Tieteellisen tutkimuksen tapojen ja menetelmien oppiminen on keskeinen osa suomalaisia peruskoulun opetussuunnitelmia. Harvinaisempaa sen sijaan on osallistua oikeaan tieteelliseen tutkimukseen. Monet helsinkiläiset koululaiset ja lukiolaiset ovat päässeet osallistumaan tieteellisen tutkimukseen Helsingin kaupunkirottaprojektin yhteydessä. Nyt kaupunkirottaprojektin tutkijat tutkivat kansalaistiedetutkimukseen osallistuvia yläkoululaisia, jotka kartoittivat kaupunkirottien esiintymistä jälkilevyjen avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää osana luonnontiedeopetusta keinoja tukea oppilaiden ymmärrystä siitä, miten luonnontieteellistä tutkimusta tehdään. Tutkimuksen tuloksia on julkaistu Science Education -journaalisssa.
- Luonnontieteissä käsitellään jatkuvasti epävarmuuksia, joita liittyy uuden tiedon tuottamiseen ja arvioimiseen. Myös tiedeopetuksessa oppilaiden tulisi oppia ymmärtämään epävarmuuden merkitystä ja hallitsemista tiedontuottamisessa. Tavallisesti opettaja tietää oikeat vastaukset ja säätelee, millaisia epävarmuuksia oppilaat kohtaavat, tutkimuksen vetäjä Anttoni Kervinen kuvailee.
- Autenttisessa luonnontieteellisessä tutkimuksessa ei kuitenkaan yleensä kukaan tiedä tulosta tai optimaalista valintaa etukäteen. Selvitimme, miten yläkoululaiset käsittelevät epävarmuutta kansalaistiedetutkimuksessa, jossa tuotettava tieto on kaikille osapuolille uutta, tutkimusta johtanut Tuomas Aivelo jatkaa.
Tutkijat havaitsivat, että oppilaat käsittelivät epävarmuutta tavoille, jotka ovat tyypillisiä luonnontieteelle. Oppilaat esimerkiksi kehittelivät vaihtoehtoisia skenaarioita ja hypoteeseja, hyväksyivät epävarmuuden säilymisen osana argumentointiaan ja muokkasivat joustavasti tutkimuksensa päämääriä. Kaikki tämä tapahtui ilman opettajan suoraa tukea.
- Tulostemme perusteella vaikuttaa, että kansalaistiedetutkimus voi mahdollistaa oppilaille keinoja jäsentää uudelleen kohtaamansa epävarmuuden tieteelle tyypillisille tavoilla. Tilanteet, joissa oppilaat ja opettaja ovat yhtä lailla epävarmoja toiminnan tuloksista, voivat olla hyödyllisiä luonnontieteiden ymmärtämisen ja harjoittelemisen kannalta, Anttoni Kervinen ehdottaa.