HyPeKit tutkii Jyväskylän, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen opettajaopiskelijoiden (n = 200) sekä opetusharjoittelua ohjaavien ohjaajien (n = 50) kokemuksia HyPeKit -työkalupakin käytöstä syventävässä opetusharjoittelussa. Hanke on tutkimuskonsortio, jossa keskeiset toimijat ovat JY (Professori Timo Jaakkola), I-SY (Professori Janne Pietarinen) ja TY (Tutkimusjohtaja Tiina Soini-Ikonen).
Hanke selvittää hyvinvointipedagogiikan osaamisen tukemiseksi opetusharjoitteluun kehitettyä HyPeKit -työkalupakkia, sen toimivuutta opetusharjoittelussa ja vaikuttavuutta hyvinvointipedagogiikan osaamisen kehittymisessä. Hyvinvointipedagogiikan ohjauksen interventio sisältää 1) tutkimukseen perustuvaa taustamateriaalia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja sen tukemisesta pedagogisin keinoin 2) työkalun hyvinvointitarpeiden ja niihin sopivien pedagogisten hyvinvointiaktiviteettien tunnistamiseen (noin 150 erilaista aktiviteettia) 3) tunti- ja jaksosuunnitelmapohjat hyvinvointipedagogiikan integroimiseksi opetusharjoitteluun 4) ohjaajan ohjeen työkalujen käyttöön, 5) hyvinvointipedagogiikan käsikirjan harjoittelijan tueksi ja raportoinnin välineeksi ja 6) työkaluja hyvinvointipedagogiikan implementoinnin onnistuneisuuden arvioimiseksi. HyPeKit hyvinvointipedagogiikan materiaalit tarjotaan opettajaopiskelijoille ja harjoittelua ohjaaville opettajille Howspace -alustan kautta, joka toimii yhteistyöalustana sosiaalisen oppimisen ja kehittämisen tukena. Monimetodinen interventioasetelma sisältää alku- ja loppumittaukset ja siinä hyödynnetään hankkeen aikana kehitettäviä laadullisia ja määrällisiä tutkimusinstrumentteja.
HyPeKit -hanke edistää Opettajankoulutus 2050 vision tavoitteita erityisesti siten, että opettajankoulutuksen opetussuunnitelmat, sisällöt ja opetusmenetelmät perustuvat myös hyvinvointipedagogiikan näkökulmasta tutkittuun tietoon ja opettajaopiskelijat oppivat tutkivan työotteen käytänteitä. Lisäksi HypeKit edistää visiossa korostettua opettajan laaja-alaista ja monipuolista oppimis- ja opetusosaamista ja ammatillisen toimijuuden kehittymistä, keskittyen erityisesti oppimisen ja hyvinvoinnin vastavuoroiseen suhteeseen ja tämän huomioimiseen pedagogisia käytänteitä suunniteltaessa ja opetusta toteutettaessa. Hankkeessa kehitettyä työkalupakkia voidaan skaalata hyödyntämään laajasti suomalaista opettajankoulutusta ja opettajien ammatillista oppimista. HyPeKit hanke tuottaa tiedeartikkeleita ja esityksiä suomalaisille opettajille ja opettajankouluttajille sekä mahdollistaa monipuolisen tutkimusaineiston väitöskirjatutkijalle.
JOHTO+ tutkimushankkeessa kehitämme tutkimusperustaisen toimijuutta edistävän pedagogisen johtamisen mallin ammatilliseen koulutukseen sekä tutkimme siihen pohjautuvaa pedagogisen johtamisosaamisen koulutusinterventiota ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Pedagoginen johtaminen on ammatillisen koulutuksen kontekstissa niukasti tutkittu ilmiö niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Ammatilliseen toisen asteen koulutukseen ja opettajankoulutukseen kaivataan myös pedagogisen johtamisosaamisen koulutusta, joka kattaa kokonaisvaltaisesti ammatillisen koulutuksen johtamisen erityispiirteet ja opetus- ja ohjaushenkilöstön toimijuuden vahvistamisen.
Ammatillisen koulutuksen toimijuutta edistävän pedagogisen johtamisen mallin kehittäminen perustuu aiempaan tutkimukseen ja kartoittavaan kysely- ja haastattelututkimukseen (syksy 2025). Malli reflektiokysymyksineen julkaistaan avoimesti, jolloin sitä voidaan käyttää oppilaitoksissa johtamisen itsearviointityökaluna. Kehitetyn mallin pohjalta toteutamme alkuvuodesta 2026 ammatillisen opettajankoulutuksen opintojakson kahdessa ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (HAMK, Jamk). Opintojakson keskeiset teemat ovat toimijuusjohtaminen, pedagoginen johtaminen, relationaalinen johtaminen ja itsensä johtaminen.
