VORTEX on EU Doctoral Networks -projekti, joka keskittyy radikalisoitumisen tutkimukseen. Tutkimus keskittyy erityisesti kolmeen aiheeseen: radikalisoitumisen ja radikaalien ryhmien dynamiikkaan, radikalisoitumisprosessien sosiaaliseen kontekstiin ja radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseen pyrkiviin toimiin. Projektia johdetaan Malmön yliopistosta. Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa tehtävä tutkimus koskee terrorismin vastaisen toiminnan kehittymistä ja seurauksia Euroopassa.
CCINDLE on EU Horizon Europe -ohjelman vertaileva tutkimushanke, joka tutkii, miten kansalaiset, aktivistit ja päättäjät voivat vahvistaa suhdettaan demokraattisiin instituutioihin yhteiskehittämällä ratkaisuja demokratian kriisiin Euroopassa. Analysoitavat poliittiset kontekstit ovat Belgia, Unkari, Italia, Puola, Espanja, Ruotsi, Iso-Britannia ja EU. Yhteiskehitämme tietoa 1) anti-gender-liikkeistä ja siitä, miten ne haastavat demokratiaa, 2) feminististen teorioiden hahmottelemista yhteiskunnan tulevaisuuksista ja niiden suhteesta Euroopan demokratiaan intersektionaalisen oikeudenmukaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen näkökulmista ja 3) feministisen liikkeen ja instituutioiden vastauksista anti-genderiin ja muihin demokratianvastaisiin voimiin.
Hankkeen yhteisjohtajina toimivat Mieke Verloo (Radboud), Akwugo Emejulu (Warwick), Elena Pavan (Trento), Andrea Krizsan (Central European University), Petra Meier (Antwerpen), Conny Roggeband (Amsterdam), Johanna Kantola (Helsinki), Emanuela Lombardo (Madrid Complutense), Marta Rawłuszko (Varsova) ja Elżbieta Korolczuk (Södertörn).
Suomi ja muut ns. globaalin pohjoisen valtiot karkottavat ja käännyttävät ennätyksellisiä määriä ulkomaan kansalaisia alueiltaan. Karkotuksista on kuitenkin olemassa vain vähän tietoa pitkän aikavälin yhteiskunnallisena ilmiönä. Suomen Akatemian rahoittamassa Kansakunnan portinvartijat (GATE) -hankkeessa toteutetaan ensimmäinen pitkän aikavälin analyysi suomalaisesta karkotuspolitiikasta. GATE tutkii aiemmin käyttämättömien arkistolähteiden, viranomaisaineistojen ja haastatteluiden kautta maastapoistojen muuttuvaa lainsäädännöllistä pohjaa, käytänteitä ja toimijoita – mukaan lukien karkotuksen kohteena olevat siirtolaiset – kylmästä sodasta nykyiseen rajojen eurooppalaistumiseen.
RADIA on itsenäinen, tutkitun tiedon osaamiskeskus, joka tukee väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyä Suomessa. RADIA:n tavoitteena on vahvistaa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin tutkimusta ja sen hyödyntämistä, edistää tutkimusperustaista päätöksentekoa ja käytäntöjä sekä tukea asiantuntijakoulutusta ja verkostoitumista. Lisäksi RADIA kehittää koulutusmateriaaleja ja -ohjelmia ammattilaisille, arvioi ennaltaehkäisy- ja torjuntatoimia sekä edistää kansainvälistä yhteistyötä tutkitun tiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä.
RADIA:n toimintaa rahoittavat EU:n sisäisen turvallisuuden rahasto sekä Helsingin yliopisto (1.3.2025 - 29.2.2028).
Emil Aaltosen säätion rahoittama Politisoitu yksinäisyys -hanke pyrkii ymmärtämään yksinäisyyttä, joka motivoi poliittiseen, vihamieliseen toimintaan. Politisoitunutta yksinäisyyttä lähestytään monitieteisesti yhdistäen politiikantutkimusta ja yksinäisyystutkimusta. Hanke valaisee yksinäisyyden merkitystä demokratian ja autoritaarisuuden kriisin ymmärtämisessä.
Hanke tutkii aggressiivista kokemusmaailmaa ja sitä, miten yksinäisyys kytkeytyy poliittiseen vihamielisyyteen. Hanke esittää kysymyksiä kuten: ”Millaisessa yhteisöllisessä ympäristössä yksinäisyys alkaa kytkeytyä rasismiin, naisvihaan tai väkivallan ihannointiin? Vahvistaako yksinäisyyden kokemus sellaisia ajattelutapoja, jotka ovat erityisen yhteensopivia esimerkiksi salaliittoteorioiden ja ääri-ideologioiden kanssa?” Tutkimuksen ohella hanke pyrkii herättämään yhteiskunnallista keskustelua radikalisoitumisen ehkäisemiseksi.
