Usean tutkimuslaitoksen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Laurean) yhteinen Ruoka-askel -hanke kehitti toimintamallin siihen, miten kestävään ruokakäyttäytymiseen siirtymistä kannattaa ja voi tehdä päiväkodeissa. Ruoka-aineiden ja ravitsemuksen osalta tavoite oli tukea päiväkotien ruokalistojen muuttamista virallisten ravitsemussuositusten mukaisiksi. Ruoka-askeleen intervention kehittämisestä ja toteuttamisesta vastasi Maijaliisa Erkkolan kestävän ravitsemuksen tutkimusryhmä Helsingin yliopistolta.
Kokonaisuudessaan Ruoka-askeleen tutkijat tarkastelivat kokeellisen, vertailevan interventiotutkimuksen keinoin miten kestävän ruokavalion edistäminen mallin avulla vaikutti varhaiskasvatuksen ruokapalveluiden ruokalistoihin, lasten kestävien ruokien (esim. palkokasvit, paikallinen kala, marjat) käyttöön ja ravitsemukseen, ruokahävikkiin, ja ruokapalveluiden kustannuksiin.
Tulokset ovat erittäin rohkaisevia:
- Lasten ravintoaineiden (proteiini, rasva, hiilihydraatit, vitamiinit, kivennäisaineet, rauta) saanti pysyi samalla tasolla, kun ruokalistat sisälsivät entistä vähemmän lihaa ja maitoa, ja enemmän palkokasveja ja kalaa.
- Ruokahävikki ei kasvanut, vaan väheni.
- Ruokakäyttäytymisen ilmastovaikutukset ja lajikatovaikutukset vähenivät.
- Ruokalistoihin tehdyt muutokset eivät nostaneet ruokapalveluiden raaka-ainehankintojen ja aterioiden valmistamisen kustannuksia. Päinvastoin, muutokset toivat 3% - 6% säästöt raaka-ainekuluihin.
Oleellinen Ruoka-askel -toimintamallin osa oli kehittää käytännöt toimintojen muutosten tekemiseen yhdessä kaikkien osapuolten kanssa. Viikki Food Design Factoryn Laura Forsman fasilitoi ruoka-askeleen yhteiskehittämisen työpajat, joissa tutkijoiden tieto ja ruoka-askeleen suunnitelmat nivellettiin varhaiskasvattajien, ruokapalvelujen, ja kuntapäättäjien tavoitteisiin ja käytännön toimenpiteisiin.
- Oli mahtavaa olla mukana laajassa, osaavassa konsortiossa ja kehittää yhdessä aitoa impaktia tuottava systeeminen metodi kestävän ruokakäyttäytymisen edistämiseen, Forsman sanoo.
Kuten tulokset osoittavat, Ruoka-askel-toimintamallia voi lämpimästi suositella kaikille suomalaisille kunnille sosiaalisena innovaationa, joka tuottaa samanaikaisesti lisäarvoa ympäristön, yhteiskunnan, ja talouden kannalta.