Events
Urbaria organises seminars, events and workshops both within academia and with national and international stakeholders.
Seminar series

Urbaria academics is a multidisciplinary seminar series that presents urban research and discusses topical questions on Wednesdays from 9.00-10.30.

Join the multidisciplinary seminar community and bring your colleagues with you! 

Urbaria Academics is a new multidisciplinary research seminar organized by Urbaria Community. The seminar invites the University of Helsinki researchers and guests from Aalto University to discuss and debate topical urban and regional research from various fields. The aim of the seminar is to bring researchers together and increase the dialogue between different disciplines.

Time: Wed­nes­days at 9.00-10.30

The seminar will be held on Zoom until further notice.

Schedule

Presented by Postdoctoral researcher Isabel Ramos Lobato & Senior researcher Heike Han­hör­ster

Commentator: Professor Niku Määttänen 

Housing markets play a decisive role in the spatial distribution of populations and the integration of immigrants. Looking specifically at Germany, shortages of low-rent housing in many cities are proving to be an open door for discrimination. Our project focused on the influence institutional housing providers have on migrants’ access to housing. Based on 76 qualitative interviews with housing experts, politicians, local government officials, civil society and academics, the internal routines of housing companies are examined for the first time in a German context, looking at what effect they have on producing socio-spatial inequality.

Using Lipsky’s (1980) ‘street-level bureaucracy’ as our conceptual framework, we argue that the barriers denying migrants access to the rental housing market are attributable to two factors: the organisational culture, whether in the form of official guidelines (’policy as written’) or of day-to-day activities in the front-line context (‘policy as performed’), and the huge gap between the two. Corporate policies, the resultant allocation policies, staff training and housing company involvement in local governance structures play a decisive role in determining migrants’ access to housing. The goal of achieving the right social mix and the lack of guidelines for housing company staff in deciding who gets an apartment – turning their discretionary power into a certain kind of ‘forced discretion’ – in many cases arbitrarily restrict access to housing in Germany.

22.9. Hous­ing com­pan­ies and the (re)pro­duc­tion of so­cio-spa­tial in­equal­ity

6.10. Mul­tidiscip­lin­ary ap­proach to urban rats

20.10. Urban de­vel­op­ment and biod­iversity: an ex­per­i­mental ap­proach

3.11. Dis­curs­ive views of Helsinki through the vir­tual win­dow

17.11. Equal­ity in sub­urban phys­ical activ­ity en­vir­on­ment

Urban Lunch Hour is a meeting of urban researchers from multidisciplinary backgrounds organized by the University of Helsinki, Aalto University, the urban research and statistics unit at the City of Helsinki and the Association of Finnish Municipalities

During each session, researchers will get to hear one or two presentations about current urban research from organizing institutions. Presentations and discussions are mostly held in English. During the presentation, there will be time and possibility for questions and discussion about the impact of research results on the city and society development on a wider scale.

By Urban Lunch Hour, our goal is to gather urban researchers of the Helsinki Urban Region together to network and share their expertise and ideas. Our aim is to increase the fruitful communication between researchers and strengthen peer support among researchers within urban themes and different methods.

Upcoming events

Autumn 2021 program

26.10 Väestönmuutokset ja kaupungistuminen korona-aikana (from 12.00 to 13.30) in Finnish

Tilaisuuden isäntäorganisaationa ja juontaja toimii Katja Vilkama, Urban Research and Statistics Unit (City of Helsinki)

Linkki seminaariin:  https://helsinki.zoom.us/j/63436144982

Helsingin muuttoliike koronan aikana, Harri Sinkko, Helsingin kaupunki

See the presentation materials here

Helsingin väestönkasvu on perustunut viimeisen vuosikymmenen ajan voimakkaasti muuttoliikkeeseen. Muuttovoittoa on tullut sekä Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta että ulkomailta. Vuonna 2020 muuttoliikkeessä tapahtui kuitenkin muutos, jonka seurauksena kaupungin väestönkasvu pieneni huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna. Esityksessä tarkastellaan Helsingin ulkoisen muuttoliikkeen rakennetta viime vuosina Tilastokeskuksen aineistojen pohjalta ja pohditaan tulevaisuuden kehitysnäkymiä erityisesti ennustamisen näkökulmasta.

During the recent decades, the population growth of Helsinki has been mainly driven by migration. The city has gained migrant flows both from other Finnish municipalities and from abroad. However, the migration flows changed rapidly in 2020, resulting in a noticeable reduction in the growth rate. In this presentation, I analyse the migration flows into and from Helsinki in recent years, based on data from Statistics Finland, and consider future pathways in population forecasts.

Havaintoja nettomuuttoliikkeestä korona-aikana, Olli Lehtonen, LUKE

See the presentation materials here

Koronapandemian aikana entistä suurempi osa ihmisistä asui monipaikkaisesti useammassa kuin yhdessä asunnossa ja työskenteli paikasta riippumattomasti etäällä varsinaisesta työpaikastaan. Tässä esityksessä tarkastellaan, miten muutokset asumisen ja työnteonpaikoissa koronapandemia aikana ovat vaikuttaneet nettomuuttoliikkeeseen Suomessa. Esityksessä tarkastellaan Tilastokeskuksen aineiston pohjalta nettomuuttoliikkeen kunnittaista trendiä ja sen maantieteellistä pulssia, mutta myös tilastollisen mallinnuksen tuloksia siitä, miten nettomuuttoliikevirtojen selitysmallit muuttuivat pandemian aikana ja sen eri vaiheissa. Tehdyt havainnot viittaavat siihen, että aluekehityksen väestöä keskittävät trendit voivat ainakin tilapäisesti muuttua digitalisaation ja etä- ja joustotyön yleistyessä. 