Poliittisen väkivallan ja ekstremismin tutkimuksen verkoston tarkoituksena on tuoda yhteen aihepiirin tutkijoita Suomessa ja vahvistaa yhteyksiä alan tutkimusinstituutteihin ja verkostoihin muissa Euroopan maissa. Verkosto järjestää mm. tutkijatapaamisia ja seminaareja. Toimintaa koordinoi Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Leena Malkki.
Eurostorie oli Helsingin yliopiston isännöimä Suomen Akatemian tutkimushanke. EuroStorie tarkasteli kriittisesti eurooppalaisissa narratiiveissa esiintyvien oikeuden, arvojen ja ihanteiden perusteita. Tutkimushankkeen tarkoituksena oli tutkia nyky-Euroopan kriisiä 1900-luvulla kehittyneiden ristiriitaisten narratiivien kautta, sekä niiden vaikutusta ajankohtaisiin poliittisiin päätöksiin ja yhteiskunnallisiin mielipiteisiin.
Tutkimushankkeella oli kolme alaprojektia, jotka keskittyivät tutkimuskysymykseen Euroopan kriiseistä eri näkökulmista.
1) Law and uses of the past
2) Discovering the limits of reason - Europe and the crisis of universalism
3) Migration and the narratives of Europe as an "Area of freedom, security and justice"
Emil Aaltosen säätiön rahoittama projekti "Suomi ja poliittisen väkivallan selitysmallit" selvitti, miksi Suomessa on ollut niin vähän poliittista väkivaltaa viime vuosikymmeninä ja miten poliittisen väkivallan selitysmallit pystyvät selittämään tätä. Lisäksi arvioitiin, missä määrin ja miksi poliittisen väkivallan uhka on viime vuosina kasvanut. Projektissa tuotiin yhteen poliittisen väkivallan syitä ja siihen johtavia prosesseja käsittelevä teoreettinen tutkimus, sekä Suomen historiaa, politiikkaa ja yhteiskuntaa koskeva tutkimus. Tavoitteena oli tätä kautta paitsi lisätä tietoa Suomen tilanteen kehittymisestä, myös viedä eteenpäin poliittista väkivaltaa koskevaa teoreettista keskustelua.
Projekti keskittyi erityisesti analysoimaan merkittävimpien eurooppalaisten transnationaalien poliittisen väkivallan aaltojen aikaisia kehityskulkuja Suomessa ja miten ne aallot ovat vaikuttaneet Suomessa. Nämä aallot ovat uuden vasemmiston aalto 1960-80-luvuilla, äärioikeiston aalto erityisesti 1990-luvulla ja nyt käynnissä oleva jihadistinen aalto.
INDEED-projektin tavoitteena oli vahvistaa väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyyn ja deradikalisoitumiseen liittyvään työhön osallistuvien etulinjan toimijoiden ja päättäjien tietämystä, kykyjä ja taitoja kehittää, suunnitella, toimeenpanna ja arvioida alan hankkeita näyttöön perustuen. Hanke toteutettiin Horizon 2020 -rahoituksella ja siihen osallistui 19 partneria 15 maasta.
The research project Law, Governance and Space: Questioning the Foundations of the Republican Tradition (SpaceLaw) was funded by the European Research Council (ERC) and hosted by the University of Helsinki. The project posed the questions: Why there were no offices in ancient Rome? How is it possible that it nevertheless forms the model for the Western administrative state? The project seeked to investigate this neglected issue with the spatial analysis of power relations and meanings. The significance of these issues extends much beyond this: the development of administrative space in the European context amounts to nothing less than the emergence of the concept of public.
The European Research Council (ERC) funded research project “Gender, party politics and democracy in Europe: A study of European Parliament’s party groups” (EUGenDem) provided a systematic analysis of the gendered policies and practices of the political groups in the European Parliament (EP). The five-year (2018-2023) research project was funded by the ERC Consolidator Grant. EUGenDem addressed crucial questions about the gendered and gendering policies and practices of European party politics. Overall, the project team collected a dataset consisting of 140 interviews with MEPs, staff, and the secretariat of the European Parliament; 200 pages of ethnographic observations; as well as of European Parliament's and political group statutes, programs, and policy documents. The research and analysis conducted during the project has led to over 70 scientific publications so far.