Helsingissä turvapaikanhakijat joutuvat jonottamaan suomen-opetukseen pääsyä jopa useita kuukausia. Kun opettajankoulutuslaitoksen yliopistonlehtori Maria Kela kuuli tästä, hän päätti ehdottaa opiskelijoilleen kansalaisaktivismia.

–  Muutimme suomi toisena kielenä -ainedidaktiikan kurssisuunnitelmaa siten, että harjoitustöiden sijaan teemme ”oikeita töitä”. Suunnittelemme räätälöityjä alkeistuokioita eli suomen kielen opetusta turvapaikanhakijoille.

Kelan ohjaama opiskelijaryhmä innostui ajatuksesta. Nyt opiskelijat työstävät nettisivustoa, jonne tulee videoita, opetusmateriaalit ja ohjeet siihen, miten alkeistuokioita voi kuka tahansa suomea osaava ohjata.

Räätälöity menetelmä

– Jokainen kieliavustaja tai vapaaehtoinen, joka haluaa opettaa turvapaikanhakijoille suomea, voi opetella vaikka vain yhden kymmenestä tuokiosta ja opettaa sitä yhä uudelleen eri turvapaikanhakijoille, Kela kertoo.

Kielenopetuksessa lähdetään usein ajatuksesta, että oppitunnit rakentuvat toistensa päälle, jolloin poissaolot vaikeuttavat oppimista. Turvapaikanhakijat eivät välttämättä pysty sitoutumaan perinteiseen pitkäjänteiseen opiskeluun. Kelan kehittämä menetelmä taas sopii juuri sirpaleiseen, hankalaan ja muuttuvaan tilanteeseen.

Kielenpätkistä verkoksi

Jokainen nettisivujen kymmenestä tuokiosta lähtee oletuksesta, että oppija ei vielä osaa mitään.

–  Otin työn pohjaksi yhteisöllisen kielenoppimismenetelmän, joka sopii stressaantuneille, aroille, oppimisvaikeuksisille ja lyhytjännitteisille oppijoille – mutta toki myös akateemisille ja pitkäjänteisille.

Metodi perustuu suullisen kielitaidon turvalliseen harjoitteluun. Oppija saa koko ajan halutessaan tukea “puhuvalta sanakirjalta”, joka seisoo vieressä antamassa sanoja.

– Perustan metodin konstruktiokieliopilliseen ajatteluun, jonka mukaan ihmisen osaama kieli koostuu pienistä ”kielenpätkistä”, jotka kutoutuvat verkostoksi mielessä. Jokainen tuokio tarjoaa muutaman kielenpätkän. Kieliopin systemaattinen, sääntöperäinen ja akateemisesti haastava opiskelu on paikallaan vasta sitten, kun ”kielenpätkistä” on jo alkanut koostua verkko. Uskon, että alkuvaiheessa on tärkeintä keskittyä mahdollisimman tehokkaasti kutomaan tätä verkkoa.

Opiskelijat täysillä mukana

Opiskelijat ovat kokeilleet yhtä tuokiota Kalliolan opistossa turvapaikanhakijoiden kanssa. Sen perusteella on tehty muut tuokiot ja videoitu ne.

– Tarjosin opiskelijoille mahdollisuutta jäädä pois tästä projektista ja tehdä perinteisempiä suorituksia, mutta kaikki ilmoittivat olevansa tämän takana – ryhmäläisiä on 18.

Nettisivut toteutetaan yritysyhteistyönä nettikielikurssiyritys WordDiven kanssa. Kirkon ulkomaanavun koordinoima Opettajat ilman rajoja -verkosto tarjoaa apua metodin levittämiseen ja editointiin. Editointiin ja graafiseen suunnitteluun on saatu ammattilaisapua myös yksityisiltä ammattilaisilta. Nettisivujen on tarkoitus valmistua marraskuussa.

Lisätietoja hankkeesta saa Maria Kelalta: maria.kela@helsinki.fi.