunnesidettä kaupunkiin moni tavoin. Olemme tarkastelleet aineistoa etsimällä siitä erilaisia tapoja tuoda esiin affekteja eli tunnereaktioita. 

• Affektit kertovat osaltaan, miten eri tavoin kaupunkilaiset kiinnittyvät paikkaan ja mitkä eri tekijät rakentavat henkilökohtaista paikkasuhdetta. 
• Samalla kun paikkaan kiinnittyminen on aina henkilökohtainen prosessi, on eri kertojien kokemuksissa löydettävissä kulttuurisesti jaettuja tapoja sekä kokea kaupunkia että sanallistaa siihen liittyviä kokemuksia. Affektiivisten kokemusten erilaiset muotoutumiset kertovat osaltaan, millainen kaupunki on hyvä elää.

Lue koko artikkeli

Anna Zhelnina: Kan­sa­lais­ten osal­lis­tu­mi­nen kau­pun­ki­ke­hi­tyk­seen

• Kaupunkikansalaisuus tarkoittaa sitä, että kaupungin asukkaat pyrkivät neuvottelemalla ja vaatimuksia esittämällä vaikuttamaan kaupungin ja sen osien tulevaisuuteen.
• Ihmisten halukkuuteen ja mahdollisuuksiin osallistua kaupunkipolitiikkaan voivat vaikuttaa esimerkiksi heidän asumisvakautensa ja -muotonsa: omistusasujat käyttävät muita todennäköisemmin aikaa ja vaivaa asuinympäristönsä parantamiseen. Kotoisuuden ja osallisuuden tunne lisää osallistumista.
• Lähiöiden monimuotoisuus luo paikalliselle kollektiiviselle toiminnalle sekä joitakin hyötyjä (monipuoliset resurssit ja lukuisten alojen asiantuntemus) että haasteita (kulttuurieroihin liittyvät vaikeudet).
• Kansalaisvaikuttamisen mahdollistavat viralliset ja epäviralliset infrastruktuurit vaihtelevat eri maiden ja kulttuurien välillä. Perinteisissä demokraattisissa yhteiskunnissa tällaiset infrastruktuurit ovat tavanomainen kansalaisosallistumisen väline, kun taas joissakin ympäristöissä kansalaiset joutuvat luomaan ne tyhjästä.

Lue koko artikkeli

Oona Myllyntaus ja Sari Karttunen: Pas­sii­vi­sia käyt­tö­ar­vo­ja ja so­si­aa­li­sia vai­ku­tuk­sia: Tai­teen ta­lou­del­li­sen ko­ko­nai­sar­von tun­nis­ta­mi­nen alue­ra­ken­ta­mi­ses­sa

Selvityksessä kartoitettiin viimeaikaisia taidekaupunginosia eri puolilla Suomea ja tarkasteltiin julkisen taiteen ja luovan suunnittelun luonnetta taloudellisena hyödykkeenä näillä alueilla. Johtopäätöksenä todettiin, että taidekaupunginosissa taiteen ja muotoilun taloudellinen ulottuvuus on paitsi suoria ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia (economic impact) myös taloudellista kokonaisarvoa (total economic value), jota voidaan arvioida maksuhalukkuuden menetelmin.  

Julkisen taiteen taloudelliset vaikutukset ilmenevät seuraavilla talouden tasoilla:

1. taiteilijoiden, luovien suunnittelijoiden ja taideasiantuntijoiden työllistyminen,
2. kaupunkikehittäminen ja imagovaikutukset (julkisen taiteen vaikutus etenkin asunnon ja kiinteistön hintaan) sekä
3. aluetaloudelliset vaikutukset (kaupunkiseudun elvyttäminen ja aluebrändien kehittäminen) 

Lupaaviksi todettiin erityisesti kolme maksuhalukkuuden menetelmää: ehdollisen arvottamisen menetelmä, valintakoemenetelmä sekä hedonisten hintojen menetelmä. Maksuhalukkuuden menetelmiä käytetään paljon ympäristötaloustieteessä, ja niitä on sovellettu myös kulttuurin alueella (museot, kulttuuriperintö), mutta vielä hyvin harvoin julkisen taiteen tapauksessa.

