Hae dosentiksi

Dosentti on akateeminen arvo, joka myönnetään tunnustuksena tieteellisistä ja opetuksellisista ansioista. Dosentin arvon myöntää tiedekunnan esityksestä Helsingin yliopiston kansleri. Dosentin arvoa voi hakea tiedekunnasta hakuaikojen puitteissa kaksi kertaa vuodessa. 

Hakumenettely dosentiksi valtiotieteellisessä tiedekunnassa

Dosentin arvo on osoitus siitä, että sen saaneella henkilöllä on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, hyvä opetustaito ja kykyä itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Valtiotieteelliseltä tiedekunnalta voi hakea dosentin arvoa kahdesti vuodessa. Hakuajat ovat 1.-31.3. ja 1.-30.9. Hakemukset osoitetaan valtiotieteelliselle tiedekunnalle ja lähetetään osoitteeseen valt-dosentit@helsinki.fi.

Yliopistolain mukaan dosentin arvo voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito.

Helsingin yliopiston johtosäännön mukaan kansleri myöntää dosentin arvon tiedekuntaneuvoston esityksestä. Johtosäännön mukaan tiedekuntaneuvosto voi harkita dosentin arvon esittämistä sen perusteella, katsooko se arvon myöntämisen tiedekunnan, laitoksen tai oppiaineen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi.

Dosentin pätevyyden yleisenä kriteerinä on, että dosentin arvoa hakevalla on hyväksytyn väitöskirjan lisäksi muita julkaisuja siten, että kyseiseen dosentuurin alaan kuuluvat tutkimukset tieteelliseltä merkitykseltään ja määrältään vastaavat toista hyvää väitöskirjaa.

Tieteellisestä pätevyydestä hankitaan lausunto kahdelta asiantuntijalta, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana. Lopullisen päätöksen tieteellisestä pätevyydestä tekee tiedekuntaneuvosto käyttäen apunaan saatuja asiantuntijalausuntoja.

Tiedekunta edellyttää, että dosentin arvoa hakevan ansioita tutkittaessa kiinnitetään riittävästi huomiota

  • hakijan tieteelliseen julkaisutuotantoon kansainvälisissä, asiantuntijamenettelyä käyttävissä julkaisusarjoissa,
  • hakijan omaan osuuteen keskeisimmissä julkaisuissaan,
  • hakijan näyttöön itsenäisen tutkijanuran luomisesta (esim. omaan tutkimukseen saatuun rahoitukseen),
  • hakijan osallistumiseen opinnäytetöiden ja tieteellisten tutkimusten ja/tai väitöskirjojen ohjaukseen,
  • hakijan aktiiviseen osallistumiseen alansa kansainväliseen toimintaan ja tieteellisiin kokouksiin.

Opetustaitovaatimukset

Dosentilta vaaditaan hyvä opetustaito. Sitä arvosteltaessa otetaan huomioon pedagogiset valmiudet, opetustyössä hankittu käytännön kokemus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja opetusnäytteellä osoitettu opetuskyky. Dosentuurin hakijan on pääsääntöisesti annettava julkinen opetusnäyte, ellei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana.

Kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­set

Dosentilta vaaditaan sama kielitaito kuin yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin eli opetuskielen hallinta sekä suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Ulkomaalaiselle sekä Suomen kansalaiselle, joka ei ole syntyperäinen, voidaan myöntää dosentin arvo, vaikka hän ei ole osoittanut suomen ja ruotsin kielen taitoa.

Dosentin arvo on osoitus siitä, että sen saaneella henkilöllä on Helsingin yliopistossa toteutetun arvioinnin mukaan kyseisellä alalla tietyn tasoinen tieteellinen pätevyys ja kyky itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Yliopistossa työskentelevät ja akateemista uraa suunnittelevat henkilöt hakevat dosentin arvoa tyypillisesti opetus- ja tutkimushenkilöstön neliportaisen uramallin toisen portaan eli post doc -vaiheen loppupuolella tai kolmannella portaalla. Arvo huomioidaan yhtenä tekijänä arvioitaessa henkilön tehtävän sijoittumista palkkausjärjestelmässä. 

