Urbaria Summaries Series
Has your peer-reviewed article or other research publication been published recently? Do you supervise an excellent master’s thesis? Would you like to communicate the results of your research and their implications to a broader public?

Urbaria Summaries Series, the new research publication by Urbaria, offers up-to-date scientific urban knowledge in an accessible form and thereby combines urban researchers and those utilizing the knowledge in their daily work, such as civil servants and decision-makers in the cities.

We encourage you, regardless of your urban discipline, to offer your research for the publication. You will receive rigorous guidelines for writing and, if necessary, support in transforming your text to the proper form. As a researcher, you are responsible to take off the publication rights of your research.

To get started, you may either write a version of the text according to the guidelines and send it to us for comments or you may ask Urbaria coordinator Iiris Koivulehto for further instructions.

About Urbaria Summaries

The publication number (ISSN) for this series is 2670-2363 .

Please contact us to send your summary or to receive further guidelines.

Iiris Koivulehto, Urbaria coordinator

iiris.koivulehto@helsinki.fi
www.helsinki.fi/urbaria

 

 

All Urbaria Summaries Series publications

Oona Myllyntaus ja Sari Karttunen: Pas­sii­vi­sia käyt­tö­ar­vo­ja ja so­si­aa­li­sia vai­ku­tuk­sia: Tai­teen ta­lou­del­li­sen ko­ko­nai­sar­von tun­nis­ta­mi­nen alue­ra­ken­ta­mi­ses­sa

Selvityksessä kartoitettiin viimeaikaisia taidekaupunginosia eri puolilla Suomea ja tarkasteltiin julkisen taiteen ja luovan suunnittelun luonnetta taloudellisena hyödykkeenä näillä alueilla. Johtopäätöksenä todettiin, että taidekaupunginosissa taiteen ja muotoilun taloudellinen ulottuvuus on paitsi suoria ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia (economic impact) myös taloudellista kokonaisarvoa (total economic value), jota voidaan arvioida maksuhalukkuuden menetelmin.  

Julkisen taiteen taloudelliset vaikutukset ilmenevät seuraavilla talouden tasoilla:

  1. taiteilijoiden, luovien suunnittelijoiden ja taideasiantuntijoiden työllistyminen,
  2. kaupunkikehittäminen ja imagovaikutukset (julkisen taiteen vaikutus etenkin asunnon ja kiinteistön hintaan) sekä
  3. aluetaloudelliset vaikutukset (kaupunkiseudun elvyttäminen ja aluebrändien kehittäminen) 

Lupaaviksi todettiin erityisesti kolme maksuhalukkuuden menetelmää: ehdollisen arvottamisen menetelmä, valintakoemenetelmä sekä hedonisten hintojen menetelmä. Maksuhalukkuuden menetelmiä käytetään paljon ympäristötaloustieteessä, ja niitä on sovellettu myös kulttuurin alueella (museot, kulttuuriperintö), mutta vielä hyvin harvoin julkisen taiteen tapauksessa.

Lue koko artikkeli

 

Nilay Kılınç: The Emer­gence of New Tal­ent in Town: Highly-Skilled Mi­grants in Helsinki

  • “Highly-skilled migrant” is an ambivalent concept, which requires country-specific and contextual definition, so that academic and policy-level research can offer a more rigorous analysis which will have real-life transformative impact.
  • Highly-skilled migrants are ‘invisible’ in research, policies and in their cities. In the Finnish context, more empirical research is needed. Moreover, knowledge transfer is necessary between researchers and policy-makers in order to improve the lives and rights of this specific migrant group which is an asset for Finland.
  • Macro-level studies can further focus on the structural factors and challenges (e.g. visa regimes, residence rights, housing) as well as push-pull factors affecting the highly-skilled migrants’ decisions and life satisfaction.
  • Meso-level studies can focus on their socio-economic links, networks and the role of institutions and labour market dynamics for integration. Furthermore, to what extent these individuals feel that they have access to support in Finland and in their home countries can be explored in parallel to their trans-local and transnational activities.
  • Micro-level studies can explore the importance of the place – how do urban and rural contexts make a difference, what kind of neighbourhood environments are preferred, how do the living conditions influence the overall wellbeing of the highly-skilled migrants? In additions, issues related to identity (personal versus collective), home and belonging can be studied in relation to the processes of integration and living with diversity.