Lue koko artikkeli

Nilay Kılınç: The Emer­gence of New Tal­ent in Town: Highly-Skilled Mi­grants in Helsinki

• “Highly-skilled migrant” is an ambivalent concept, which requires country-specific and contextual definition, so that academic and policy-level research can offer a more rigorous analysis which will have real-life transformative impact.
• Highly-skilled migrants are ‘invisible’ in research, policies and in their cities. In the Finnish context, more empirical research is needed. Moreover, knowledge transfer is necessary between researchers and policy-makers in order to improve the lives and rights of this specific migrant group which is an asset for Finland.
• Macro-level studies can further focus on the structural factors and challenges (e.g. visa regimes, residence rights, housing) as well as push-pull factors affecting the highly-skilled migrants’ decisions and life satisfaction.
• Meso-level studies can focus on their socio-economic links, networks and the role of institutions and labour market dynamics for integration. Furthermore, to what extent these individuals feel that they have access to support in Finland and in their home countries can be explored in parallel to their trans-local and transnational activities.
• Micro-level studies can explore the importance of the place – how do urban and rural contexts make a difference, what kind of neighbourhood environments are preferred, how do the living conditions influence the overall wellbeing of the highly-skilled migrants? In additions, issues related to identity (personal versus collective), home and belonging can be studied in relation to the processes of integration and living with diversity.

Lue koko artikkeli

Elias Willberg, Maria Salonen ja Tuuli Toivonen: Kau­pun­ki­pyö­ris­tä ke­rät­tä­vä tie­to tu­kee kes­tä­vän liik­ku­mi­sen ta­voit­te­lua

Kaupunkipyöräjärjestelmät ovat yleistyneet nopeasti Suomessa ja muualla ja niillä pyritään lisäämään pyöräilyn suosiota. Tutkimme Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän keräämän tiedon avulla järjestelmän käyttäjiä ja käytön tasapuolisuutta. Tutkimuksestamme nousee esille seuraavat seikat:

• Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmää käytetään kansainvälisestikin mitattuna paljon. Vielä vuonna 2017 iso osa käytöstä syntyi pienen, aktiivisen käyttäjäjoukon matkoista. Käyttäjissä korostuivat nuoret aikuiset.
• Kaupunkipyöristä kerättävät matka-aineistot auttavat ymmärtämään missä, koska ja kenen toimesta kaupunkipyöriä käytetään. Aineistot tukevat järjestelmien suunnittelun oikeudenmukaisuuspyrkimyksiä sekä pyöräilyn suunnittelua laajemmin.
• Hyvän avoimen saatavuuden ja tiedon automaattisen keräyksen vuoksi matka-aineistot tukevat myös pyöräilyn suunnittelua laajemmin.

Lue koko artikkeli

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Kau­pun­kiak­ti­vis­mi haas­taa hal­lin­non, muut­taa mark­ki­nat ja laa­jen­taa de­mo­kra­ti­aa

• Aktivismit haastavat kaupunkien hallinnan tekemällä aloitteita ja luomalla toimintamalleja, jolloin kaupunginhallinnon tulee omaksua tapoja osallistua rakentavasti kansalaisverkostojen toimintaan
• Kansalaislähtöisessä jakamistaloudessa kaupunkilaiset ottavat kuluttajuutta monipuolisempia toimijarooleja ja luovat kulutus- ja toimeentulomahdollisuuksia yritysten tapaan
• Neljäs sektori edustaa suoraa tekemisen demokratiaa, jonka tunnistaminen ja tunnustaminen merkitsee demokratian ymmärtämistä aiempaa laajemmin.