Kokonaisuudessaan JOHTO+ -hanke syventää ymmärrystä ammatillisen koulutuksen johtamisesta sekä luo uudenlaisia avauksia ja käytäntöjä pedagogisen johtamisosaamisen kehittämiseen ammatillisessa koulutuksessa ja opettajankoulutuksessa. Näin ollen hankkeen tulokset edistävät Opettajankoulutuksen vision toteutumista, jossa korostuvat johtamisopintojen tutkimusperustainen kehittäminen ja pedagoginen johtamisosaaminen tärkeänä osana opettajan osaamista (Kansallinen opettajankoulutusfoorumi, 2025). Hankkeen tulokset julkaistaan kansainvälisissä ja kansallisissa tieteellisissä ja ammatillisissa julkaisuissa.
Hanketta toteuttavat Hämeen ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja; Katja Vähäsantanen, Heta Rintala ja Kristiina Räihä), Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Piia Kolho), Jyväskylän yliopisto (Elina Fonsén, Hanna-Kaisa Pekkarinen ja Ritva Ylitervo) ja Tampereen yliopisto (Päivi Hökkä).
Hankkeen verkkosivut:
Jyväskylän yliopistossa toteutetaan ensimmäisenä yliopistona Suomessa hakuväylä S2-taustaisille opiskelijoille varhaiskasvatuksen opettajien ja luokanopettajien koulutukseen alkaen syksystä 2026. Opettajien kelpoisuusehdoissa on tiukat kielitaitovaatimukset, joten koulutuksen järjestäjällä on vastuu huolehtia, että kaikilla opettajilla on valmiudet tukea opiskelijoita kielitaidon kehittämisessä. Opettajankouluttajien tulisi myös oppia toimimaan monikielisissä ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa sekä tunnistaa ja purkaa suomalaisen korkeakoulun piileviä syrjiviä käytänteitä.
Opiskelijoiden kielellisen ja kulttuurisen diversiteetin lisääntyminen edellyttää siis opettajankoulutuksen uudistumista. Tavoitteenamme on saada tutkimuksellista perustaa opettajankouluttajien osaamisen kehittämiseen. Lukuvuonna 2025–2026 toteutamme Jyväskylän yliopistossa henkilöstökoulutuspilotin, johon osallistuu luokanopettaja- ja varhaiskasvatuksen opettajien kouluttajia. Tutkimme koulutuksen vaikuttavuutta interventiivisellä otteella. Tutkimuskysymyksemme on: Miten opettajankouluttajat arvioivat kieli- ja kulttuuritietoisen opetus- ja ohjausosaamisensa vahvistuvan koulutuksen myötä? Tutkimus raportoidaan syksyllä 2026 ja tuloksia jalkautetaan jatkuvasti jo pilotin aikana henkilöstökoulutusten kehittämisen tueksi.
Hankkeen vastuullisena johtajana toimii FT, Dos. Sanna Mustonen (JY), muut tutkimusryhmän jäsenet ovat FT Eija Aalto (JY), FT Eila Burns (Jamk), FT Sanna Ryökkynen ja FM Päivi Pynnönen (Hamk).
Hanke kytkeytyy Opettajankoulutus 2050 -visiossa tunnistettuihin suomalaisen koulutusjärjestelmän haasteisiin ja mahdollisuuksiin, erityisesti yhteiskunnan moninaistumiseen, väestönkehitykseen ja polarisaatioon sekä Opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassa (2022–2026) tunnistettuihin yhteiskunnallisiin haasteisiin: osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen, osaamistarpeiden muuttuminen, muuttoliikkeen vaikutukset sekä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo (saavutettavuus).
Hankkeen johtajat: Mirja Tarnanen (Jyväskylän yliopisto) ja Mervi Kaukko (Tampereen yliopisto)
SILTA-hankkeessa kehitetään ja tutkitaan yläkoulun aineenopettajien ja valmistavan opetuksen opettajien pedagogista yhteistyötä sekä yhteisopettajuutta tilanteissa, joissa vasta maahan saapuneet oppilaat siirtyvät valmistavasta opetuksesta perusopetukseen. Hankkeen tavoitteena on mallintaa tutkimusperustaisesti, millaiset tekijät tukevat oppilaiden sujuvaa siirtymävaihetta ja heidän kiinnittymistään oppitunneille. Hankkeessa on tavoitteena myös vahvistaa sellaista kouluyhteisön toimintakulttuuria, jossa opettajat oppivat toisiltaan ja jakavat osaamista keskenään.