Dosentin arvo ei muodosta työsuhdetta yliopistoon, eikä dosentilla ole pelkän arvon perusteella oikeutta opettaa yliopistossa tai saada mitään henkilöstölle kuuluvia etuja. Aktiivisten ja yliopiston kanssa yhteistyöhön halukkaiden dosenttien asiantuntemuksen hyödyntäminen tapahtuu parhaiten niin, että yksikkö (laitos) tekee dosentin kanssa erillisellä lomakkeella sopimuksen, johon sisällytetään yhteistyön muodot ja ehdot. Sopimuksen tekeminen edellyttää aina halukkuutta molemmilta osapuolilta. Sopimuksen hyväksyy ja allekirjoittaa laitoksen johtaja, joka harkitsee onko sopimuksen tekeminen laitoksen tarpeiden ja etujen mukaista. 

Dosentin arvo on pysyvä, eikä siitä siis tarvitse luopua, toisin kuin aiemmin, ylimmän eläkeiän saavuttamisen yhteydessä. Se myös säilyy henkilöllä, joka tulee valituksi professoriksi dosentin arvon saamisen jälkeen. Professorin ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista hakea dosentin arvoa omasta yliopistosta. Laitokset voivat halutessaan solmia eläköityneiden professorien kanssa samankaltaisia sopimuksia kuin dosenttien kanssa. 

Dosentin arvoa koskevan hakemuksen vireille panemisesta (mm. julkaisujen riittävyydestä) ja dosentin arvon alasta (nimikkeestä) tulee neuvotella tieteenalavastaavan ja oppiaineen professorin kanssa. Jos dosentin arvon ala on uusi (alalla ei ole ennestään yhtään dosenttia tiedekunnassa), on hakemukseen liitettävä tieteenalavastaavan selvitys ja perustelu alasta. Tieteenalavastaavan on aina puollettava uutta alaa. Dosenttinimikkeet eivät saa olla liian suppeita, eikä erityisesti-sanan avulla muodostettuja alan täsmennyksiä tule käyttää. Useimmissa tapauksissa nimikkeet ovat oppiaineiden mukaisia. 

Helsingin yliopiston johtosäännön mukaan tiedekuntaneuvosto voi harkita dosentin arvon esittämistä sen perusteella, katsooko se arvon myöntämisen tiedekunnan tai oppiaineen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi.

Vapaamuotoinen hakemus osoitetaan valtiotieteelliselle tiedekunnalle ja lähetetään osoitteeseen valt-dosentit@helsinki.fi hakuajan loppuun mennessä. Hakemuksia vastaanotetaan ainoastaan sähköisessä muodossa. Hakuasiakirjat nimetään selkeästi (esim. sukunimi_etunimi_ansioluettelo.pdf).

Hakemuksesta tulee käydä ilmi dosentin arvon ala (nimike) ja hakijan osoite- ja muut yhteystiedot (kotiosoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero, henkilötunnus) sekä perustelut hakemukselle (miksi haet kyseistä dosentin arvoa Helsingin yliopistosta). Lisäksi tarvitaan tieto väitöskirjan ohjaajista; ohjaaja ei voi toimia asiantuntijana. Jos hakijalla on epäselvyyttä dosentin arvon nimikkeestä, hänen tulee ottaa yhteyttä oppiaineen professoriin.

Hakemuksen liitteinä tulee olla

  • englanninkielinen ansioluettelo,
  • selvitys opetusansioista (huom. katso ohjeistusta),
  • englanninkielinen julkaisuluettelo, joka noudattaa Helsingin yliopiston TUHAT-julkaisutietokannan ryhmittelyä (huom. katso ohjeistusta) ja johon on merkitty erikseen ne julkaisut, jotka lähetetään arvioitaviksi,
  • todistukset kielitaidosta (ellei sisälly Helsingin yliopistossa suoritettuun tutkintoon),
  • ulkomaalaiselta hakijalta kopio passin nimiösivusta,
  • muualla kuin Helsingin yliopistossa tohtorintutkinnon suorittaneilta kopio tutkintotodistuksesta (valmistumispäivä, ala).