Lue koko artikkeli

 

Elias Willberg, Maria Salonen ja Tuuli Toivonen: Kau­pun­ki­pyö­ris­tä ke­rät­tä­vä tie­to tu­kee kes­tä­vän liik­ku­mi­sen ta­voit­te­lua

Kaupunkipyöräjärjestelmät ovat yleistyneet nopeasti Suomessa ja muualla ja niillä pyritään lisäämään pyöräilyn suosiota. Tutkimme Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän keräämän tiedon avulla järjestelmän käyttäjiä ja käytön tasapuolisuutta. Tutkimuksestamme nousee esille seuraavat seikat:

  • Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmää käytetään kansainvälisestikin mitattuna paljon. Vielä vuonna 2017 iso osa käytöstä syntyi pienen, aktiivisen käyttäjäjoukon matkoista. Käyttäjissä korostuivat nuoret aikuiset.
  • Kaupunkipyöristä kerättävät matka-aineistot auttavat ymmärtämään missä, koska ja kenen toimesta kaupunkipyöriä käytetään. Aineistot tukevat järjestelmien suunnittelun oikeudenmukaisuuspyrkimyksiä sekä pyöräilyn suunnittelua laajemmin.
  • Hyvän avoimen saatavuuden ja tiedon automaattisen keräyksen vuoksi matka-aineistot tukevat myös pyöräilyn suunnittelua laajemmin.

Lue koko artikkeli

 

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Kau­pun­kiak­ti­vis­mi haas­taa hal­lin­non, muut­taa mark­ki­nat ja laa­jen­taa de­mo­kra­ti­aa

  • Aktivismit haastavat kaupunkien hallinnan tekemällä aloitteita ja luomalla toimintamalleja, jolloin kaupunginhallinnon tulee omaksua tapoja osallistua rakentavasti kansalaisverkostojen toimintaan
  • Kansalaislähtöisessä jakamistaloudessa kaupunkilaiset ottavat kuluttajuutta monipuolisempia toimijarooleja ja luovat kulutus- ja toimeentulomahdollisuuksia yritysten tapaan
  • Neljäs sektori edustaa suoraa tekemisen demokratiaa, jonka tunnistaminen ja tunnustaminen merkitsee demokratian ymmärtämistä aiempaa laajemmin.

Lue koko artikkeli

 

Elias Willberg, Olle Järv, Tuomas Väisänen ja Tuuli Toivonen: Yleis­ty­vä mo­ni­paik­kai­nen asu­mi­nen on huo­mioi­ta­va krii­sin­hal­lin­nas­sa

Ihmisten liikkuminen laski Suomessa dramaattisesti maaliskuussa 2020. Tutkimme koronakriisin aikaista liikkumista kolmella eri matkapuhelinaineistolla. Keskityimme erityisesti kaupunkien ja maaseudun välisiin liikkumisrakenteisiin. Tutkimuksemme mukaan

  • Väestön väheneminen kaupunkialueilla keväällä 2020 johtui työmatkojen voimakkaasta vähenemisestä. Mutta ei ainoastaan siitä. Samaan aikaan maaseudulle suuntautuneet liikkumisvirrat kasvoivat etenkin kesämökkivaltaisiin kuntiin.
  • Monipaikkainen asuminen aiheuttaa haasteen kriisinhallinnalle, mutta siihen liittyvistä liikkumisrakenteista on vähän tietoa saatavilla.
  • Matkapuhelinaineistot ja etenkin operaattorien valmiit aineistotuotteet ovat hyvä ja koko ajan päivittyvä tietolähde. Niiden tulkintaa, analyysimenetelmiä ja saatavuutta tulee kuitenkin edelleen kehittää kriisinhallinnalle sopivaksi.