Tutkimus toteutetaan yhteistyökoulussa kahdessa kehittämisjaksossa, joista ensimmäisessä syksyllä 2025 kehitetään moninaisuutta tukevaa toimintakulttuuria yhteisöllisesti ja jälkimmäisessä keväällä 2026 keskitytään systemaattisemmin kielitietoisten ainepedagogisten käytäntöjen kehittämiseen ja kiinnittymisen tukemiseen. Lisäksi opettajat osallistuvat kummassakin kehittämisjaksossa heidän ammatillista kehittymistään tukeviin työpajoihin. Kehittämisen toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan laadullisin (haastattelut, havainnoinnit) ja määrällisin (oppilaiden kielille käännetty InSitu-kysely) menetelmin. Haastatteluilla ja havainnoinneilla saadaan tietoa opettajien osaamisen ja koulun toimintakulttuurin kehittymisestä. Määrällinen aineisto mahdollistaa oppilaiden oppituntikiinnittymisen yksityiskohtaisen tarkastelun.
Hankkeen tavoitteet vastaavat Opettajankoulutusfoorumin visiota, jonka mukaan opettajille rakentuu vahva ammatillinen toimijuus ja asiantuntijuus. Vision mukaisesti SILTA pyrkii myös edistämään inklusiivista pedagogiikkaa, yhteisöllistä oppimista ja opettajien jatkuvaa oppimista. SILTA-hankkeessa opettajat oppivat sekä yksin että yhdessä – tutkimuksen, pedagogisen kehittämisen ja työyhteisön vuorovaikutuksen kautta. Opettajan työ on vaativaa akateemista, käytännöllistä ja eettistä asiantuntijatyötä. SILTA vahvistaa opettajien valmiuksia toimia monikielisissä, muuttuvissa ja monimutkaisissa oppimistilanteissa.
SILTA korostaa, että oppilaan valmiuksien tukeminen ei rajoitu yhteen lukuvuoteen: valmistava opetus antaa koulupolulle alun, mutta koko kouluyhteisö rakentaa sille jatkon. SILTA-hanke toteutetaan Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyönä. Hankkeen tuloksia soveltavat materiaalit julkaistaan loppuvuodesta 2026 ja niiden oppeja jaetaan opettajien täydennys- ja perustutkintokoulutuksessa. Vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja suomeksi ja englanniksi on odotettavissa vuonna 2027.
Tekoälyagentit osana opettajankoulutusta -hanke kehittää ja tutkii, miten generatiivista tekoälyä ja erityisesti tekoälyagentteja voidaan hyödyntää pedagogisesti mielekkäällä ja turvallisella tavalla opettajankoulutuksessa. Tekoälyagenteilla tarkoitetaan räätälöitäviä tekoälychatbotteja, joita opettajat voivat muokata vastaamaan omia pedagogisia tavoitteitaan. Hankkeen tavoitteena on ymmärtää tekoälyn integroinnin tämänhetkinen tilanne sekä vahvistaa opettajankouluttajien ja tulevien opettajien valmiuksia toimia tekoälyaikakaudella. Kokonaisuus tukee tutkimusperustaista kehittämistä ja digitaalisen osaamisen vahvistamista.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen, Oulun ja Jyväskylän yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden tutkijoiden kanssa. Lisäksi Helsingin yliopisto osallistuu hankkeen tutkimusyhteistyöhön. Hankekokonaisuus sisältää kolme toisiinsa liittyvää osaa: (1) opettajankouluttajien nykyisten tekoälyvalmiuksien kartoituksen, (2) yhteisen koulutuskokonaisuuden tekoälyagenttien pedagogisesta hyödyntämisestä sekä (3) käytännön opintojaksointerventiot, joissa kehitetään ja pilotoidaan räätälöityjä tekoälyagentteja eri oppiaineiden opintojaksoilla.
Kolme osa-aluetta muodostavat kokonaisuuden, joka tarjoaa laajan kuvan tekoälyteknologian mahdollisuuksista ja haasteista opettajankoulutuksessa. Hankkeen tuloksena syntyy tutkimusperustaista tietoa tekoälyn integroinnista, tekoälyagenttien pedagogisista käyttötavoista sekä opettajaopiskelijoiden kokemuksista.