Hakijan tulee pyydettäessä voida esittää todiste kaikista ansioluetteloon merkityistä ansioista.

Lisäksi hakemukseen liitetään ne julkaisut, joiden perusteella hakija toivoo asiantuntijoiden arvioivan tieteellistä pätevyyttään dosentiksi. Hakemukseen on mahdollista liittää korkeintaan 10 julkaisua. Tiedostot nimetään selkeästi ja numeroidaan (esim. sukunimi_etunimi_julkaisu1.pdf). Helsingin yliopiston tai HAKA-verkostoon kuuluvien yliopistojen käyttäjätunnuksilla suuret tiedostot voi lähettää pakattuna yhteen kansioon (.zip) käyttämällä Funet FileSender -palvelua. Mikäli hakijalla ei ole tunnuksia, hän voi ottaa yhteyttä osoitteella valt-dosentit@helsinki.fi ja lähetämme kutsun, jolla pääsee lähettämään tiedostot meille. 

 

Tiedekunnassa toimii dosenttitoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii tutkimuksesta vastaava varadekaani ja jäseninä kaksi professoria, kolme muuhun opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä, joilla on dosentin arvo ja yliopistopedagogiikan lehtori. Toimikunnan tehtävänä on

  • tarkastaa dosentuurihakemukset (julkaisujen riittävyys, dosentin ala, opetustaito, tieteenalavastaavan puollolla osoitettu tarve) ja asiantuntijaehdotukset ennen tiedekuntaneuvoston käsittelyä
  • toimia opetustaitotoimikuntana ja antaa lausunto dosentin arvoa hakevien opetustaidosta
  • valmistella tiedekuntaneuvostolle dosentuurin pätevyysvaatimuksiin liittyviä asioita
  • kehittää dosentti-instituutiota ja edistää dosenttien integroitumista tiedekuntaan
  • muut dekaanin toimikunnalle määräämät tehtävät.

Dosenttitoimikunta käsittelee dosentin arvoa koskevat hakemukset ja tieteenalavastaavan esittämät asiantuntijat ennen tiedekuntaneuvoston käsittelyä. Dosentin arvoa koskeva hakemus etenee tiedekuntaneuvostoon ainoastaan siinä tapauksessa, että sillä on dosenttitoimikunnan puolto. Dosentin arvoa koskevaa hakemusta käsitellään tiedekuntaneuvostossa tavallisesti kaksi kertaa. Ensimmäisellä käsittelykerralla hakemus tuodaan tiedoksi ja valitaan asiantuntijat, jotka antavat lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä. Hakijan väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia asiantuntijana ja vähintään toisen asiantuntijoista on oltava laitoksen ulkopuolinen. Asiantuntijoilla on 2 kuukautta aikaa lausunnon antamiseen. Jos asiantuntijalausunnot ovat puoltavia, arvioidaan vielä hakijan opetustaito.

Toisella käsittelykerralla tiedekuntaneuvosto päättää, onko hakijalla dosentilta vaadittava tieteellinen pätevyys ja hyvä opetustaito ja kielitaito sekä esittääkö se kanslerille dosentin arvon myöntämistä hakijalle.

Dosentin arvon myöntämisestä päättää kansleri.

Dosentin arvon hakijan opetustaidon arvioi tiedekunnan opetustaitotoimikunta. Dosentiksi hakevien opetustaidon arvioinnissa noudatetaan tiedekunnan yleisiä ohjeita opetustaitotoimikunnille.

Ks. tiedekunnan yleiset ohjeet opetustaidon arvioinnista.

Hakija voi pitää näyteluentonsa itse valitsemastaan aiheesta. Dosentin arvoa hakevan opetusnäyte kestää 20 minuuttia.

Dosentin arvon haun yhteydessä on mahdollista antaa yksi opetusnäyte. Mikäli hakijan opetustaito arvioidaan riittämättömäksi dosentin arvoon, hakijalta edellytetään mahdollisen uuden haun käynnistämiseksi selvitystä opetustaitonsa kehittämisestä edellisen hakukierroksen jälkeen.