Lue koko artikkeli

 

Isabel Ramos Lobato ja Heike Hanhörster: Hous­ing com­pan­ies and the (re)pro­duc­tion of so­cio-spa­tial in­equal­ity in Ger­man cities

According to the study the following results evolved:

  • Housing markets play a decisive role in the integration of immigrants. However, shortages of low-rent housing in many cities are proving to be an open door for discrimination.
  • Our research highlights a huge gap between corporate guidelines and their front-line execution crucially hindering migration-led organisational change. This includes the companies’ corporate and allocation policies, staff training, and the involvement in local governance structures.
  • While in contrast to other European countries, discrimination remains a taboo issue in Germany, the goal of achieving the right social mix in combination with the lack of guidelines for housing company staff in deciding who gets an apartment arbitrarily restrict migrants’ access to housing in Germany.

Lue koko artikkeli

 

Laura Kolbe ja Matti O. Hannikainen: Suo­men kun­ta­ke­hi­tyk­sen ja kau­pun­gis­tu­mi­sen pit­kä lin­ja

Kaupungistuminen on Suomessa nähty viime vuosikymmenen tärkeimpänä megatrendinä.  Todellisuudessa urbanisoituminen alkoi jo ainakin kaksi vuosisataa sitten ja se on ollut likeisesti yhteydessä koko kuntakentän kehitykseen. Siksi tarvitaan uutta tutkimustietoa kaupungistumisesta ja suomalaisesta kuntapolitiikasta sekä niiden ristivaikutuksesta. Kuntakehityksen aikakontekstit  Ruotsin vallan, Venäjän vallan ja tasavallan aikana ovat vaihdelleet. Laajan tutkimusohjelman puitteissa voidaan analysoida monitieteisesti ja historiallisesti suomalaisen yhteiskunnan kuntakentän kehitystä ja siihen läheisesti liittyneen kaupungistumisen vaikutusta. 2000-luvun kunta- ja kaupunkipoliittista keskustelua ei voi jäsentää tuntematta edeltävien aikojen toimijoita, taustoja ja vaikuttimia.

Lue koko artikkeli

 

Sofie Henricson: Ak­ti­vis­mi Hel­sin­gin ka­tu­ku­vas­sa

Kaupunkiympäristöissä on monenlaisia kylttejä, ja yhdessä nämä kyltit muodostavat kokonaisuuden, jota kutsumme kielimaisemaksi. Monet kylteistä ovat virallisia tai kaupallisia, kuten kadunnimiä tai mainostauluja. Tässä tutkimuksessa analysoidaan kielimaisemamme epävirallisempaa tasoa eli aktivistisia kylttejä, joissa otetaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja joiden tavoitteena on lukijan käyttäytymisen tai mielipiteiden muuttaminen. Helsingin päärautatieaseman ja Oulunkylän juna-aseman alueilla tehdystä pilottitutkimuksesta voidaan tehdä mm. seuraavat johtopäätökset:

  • Aktivistisessa kielimaisemassa otetaan kantaa monilla kielillä ja erilaisiin kysymyksiin, joita ovat esimerkiksi antifasismi ja fasismi, uskonto sekä eläinsuojelu- ja ilmastoasiat.
  • Tietyt aktivistiset kyltit herättävät enemmän vastareaktioita kuin toiset. Kyltit, joissa otetaan kantaa voimakkaasti polarisoituneisiin aiheisiin, on usein revitty tai sotkettu.
  • Aktivistisessa kielimaisemassa voi tapahtua suuria muutoksia lyhyessä ajassa.

Lue koko artikkeli

 

Mari Vaattovaara, Sini Saarimaa ja Sofie Pelsmaker: Uusien mik­roa­sun­to­jen tuo­tan­to on Suo­mes­sa kes­tä­mät­tö­män suur­ta

Analysoimme monimenetelmäisesti 60 Suomessa vastikään rakennettua tai lähitulevaisuudessa rakennettavaa kerrostalokohdetta kuudesta Suomen suurimmasta kaupungista. Analyysimme vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan Suomen uudiskerrostalotuotannossa korostuu pienten asuntojen merkittävän suuri määrä.