9.11. Crime and safety in cities (from 12.00 to 13.30)

Tilaisuuden isäntäorganisaationa ja juontaja toimii Iiris Koivulehto, yhteyspäällikkö, Helsingin yliopisto

Linkki seminaariin:: https://helsinki.zoom.us/j/65018337490

Associations of neighborhood disadvantage with criminal behaviour: Between-within analysis in Finnish registry data, Postdoctoral researcher Jaakko Airaksinen

The association between neighborhood disadvantage and crime has been extensively studied, but most studies have relied on cross-sectional data and have been unable to separate potential effects of the neighborhood from selection effects. We examined how neighborhood disadvantage and offender concentration are associated with criminal behavior while accounting for selection effects due to unobserved time-invariant characteristics of the individuals. We used a registry-based longitudinal dataset that included all children aged 0-14 living in Finland at the end of year 2000 with follow-up until the end of 2017 for criminal offences committed at ages 18-31 years (n=510,189). Using multilevel logistic regression with a between-within approach we examined whether neighborhoods differed in criminal behavior and whether within-individual changes in neighborhood disadvantage and offender concentration were associated with within-individual changes in criminal behavior. Our results indicated strong associations of most measures of neighborhood disadvantage and offender concentration with criminal behavior between individuals. The within-individual estimates accounting for selection related to unobserved individual characteristics were mostly non-significant with the exception of higher neighborhood disadvantage being associated with increased risk for violent crimes. Our findings suggest that criminal behavior is better explained by individual characteristics than by causal effects of neighborhoods.  

Safety in Helsinki: safety in light of Helsinki safety survey and crime statistics, Katariina Kainulainen-D'Ambrosio, Specialist, City of Helsinki

The City of Helsinki Safety Survey has been carried out every three years since 2003. The Survey is conducted again this fall 2021, targeting random-sampled Helsinki residents. The last findings from 2018 show that Helsinki residents’ idea of safety in their own neighbourhood, in the centre of Helsinki and on public transport in the city was more positive than in earlier surveys. This presentation will highlight some most interesting findings from the survey and how the issues covered by the survey have evolved, looking also into some crime statistics from Helsinki. 

23.11. Kestävät kunnat (from 12.00 to 13.30)t

Tilaisuuden isäntäorganisaationa ja juontajana toimii,  Tuula Jäppinen, Kuntaliitto

Linkki seminaariin: https://helsinki.zoom.us/j/68696262106

Minkälaisia ovat uudet kestävät kunnat?, Ville Nieminen, the Association of Finnish Municipalities

See the presentation materials here

Kuntien toimintakenttä on merkittävässä muutoksessa sote-uudistuksen myötä mutta samalla kestävä kehitys haastaa kuntien toiminnan uudistamista. Kuntaliitossa on tarkasteltu kuluvan vuoden aikana aktiivisesti, miten kunnat tulevaisuudessa edistävät kestävää kehitystä ja mitä kunnat haluavat tulevaisuudessa olla. Tässä esityksessä käydään läpi, mitkä asiat vaikuttavat kuntien tulevaisuuteen ja minkälaisia asioita tulisi ottaa huomioon julkista toimintaa kehitettäessä.

Kestävä kuntajohtaminen, Anni Jäntti, University of Tampere

See the presentation materials here

Pohjoismaisen ja erityisesti suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kontekstissa kunnilla on keskeinen, myös kuntalakiin kirjattu rooli kestävän kehityksen edistämisessä. Kunnat vaikuttavat omilla päätöksillään suoraan ja välillisesti monin tavoin yhteiskunnan kestävyyteen. Kuntien toimiessa hyvinvointipalvelujen järjestäjinä niiden johtaminen ja päätöksenteko sekä käsitys kunnista on perinteisesti rakentunut vahvasti talousnäkökulman varaan. Siirtymä talouden ehdoille rakentuvasta ajattelusta ekologisen kestävyyden ensisijaisuutta painottavaan ajatteluun edellyttää uudenlaista tapaa johtaa kuntaa. Tulevaisuuden kunnan ja kestävän kuntajohtamisen keskiöön nousee laajemmin elämisen edellytysten luominen ja turvaaminen sellaisella tavalla, joka huomioi luonnon kantokyvyn rajat, sosiaalisen kestävyyden ja taloudelliset toimintaedellytykset. 

Anni Jäntti työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa. Kuntatutkijana hän on kiinnostunut erityisesti kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, kuntajohtamisesta sekä kuntien roolista ja merkityksestä osana yhteiskuntaa ja ihmisten jokapäiväistä elämää.

 

7.12. Asukastieto kaupunkisuunnittelun prosesseissa

Tilaisuuden isästäorganisaationa ja juontajana toimii Aija Staffnas, Aalto-yliopisto

Linkki seminaariin: https://helsinki.zoom.us/j/65856119589

Can Big Data support urban planning?, Postdoctoral researcher Christoph Fink, University of Helsinki

 

Lisätietoja:

University of Helsinki, Helsinki Institute of Urban and Regional Studies (Urbaria)
Iiris Koivulehto, Liaison Manager
+358(0)40 564 9886, iiris.koivulehto@helsinki.fi