Lue koko artikkeli

Elias Willberg, Olle Järv, Tuomas Väisänen ja Tuuli Toivonen: Yleis­ty­vä mo­ni­paik­kai­nen asu­mi­nen on huo­mioi­ta­va krii­sin­hal­lin­nas­sa

Ihmisten liikkuminen laski Suomessa dramaattisesti maaliskuussa 2020. Tutkimme koronakriisin aikaista liikkumista kolmella eri matkapuhelinaineistolla. Keskityimme erityisesti kaupunkien ja maaseudun välisiin liikkumisrakenteisiin. Tutkimuksemme mukaan

• Väestön väheneminen kaupunkialueilla keväällä 2020 johtui työmatkojen voimakkaasta vähenemisestä. Mutta ei ainoastaan siitä. Samaan aikaan maaseudulle suuntautuneet liikkumisvirrat kasvoivat etenkin kesämökkivaltaisiin kuntiin.
• Monipaikkainen asuminen aiheuttaa haasteen kriisinhallinnalle, mutta siihen liittyvistä liikkumisrakenteista on vähän tietoa saatavilla.
• Matkapuhelinaineistot ja etenkin operaattorien valmiit aineistotuotteet ovat hyvä ja koko ajan päivittyvä tietolähde. Niiden tulkintaa, analyysimenetelmiä ja saatavuutta tulee kuitenkin edelleen kehittää kriisinhallinnalle sopivaksi.

Lue koko artikkeli

Isabel Ramos Lobato ja Heike Hanhörster: Hous­ing com­pan­ies and the (re)pro­duc­tion of so­cio-spa­tial in­equal­ity in Ger­man cities

According to the study the following results evolved:

• Housing markets play a decisive role in the integration of immigrants. However, shortages of low-rent housing in many cities are proving to be an open door for discrimination.
• Our research highlights a huge gap between corporate guidelines and their front-line execution crucially hindering migration-led organisational change. This includes the companies’ corporate and allocation policies, staff training, and the involvement in local governance structures.
• While in contrast to other European countries, discrimination remains a taboo issue in Germany, the goal of achieving the right social mix in combination with the lack of guidelines for housing company staff in deciding who gets an apartment arbitrarily restrict migrants’ access to housing in Germany.

Lue koko artikkeli

Laura Kolbe ja Matti O. Hannikainen: Suo­men kun­ta­ke­hi­tyk­sen ja kau­pun­gis­tu­mi­sen pit­kä lin­ja

Kaupungistuminen on Suomessa nähty viime vuosikymmenen tärkeimpänä megatrendinä.  Todellisuudessa urbanisoituminen alkoi jo ainakin kaksi vuosisataa sitten ja se on ollut likeisesti yhteydessä koko kuntakentän kehitykseen. Siksi tarvitaan uutta tutkimustietoa kaupungistumisesta ja suomalaisesta kuntapolitiikasta sekä niiden ristivaikutuksesta. Kuntakehityksen aikakontekstit  Ruotsin vallan, Venäjän vallan ja tasavallan aikana ovat vaihdelleet. Laajan tutkimusohjelman puitteissa voidaan analysoida monitieteisesti ja historiallisesti suomalaisen yhteiskunnan kuntakentän kehitystä ja siihen läheisesti liittyneen kaupungistumisen vaikutusta. 2000-luvun kunta- ja kaupunkipoliittista keskustelua ei voi jäsentää tuntematta edeltävien aikojen toimijoita, taustoja ja vaikuttimia.