Hankkeessa kehitetään ja tutkitaan tekoälypohjaista tunneviestinnän tunnistinta opettajankoulutuksen tarpeisiin, erityisesti alakoulun matematiikan opetusharjoittelun ohjaukseen. Tavoitteena on vahvistaa opettajaopiskelijoiden pedagogisia ja vuorovaikutuksellisia taitoja sekä tukea myönteisiä matematiikka-asenteita hyödyntämällä videoanalyysiä ja tunneviestinnän systemaattista reflektointia. Hanke tukee LUMA(TE)-strategiaa sekä Opettajankoulutuksen visiota kehittämällä tutkimusperustaisia, skaalautuvia ratkaisuja tekoälyn pedagogiseen hyödyntämiseen.
Konsortiossa toimivat apulaisprofessori Anu Laine (PI), yliopistonlehtori Eeva Haataja, professori Minna Huotilainen, tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi ja väitöskirjatutkija, luokanlehtori Karoliina Salonen Helsingin yliopistosta sekä akatemiaprofessori Guoying Zhao ja dosentti Sari Harmoinen Oulun yliopistosta. Hanke toteutetaan vuosina 2025–2026, ja siihen sisältyy pilottivaihe syksyllä 2025 sekä varsinainen aineistonkeruu vuoden 2026 aikana.
Aineisto kerätään videoimalla opettajaopiskelijoiden matematiikan tunteja ja niihin liittyviä reflektiokeskusteluja sekä analysoimalla tunneviestintää kasvojen ilmeiden, kehon liikkeiden ja äänen akustisten piirteiden perusteella. Lisäksi opiskelijoilta kerätään kyselyaineistoa matematiikkaan ja opetusharjoitteluun liittyvistä tunnekokemuksista.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimusperustainen ymmärrys siitä, miten tekoälypohjainen tunneviestinnän tunnistin vaikuttaa opettajaopiskelijoiden matematiikka-asenteisiin ja minäpystyvyyteen opetusharjoittelun aikana. Lisäksi hankkeessa kehitetään pedagoginen malli, joka kuvaa, miten tunneviestinnän tunnistinta ja videoanalyysiä voidaan hyödyntää ohjauksessa opettajaopiskelijoiden reflektoinnin, vuorovaikutustaitojen ja opettajaidentiteetin tukena. Tavoitteena on tuottaa myös selkeät ja skaalautuvat käytännesuositukset yliopistoille sekä määritellä ne tekniset edellytykset, joiden avulla menetelmä voidaan ottaa sujuvasti ja laajamittaisesti käyttöön. Kokonaisuutena hanke vahvistaa opettajankoulutuksen laatua ja tuottaa uudenlaisia, tutkimusperustaisia tekoälyratkaisuja tasa-arvoisen ja laadukkaan matematiikan opetuksen tukemiseksi.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden osaamista ja minäpystyvyyttä varhaisten matemaattisten ja motoristen taitojen opettamisessa, oppimisvaikeuksien tunnistamisessa sekä pedagogisten interventioiden toteuttamisessa. Hanke edistää näyttöön perustuvien menetelmien juurruttamista opettajankoulutukseen ja parantaa tulevien opettajien valmiuksia tukea lasten matemaattisia ja motorisia perustaitoja.
Hankkeen aikana toteutetaan useita opettajakoulutusinterventioita kolmessa yliopistossa, sekä suomeksi että ruotsiksi. Interventiot koostuvat luennoista ja käytännön harjoittelusta. Luennoilla käsitellään teoriaa lasten varhaisten matemaattisten ja motoristen taitojen kehityksestä sekä Toimi ja opi -harjoitusohjelmasta, joka on tutkimusperustainen työkalu näiden taitojen tukemiseen. Opettajaopiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat Toimi ja opi -harjoitusohjelman osioita varhaiskasvatusyksikössä.
Opettajaopiskelijoiden kykyä toteuttaa Toimi ja opi -harjoitusohjelmaa arvioidaan tätä varten kehitetyllä arviointilomakkeella. Interventioiden vaikutusta opiskelijoiden osaamiseen ja minäpystyvyyteen mitataan alku- ja loppukyselyillä.
Hanke edistää Opettajankoulutusfoorumin Opettajankoulutuksen visio 2050:n, Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman 2022–2026, sekä LUMA(TE)-strategian tavoitteita juurruttamalla näyttöön perustuvia menetelmiä opettajankoulutukseen ja vahvistamalla tulevien opettajien valmiuksia tukea lasten matemaattisia ja motorisia perustaitoja.
Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto, ja konsortiota johtaa professori Pirjo Aunio. Helsingin osahankkeesta vastaavat lehtori Kati Sormunen ja tutkijatohtori Anssi Vanhala. Alueellisesta toteutuksesta vastaavat tutkijatohtori Donna Niemistö (Jyväskylän yliopisto) ja yliopistonlehtori Heidi Hellstrand (Åbo Akademi, Vaasa) tutkimusavustajineen.