  • Neljästätuhannesta tarkastelemastamme kerrostaloasunnosta 40% olivat alle 37m2 laajuisia asuntoja, joita kutsumme tutkimuksessamme mikroasunnoiksi.
  • Mikroasunnot olivat monotonisia, sillä 79% niistä oli tilallisesti samankaltaisia.
  • Sen lisäksi korostui esimerkiksi mikroasuntojen pieni koko, joka oli keskimäärin 15% pienempi kuin Suomen yksiöiden tilastollinen keskiarvo 34 m2.

Lue koko artikkeli

 

John A. Allen, Johan Kotze ja Heikki Setälä: Dogs have big im­pacts on soils in city parks

We examined the distribution and impact of dog urine on soils in three types of urban greenspace: Parks, Tree Alleys and Remnant Forests, by collecting and analyzing soil samples from around trees, lampposts and lawn areas near pathways, and comparing these to soils from lawn areas 8 m away from paths. 

We found that soil nitrate, ammonium, total N concentrations and electrical conductivity were significantly higher and soil pH was significantly lower around path-side trees and poles relative to the 8 m lawn plots. We also found that Tree Alleys were the most impacted of the three greenspace types.

Lue koko artikkeli

 

Cristina Bratu: The ef­fects of in­creas­ing hous­ing sup­ply through mar­ket-rate con­struc­tion

  • Increasing housing supply through market-rate construction is often proposed as a solution to soaring housing costs. 
  • Building more pushes rents and prices down due to increased competition (supply effect).
  • New construction may alter the perceived desirability of a neighborhood, thus increasing demand (demand effect).
  • Most studies find that the supply effect tends to dominate, but the demand effect is not zero, which may imply gentrification in the longer-run.
  • The evidence so far comes from a limited number of cities, predominantly in the United States. More research is needed from across countries and institutional contexts.

Lue koko artikkeli

 

Lasse Tarkiainen: Asui­na­lu­een omi­nai­suuk­sien yh­teys ma­sen­nus­lää­ke­käyt­töön

  • Tutkimus asuinalueiden vaikutuksista asukkaiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin on epäjohdonmukaista. Joissain tutkimuksissa yhteys esimerkiksi viheralueiden määrän ja mielenterveyden välillä on havaittu, toisissa taas ei. Vaikka yhteys havaittaisiinkin, ei tämä tarkoita sitä, että asuinympäristö vaikuttaisi suoraan mielenterveyteen
  • Yksilöiden mielenterveyttä, muita oninaisuuksia ja asuinalueiden piirteitä mitattiin Suomessa, Ruotsissa ja Italiassa. Lisäksi tutkimusaineisto perustui rekisteripohjaisiin tietoihin, jolloin tavoitettiin myös väestönosat, jotka kyselytutkimuksissa jäävät piiloon.
  • Masennuslääkkeiden käyttö on hyvin heikosti yhteydessä asuinalueen ominaisuuksiin. Kaupunkiasumisen ja tiiviin kaupunkirakenteen sekä yli 50-vuotiaiden mielenterveysongelmien väliltä löytyy kuitenkin yhteys.
  • Mielenterveyden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet kannattaa kohdetaa aluetasolta yksilöihin, perheisiin ja työpaikkoihin.

Lue koko artikkeli

 

Cristina Bratu, Oskari Harjunen, Tuukka Saarimaa: City-wide ef­fects of new hous­ing sup­ply: evid­ence from mov­ing chains

  • New market-rate housing built-in central locations can trigger moving chains that reach middle- and low-income areas and individuals.
  • We find evidence that this happens in the Helsinki Metropolitan Area.
  • More research is needed to study the effects of new construction on the immediately surrounding neighborhoods.