Lue koko artikkeli

Sofie Henricson: Ak­ti­vis­mi Hel­sin­gin ka­tu­ku­vas­sa

Kaupunkiympäristöissä on monenlaisia kylttejä, ja yhdessä nämä kyltit muodostavat kokonaisuuden, jota kutsumme kielimaisemaksi. Monet kylteistä ovat virallisia tai kaupallisia, kuten kadunnimiä tai mainostauluja. Tässä tutkimuksessa analysoidaan kielimaisemamme epävirallisempaa tasoa eli aktivistisia kylttejä, joissa otetaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja joiden tavoitteena on lukijan käyttäytymisen tai mielipiteiden muuttaminen. Helsingin päärautatieaseman ja Oulunkylän juna-aseman alueilla tehdystä pilottitutkimuksesta voidaan tehdä mm. seuraavat johtopäätökset:

• Aktivistisessa kielimaisemassa otetaan kantaa monilla kielillä ja erilaisiin kysymyksiin, joita ovat esimerkiksi antifasismi ja fasismi, uskonto sekä eläinsuojelu- ja ilmastoasiat.
• Tietyt aktivistiset kyltit herättävät enemmän vastareaktioita kuin toiset. Kyltit, joissa otetaan kantaa voimakkaasti polarisoituneisiin aiheisiin, on usein revitty tai sotkettu.
• Aktivistisessa kielimaisemassa voi tapahtua suuria muutoksia lyhyessä ajassa.

Lue koko artikkeli

Mari Vaattovaara, Sini Saarimaa ja Sofie Pelsmaker: Uusien mik­roa­sun­to­jen tuo­tan­to on Suo­mes­sa kes­tä­mät­tö­män suur­ta

Analysoimme monimenetelmäisesti 60 Suomessa vastikään rakennettua tai lähitulevaisuudessa rakennettavaa kerrostalokohdetta kuudesta Suomen suurimmasta kaupungista. Analyysimme vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan Suomen uudiskerrostalotuotannossa korostuu pienten asuntojen merkittävän suuri määrä.

• Neljästätuhannesta tarkastelemastamme kerrostaloasunnosta 40% olivat alle 37m2 laajuisia asuntoja, joita kutsumme tutkimuksessamme mikroasunnoiksi.
• Mikroasunnot olivat monotonisia, sillä 79% niistä oli tilallisesti samankaltaisia.
• Sen lisäksi korostui esimerkiksi mikroasuntojen pieni koko, joka oli keskimäärin 15% pienempi kuin Suomen yksiöiden tilastollinen keskiarvo 34 m2.

Lue koko artikkeli

John A. Allen, Johan Kotze ja Heikki Setälä: Dogs have big im­pacts on soils in city parks

We examined the distribution and impact of dog urine on soils in three types of urban greenspace: Parks, Tree Alleys and Remnant Forests, by collecting and analyzing soil samples from around trees, lampposts and lawn areas near pathways, and comparing these to soils from lawn areas 8 m away from paths. 

We found that soil nitrate, ammonium, total N concentrations and electrical conductivity were significantly higher and soil pH was significantly lower around path-side trees and poles relative to the 8 m lawn plots. We also found that Tree Alleys were the most impacted of the three greenspace types.

Lue koko artikkeli

Cristina Bratu: The ef­fects of in­creas­ing hous­ing sup­ply through mar­ket-rate con­struc­tion

• Increasing housing supply through market-rate construction is often proposed as a solution to soaring housing costs. 
• Building more pushes rents and prices down due to increased competition (supply effect).
• New construction may alter the perceived desirability of a neighborhood, thus increasing demand (demand effect).
• Most studies find that the supply effect tends to dominate, but the demand effect is not zero, which may imply gentrification in the longer-run.
• The evidence so far comes from a limited number of cities, predominantly in the United States. More research is needed from across countries and institutional contexts.

Lue koko artikkeli

Lasse Tarkiainen: Asui­na­lu­een omi­nai­suuk­sien yh­teys ma­sen­nus­lää­ke­käyt­töön

• Tutkimus asuinalueiden vaikutuksista asukkaiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin on epäjohdonmukaista. Joissain tutkimuksissa yhteys esimerkiksi viheralueiden määrän ja mielenterveyden välillä on havaittu, toisissa taas ei. Vaikka yhteys havaittaisiinkin, ei tämä tarkoita sitä, että asuinympäristö vaikuttaisi suoraan mielenterveyteen
• Yksilöiden mielenterveyttä, muita oninaisuuksia ja asuinalueiden piirteitä mitattiin Suomessa, Ruotsissa ja Italiassa. Lisäksi tutkimusaineisto perustui rekisteripohjaisiin tietoihin, jolloin tavoitettiin myös väestönosat, jotka kyselytutkimuksissa jäävät piiloon.
• Masennuslääkkeiden käyttö on hyvin heikosti yhteydessä asuinalueen ominaisuuksiin. Kaupunkiasumisen ja tiiviin kaupunkirakenteen sekä yli 50-vuotiaiden mielenterveysongelmien väliltä löytyy kuitenkin yhteys.
• Mielenterveyden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet kannattaa kohdetaa aluetasolta yksilöihin, perheisiin ja työpaikkoihin.

Lue koko artikkeli

Cristina Bratu, Oskari Harjunen, Tuukka Saarimaa: City-wide ef­fects of new hous­ing sup­ply: evid­ence from mov­ing chains

• New market-rate housing built-in central locations can trigger moving chains that reach middle- and low-income areas and individuals.
• We find evidence that this happens in the Helsinki Metropolitan Area.
• More research is needed to study the effects of new construction on the immediately surrounding neighborhoods.

Lue koko artikkeli

Teemu Kemppainen: Asu­mis­louk­ku - ylei­nen ko­ke­mus ja mah­dol­li­nen ter­veys­ris­ki

Asumisloukku on tilanne, jossa halutaan muuttaa pois nykyisestä asunnosta, mutta koetaan, ettei muutto ole mahdollinen. Aiheesta on hyvin vähän aiempaa suomalaista tai ulkomaista tutkimusta. Tutkimme asumisloukun kokemusta suomalaisista lähiöistä kerätyn kyselyaineiston avulla (2013, PREFARE-hanke). Tutkimuksemme mukaan:

• noin joka kolmas lähiöasukas kokee olevansa loukussa;
• asumisloukussa oleminen on yhteydessä heikkoon koettuun terveyteen;
• asumisloukku selittää osin asuinalueiden välisiä terveyseroja

Lue koko artikkeli

Terhi Ainiala: Maa­lais­ten Hesa ja syn­ty­pe­räis­ten Sta­di: slan­gi­ni­mien käyt­tö verk­ko­kes­kus­te­luis­sa

Tutkimuksen kohteina ovat Helsingistä yleisesti käytetyt slanginimet Hesa ja Stadi ja se millaisia ovat näihin slanginimiin liittyvät keskustelunaiheet verkkoaineistossa. Työ perustuu laajaan verkkokeskustelukorpukseen (Suomi24) sekä tilastolliseen analyysiin.

Hesa ja Stadi esiintyvät useimmin keskusteluissa, joissa aiheena ovat paikat ja suunnat, liikkuminen ja matkustaminen sekä ihmiset.

• Stadi liittyy usein keskusteluihin, joilla ilmennetään tietynlaista helsinkiläistä identiteettiä ja nostetaan esiin tietoisuus syntyperäiseen, aitoon helsinkiläisyyteen liittyvistä ominaisuuksista
• Lisäksi täysin uutena havaintona nousi esiin näiden nimien vahva yhdistyminen liikkumiseen ja matkustamiseen, ja erityisesti tämä näkyy Hesa-keskusteluissa. Myös Stadiin liittyy liikkuminen, mutta näkökulma on toinen: Hesan tapauksessa liikutaan kohti Helsinkiä tai Helsingistä pois, kun Stadissa liikutaan pikemmin kaupungin sisällä.

Lue koko artikkeli

Isabel Ramos Lobato: School segre­ga­tion in ur­ban con­text: Socio-spa­tial dy­na­mics and educa­tio­nal inequa­li­ties

• School segregation is both a manifestation and cause of educational inequality and thus one of the key challenges in education.
• School and residential segregation are tightly interlinked whereby the former is usually higher than the latter.
• The relationship between residential and school segregation is highly contextual. It strongly depends on the specific educational landscape consisting of both local residential patterns and the educational system. 
• However, one common mechanism across the globe is that free parental school choice is directly associated with higher levels of segregation of pupils from different socioeconomic and ethnic backgrounds between schools. 