Lue koko artikkeli

 

Teemu Kemppainen: Asu­mis­louk­ku - ylei­nen ko­ke­mus ja mah­dol­li­nen ter­veys­ris­ki

Asumisloukku on tilanne, jossa halutaan muuttaa pois nykyisestä asunnosta, mutta koetaan, ettei muutto ole mahdollinen. Aiheesta on hyvin vähän aiempaa suomalaista tai ulkomaista tutkimusta. Tutkimme asumisloukun kokemusta suomalaisista lähiöistä kerätyn kyselyaineiston avulla (2013, PREFARE-hanke). Tutkimuksemme mukaan:

  • noin joka kolmas lähiöasukas kokee olevansa loukussa;
  • asumisloukussa oleminen on yhteydessä heikkoon koettuun terveyteen;
  • asumisloukku selittää osin asuinalueiden välisiä terveyseroja

Lue koko artikkeli

 

Terhi Ainiala: Maa­lais­ten Hesa ja syn­ty­pe­räis­ten Sta­di: slan­gi­ni­mien käyt­tö verk­ko­kes­kus­te­luis­sa

Tutkimuksen kohteina ovat Helsingistä yleisesti käytetyt slanginimet Hesa ja Stadi ja se millaisia ovat näihin slanginimiin liittyvät keskustelunaiheet verkkoaineistossa. Työ perustuu laajaan verkkokeskustelukorpukseen (Suomi24) sekä tilastolliseen analyysiin.

Hesa ja Stadi esiintyvät useimmin keskusteluissa, joissa aiheena ovat paikat ja suunnat, liikkuminen ja matkustaminen sekä ihmiset.

  • Stadi liittyy usein keskusteluihin, joilla ilmennetään tietynlaista helsinkiläistä identiteettiä ja nostetaan esiin tietoisuus syntyperäiseen, aitoon helsinkiläisyyteen liittyvistä ominaisuuksista
  • Lisäksi täysin uutena havaintona nousi esiin näiden nimien vahva yhdistyminen liikkumiseen ja matkustamiseen, ja erityisesti tämä näkyy Hesa-keskusteluissa. Myös Stadiin liittyy liikkuminen, mutta näkökulma on toinen: Hesan tapauksessa liikutaan kohti Helsinkiä tai Helsingistä pois, kun Stadissa liikutaan pikemmin kaupungin sisällä.

Lue koko artikkeli

 

Isabel Ramos Lobato: School segre­ga­tion in ur­ban con­text: Socio-spa­tial dy­na­mics and educa­tio­nal inequa­li­ties

  • School segregation is both a manifestation and cause of educational inequality and thus one of the key challenges in education.
  • School and residential segregation are tightly interlinked whereby the former is usually higher than the latter.
  • The relationship between residential and school segregation is highly contextual. It strongly depends on the specific educational landscape consisting of both local residential patterns and the educational system. 
  • However, one common mechanism across the globe is that free parental school choice is directly associated with higher levels of segregation of pupils from different socioeconomic and ethnic backgrounds between schools. 

Lue koko artikkeli

 

Mia Hyödynmaa: Yh­tei­sa­su­mi­nen rik­koo asu­mi­sen nor­me­ja ja mah­dol­lis­taa laa­duk­kaam­paa asu­mis­ta

Yhteisasuminen nähdään usein opiskelijoiden ja nuorten asumismuotona, mutta sen yleistymisestä kaikille sopivana asumisena on viitteitä. Yhteisasuminen tarkoittaa asumista, jossa huoneisto jaetaan vapaaehtoisesti sellaisten ihmisten kesken, jotka eivät kaikki ole keskenään sukua tai romanttisessa suhteessa. Etnografisen, eli havainnointia ja haastatteluja yhdistävän tutkielman mukaan yhteisasumiseen kannustavat etenkin taloudellinen hyöty ja muiden ihmisten kanssa asuminen.

Tutkielman perusteella

  • Yhteisasuminen mahdollistaa laadukkaampaa asumista edullisemmin.
  • Yhteisasumisen onnistuminen edellyttää toimivia ihmissuhteita kämppäkavereiden kesken, mutta parhaimmillaan muut ihmiset tuovat kodin tunnetta.
  • Yhteisasuminen mielletään yhä vahvasti opiskelijoiden tai nuorten asumismuodoksi, mutta asenteet yhteisasumista kohtaan ovat muuttuneet hyväksyvämmiksi.