Lue koko artikkeli

Mia Hyödynmaa: Yh­tei­sa­su­mi­nen rik­koo asu­mi­sen nor­me­ja ja mah­dol­lis­taa laa­duk­kaam­paa asu­mis­ta

Yhteisasuminen nähdään usein opiskelijoiden ja nuorten asumismuotona, mutta sen yleistymisestä kaikille sopivana asumisena on viitteitä. Yhteisasuminen tarkoittaa asumista, jossa huoneisto jaetaan vapaaehtoisesti sellaisten ihmisten kesken, jotka eivät kaikki ole keskenään sukua tai romanttisessa suhteessa. Etnografisen, eli havainnointia ja haastatteluja yhdistävän tutkielman mukaan yhteisasumiseen kannustavat etenkin taloudellinen hyöty ja muiden ihmisten kanssa asuminen.

Tutkielman perusteella

• Yhteisasuminen mahdollistaa laadukkaampaa asumista edullisemmin.
• Yhteisasumisen onnistuminen edellyttää toimivia ihmissuhteita kämppäkavereiden kesken, mutta parhaimmillaan muut ihmiset tuovat kodin tunnetta.
• Yhteisasuminen mielletään yhä vahvasti opiskelijoiden tai nuorten asumismuodoksi, mutta asenteet yhteisasumista kohtaan ovat muuttuneet hyväksyvämmiksi.

Lue koko artikkeli

Age Poom, Joose Helle ja Tuuli Toivonen: Jour­ney plan­ners can pro­mote act­ive, healthy and sustainable urban travel

• Environmental exposure during commuting affects daily travel experience, health and wellbeing.
• People experience their surrounding environment through sounds, smells and scenery.
• Pedestrians and cyclist can reduce their exposure to pollution and improve travel experience with the help of dedicated journey planners.
• Green Paths routing tool promotes sustainable urban commuting by helping people to find pleasant routes while on bike or on foot.
• It is a proof-of-concept type open source development that makes suggestions on low-pollution active travel routes in Helsinki capital region.
• Land use and transport planning can benefit from the tool as it allows evaluating if access to healthy and pleasant urban travel is equally available in space.

Lue koko artikkeli

Yu-Shan Sheng: Can algorithms cre­ate fairer and more just prac­tices in urban policy-mak­ing?

• Algorithms have significant impacts on urban everyday life.
• The impacts of such algorithms on both urban policy-making and participatory democracy have not been fully examined by practitioners and scholars.  
• Omastadi can showcase the Finnish experience of using and implementing algorithmic decisions to shape urban policy and participatory democracy; this may both enrich and challenge Anglosphere-based understandings of algorithms, which view them as forms of power and control.

Lue koko artikkeli

Anna Zhelnina: Kan­sa­lais­ten osal­lis­tu­mi­nen kau­pun­ki­ke­hi­tyk­seen

• Kaupunkikansalaisuus tarkoittaa sitä, että kaupungin asukkaat pyrkivät neuvottelemalla ja vaatimuksia esittämällä vaikuttamaan kaupungin ja sen osien tulevaisuuteen.
• Ihmisten halukkuuteen ja mahdollisuuksiin osallistua kaupunkipolitiikkaan voivat vaikuttaa esimerkiksi heidän asumisvakautensa ja -muotonsa: omistusasujat käyttävät muita todennäköisemmin aikaa ja vaivaa asuinympäristönsä parantamiseen. Kotoisuuden ja osallisuuden tunne lisää osallistumista.
• Lähiöiden monimuotoisuus luo paikalliselle kollektiiviselle toiminnalle sekä joitakin hyötyjä (monipuoliset resurssit ja lukuisten alojen asiantuntemus) että haasteita (kulttuurieroihin liittyvät vaikeudet).
• Kansalaisvaikuttamisen mahdollistavat viralliset ja epäviralliset infrastruktuurit vaihtelevat eri maiden ja kulttuurien välillä. Perinteisissä demokraattisissa yhteiskunnissa tällaiset infrastruktuurit ovat tavanomainen kansalaisosallistumisen väline, kun taas joissakin ympäristöissä kansalaiset joutuvat luomaan ne tyhjästä.

Lue koko artikkeli

Juho Hänninen: Omaeh­toi­sen musii­kin paik­ko­ja 2000-lu­vun Hel­sin­gis­sä

Tutkielma pohjautuu Helsingin kaupunginmuseon avovastauskyselyyn, jonka aiheena oli ”ruohonjuuri- tason epämuodolliset musiikin tekemisen ja esittämisen paikat”. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä ja sen tulosten mukaan 2000- ja 2010-lukujen Helsingin ”vaihtoehtoiset” kulttuuritilat

• tarjoavat tilaa omaehtoisen musiikin muodoille ja niitä ympäröivälle kulttuurille sekä edistävät näin kulttuurintuotannon osallisuutta
• luovat nuorille mahdollisuuden osallistua heidän itsensä merkittäväksi kokemiin kulttuurisiin toimiin (kuten tietyn musiikin tekeminen ja kokeminen tai aktivismi)
• ovat usein perustettu, rakennettu ja organisoitu vapaaehtoisvoimin
• kärsivät rahoituksen ja tarvittavan tekniikan puutteesta sekä väliaikaisuudesta, huonosta kunnosta ja sijainnista
• jäävät usein Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kaupunkitilapolitiikassa huomioimatta ja vaille arvostusta

Lue koko artikkeli

Terhi Ainiala: Maa­lais­ten Hesa ja syn­ty­pe­räis­ten Sta­di: slan­gi­ni­mien käyt­tö verk­ko­kes­kus­te­luis­sa

Tutkimuksen kohteina ovat Helsingistä yleisesti käytetyt slanginimet Hesa ja Stadi ja se millaisia ovat näihin slanginimiin liittyvät keskustelunaiheet verkkoaineistossa. Työ perustuu laajaan verkkokeskustelukorpukseen (Suomi24) sekä tilastolliseen analyysiin.

Hesa ja Stadi esiintyvät useimmin keskusteluissa, joissa aiheena ovat paikat ja suunnat, liikkuminen ja matkustaminen sekä ihmiset.

• Stadi liittyy usein keskusteluihin, joilla ilmennetään tietynlaista helsinkiläistä identiteettiä ja nostetaan esiin tietoisuus syntyperäiseen, aitoon helsinkiläisyyteen liittyvistä ominaisuuksista
• Lisäksi täysin uutena havaintona nousi esiin näiden nimien vahva yhdistyminen liikkumiseen ja matkustamiseen, ja erityisesti tämä näkyy Hesa-keskusteluissa. Myös Stadiin liittyy liikkuminen, mutta näkökulma on toinen: Hesan tapauksessa liikutaan kohti Helsinkiä tai Helsingistä pois, kun Stadissa liikutaan pikemmin kaupungin sisällä.

Lue koko artikkeli

Isabel Ramos Lobato: School segre­ga­tion in ur­ban con­text: Socio-spa­tial dy­na­mics and educa­tio­nal inequa­li­ties

• School segregation is both a manifestation and cause of educational inequality and thus one of the key challenges in education.
• School and residential segregation are tightly interlinked whereby the former is usually higher than the latter.
• The relationship between residential and school segregation is highly contextual. It strongly depends on the specific educational landscape consisting of both local residential patterns and the educational system. 
• However, one common mechanism across the globe is that free parental school choice is directly associated with higher levels of segregation of pupils from different socioeconomic and ethnic backgrounds between schools. 