Lue koko artikkeli

 

Age Poom, Joose Helle ja Tuuli Toivonen: Jour­ney plan­ners can pro­mote act­ive, healthy and sustainable urban travel

  • Environmental exposure during commuting affects daily travel experience, health and wellbeing.
  • People experience their surrounding environment through sounds, smells and scenery.
  • Pedestrians and cyclist can reduce their exposure to pollution and improve travel experience with the help of dedicated journey planners.
  • Green Paths routing tool promotes sustainable urban commuting by helping people to find pleasant routes while on bike or on foot.
  • It is a proof-of-concept type open source development that makes suggestions on low-pollution active travel routes in Helsinki capital region.
  • Land use and transport planning can benefit from the tool as it allows evaluating if access to healthy and pleasant urban travel is equally available in space.

Lue koko artikkeli

 

Yu-Shan Sheng: Can algorithms cre­ate fairer and more just prac­tices in urban policy-mak­ing?

  • Algorithms have significant impacts on urban everyday life.
  • The impacts of such algorithms on both urban policy-making and participatory democracy have not been fully examined by practitioners and scholars.  
  • Omastadi can showcase the Finnish experience of using and implementing algorithmic decisions to shape urban policy and participatory democracy; this may both enrich and challenge Anglosphere-based understandings of algorithms, which view them as forms of power and control.

Lue koko artikkeli

 

 

Anna Zhelnina: Kan­sa­lais­ten osal­lis­tu­mi­nen kau­pun­ki­ke­hi­tyk­seen

  • Kaupunkikansalaisuus tarkoittaa sitä, että kaupungin asukkaat pyrkivät neuvottelemalla ja vaatimuksia esittämällä vaikuttamaan kaupungin ja sen osien tulevaisuuteen.
  • Ihmisten halukkuuteen ja mahdollisuuksiin osallistua kaupunkipolitiikkaan voivat vaikuttaa esimerkiksi heidän asumisvakautensa ja -muotonsa: omistusasujat käyttävät muita todennäköisemmin aikaa ja vaivaa asuinympäristönsä parantamiseen. Kotoisuuden ja osallisuuden tunne lisää osallistumista.
  • Lähiöiden monimuotoisuus luo paikalliselle kollektiiviselle toiminnalle sekä joitakin hyötyjä (monipuoliset resurssit ja lukuisten alojen asiantuntemus) että haasteita (kulttuurieroihin liittyvät vaikeudet).
  • Kansalaisvaikuttamisen mahdollistavat viralliset ja epäviralliset infrastruktuurit vaihtelevat eri maiden ja kulttuurien välillä. Perinteisissä demokraattisissa yhteiskunnissa tällaiset infrastruktuurit ovat tavanomainen kansalaisosallistumisen väline, kun taas joissakin ympäristöissä kansalaiset joutuvat luomaan ne tyhjästä.

Lue koko artikkeli

 

Juho Hänninen: Omaeh­toi­sen musii­kin paik­ko­ja 2000-lu­vun Hel­sin­gis­sä

Tutkielma pohjautuu Helsingin kaupunginmuseon avovastauskyselyyn, jonka aiheena oli ”ruohonjuuri- tason epämuodolliset musiikin tekemisen ja esittämisen paikat”. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä ja sen tulosten mukaan 2000- ja 2010-lukujen Helsingin ”vaihtoehtoiset” kulttuuritilat

  • tarjoavat tilaa omaehtoisen musiikin muodoille ja niitä ympäröivälle kulttuurille sekä edistävät näin kulttuurintuotannon osallisuutta
  • luovat nuorille mahdollisuuden osallistua heidän itsensä merkittäväksi kokemiin kulttuurisiin toimiin (kuten tietyn musiikin tekeminen ja kokeminen tai aktivismi)
  • ovat usein perustettu, rakennettu ja organisoitu vapaaehtoisvoimin
  • kärsivät rahoituksen ja tarvittavan tekniikan puutteesta sekä väliaikaisuudesta, huonosta kunnosta ja sijainnista
  • jäävät usein Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kaupunkitilapolitiikassa huomioimatta ja vaille arvostusta

Lue koko artikkeli