Lue koko artikkeli

Mia Hyödynmaa: Yh­tei­sa­su­mi­nen rik­koo asu­mi­sen nor­me­ja ja mah­dol­lis­taa laa­duk­kaam­paa asu­mis­ta

Yhteisasuminen nähdään usein opiskelijoiden ja nuorten asumismuotona, mutta sen yleistymisestä kaikille sopivana asumisena on viitteitä. Yhteisasuminen tarkoittaa asumista, jossa huoneisto jaetaan vapaaehtoisesti sellaisten ihmisten kesken, jotka eivät kaikki ole keskenään sukua tai romanttisessa suhteessa. Etnografisen, eli havainnointia ja haastatteluja yhdistävän tutkielman mukaan yhteisasumiseen kannustavat etenkin taloudellinen hyöty ja muiden ihmisten kanssa asuminen.

Tutkielman perusteella

• Yhteisasuminen mahdollistaa laadukkaampaa asumista edullisemmin.
• Yhteisasumisen onnistuminen edellyttää toimivia ihmissuhteita kämppäkavereiden kesken, mutta parhaimmillaan muut ihmiset tuovat kodin tunnetta.
• Yhteisasuminen mielletään yhä vahvasti opiskelijoiden tai nuorten asumismuodoksi, mutta asenteet yhteisasumista kohtaan ovat muuttuneet hyväksyvämmiksi.

Lue koko artikkeli

Age Poom, Joose Helle ja Tuuli Toivonen: Jour­ney plan­ners can pro­mote act­ive, healthy and sustainable urban travel

• Environmental exposure during commuting affects daily travel experience, health and wellbeing.
• People experience their surrounding environment through sounds, smells and scenery.
• Pedestrians and cyclist can reduce their exposure to pollution and improve travel experience with the help of dedicated journey planners.
• Green Paths routing tool promotes sustainable urban commuting by helping people to find pleasant routes while on bike or on foot.
• It is a proof-of-concept type open source development that makes suggestions on low-pollution active travel routes in Helsinki capital region.
• Land use and transport planning can benefit from the tool as it allows evaluating if access to healthy and pleasant urban travel is equally available in space.

Lue koko artikkeli

Yu-Shan Sheng: Can algorithms cre­ate fairer and more just prac­tices in urban policy-mak­ing?

• Algorithms have significant impacts on urban everyday life.
• The impacts of such algorithms on both urban policy-making and participatory democracy have not been fully examined by practitioners and scholars.  
• Omastadi can showcase the Finnish experience of using and implementing algorithmic decisions to shape urban policy and participatory democracy; this may both enrich and challenge Anglosphere-based understandings of algorithms, which view them as forms of power and control.

Lue koko artikkeli

Juho Hänninen: Omaeh­toi­sen musii­kin paik­ko­ja 2000-lu­vun Hel­sin­gis­sä

Tutkielma pohjautuu Helsingin kaupunginmuseon avovastauskyselyyn, jonka aiheena oli ”ruohonjuuri- tason epämuodolliset musiikin tekemisen ja esittämisen paikat”. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä ja sen tulosten mukaan 2000- ja 2010-lukujen Helsingin ”vaihtoehtoiset” kulttuuritilat

• tarjoavat tilaa omaehtoisen musiikin muodoille ja niitä ympäröivälle kulttuurille sekä edistävät näin kulttuurintuotannon osallisuutta
• luovat nuorille mahdollisuuden osallistua heidän itsensä merkittäväksi kokemiin kulttuurisiin toimiin (kuten tietyn musiikin tekeminen ja kokeminen tai aktivismi)
• ovat usein perustettu, rakennettu ja organisoitu vapaaehtoisvoimin
• kärsivät rahoituksen ja tarvittavan tekniikan puutteesta sekä väliaikaisuudesta, huonosta kunnosta ja sijainnista
• jäävät usein Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kaupunkitilapolitiikassa huomioimatta ja vaille arvostusta

Lue koko artikkeli