Tutkijat

Apulaisprofessori, akatemiatutkija Tuomas Aivelo on tautiekologi ja loisten evoluution tutkija.  Hän on tutkinut sekä piennisäkkäitä että niiden taudinaiheuttajien levittäjiä sekä kehittänyt menetelmiä loisten tunnistamiseen sekä niiden esiintymisten mallintamiseen. Tuomaan väitöskirja "Longitudinal monitoring of parasites in individual wild primates" tarkastettiin Helsingin yliopistossa 2015 ja tämän jälkeen hän tutki Zürichin yliopistossa kahden vuoden ajan punkkien mikrobiotaa Barbara Tschirrenin ryhmässä. Lisäksi hänellä on ollut useita sivuprojekteja biologian didaktiikan puolella.

Tuomas käynnisti Kaupunkirottaprojektiin tammikuussa 2018 ja vetää hankkeen ekologista ja kasvatustieteellistä tutkimusta. Tuomas myöntää avoimesti, että rottatutkimus ei ollut hänen ensisijainen kiinnostuksen kohde, mutta rotat ovat vieneet hänen sydämensä. 

Vuonna 2024 Tuomas aloitti tiedeviestinnän apulaisprofessorina Leidenin yliopistossa, Alankomaissa, ja jakaa aikansa Leidenin ja Helsingin välillä.

Saiki Lucy Cheah on toiminut opettajana ja vierailevana tutkijana Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän on suunnitellut kursseja, joissa hyödynnetään community of philosophical inquiry -pedagogiikkaa luomaan monitieteisiä ja transformatiivisia oppimiskokemuksia erityisesti ympäristö- ja kasvatustieteiden jatko-opiskelijoille. Hänen tutkimuksensa keskittyy ympäristökansalaisuuskasvatukseen, transformatiiviseen oppimiseen ja opettamiseen sekä ympäristökasvatuksen vertaileviin tutkimuksiin Pohjoismaissa. Ratholesin ympäristökansalaisuuden tutkimushankkeessa Cheah tarkastelee kriittisesti jätekäsitystämme, jätekansalaisuuden representaatioita ja niiden vaikutuksia kaupunkilaisten käyttäytymiseen. Hän on erityisen innostunut tutkimaan yhdessä tutkimuskumppaniensa kanssa kaupunkilaisten kierrätyskäyttäytymisen aikomuksia ja siihen liittyviä haasteita, kuten tiedonhankintaa ja tapojen muodostumista.

Saiki Lucy on suorittanut tohtorin tutkinnon poliittisessa teoriassa LUISS Guido Carlon yliopistossa, kasvatustieteen maisterin tutkinnon (EdM) filosofiassa ja kasvatuksessa Teachers College Columbia -yliopistossa sekä yhteiskuntatieteiden filosofian maisterin tutkinnon, erikoistuen vertailevaan ja kansainväliseen kasvatukseen, Tukholman yliopistossa.

Maija Kalm-Akubardia (FM, VTT) on väitellyt sosiaalitieteistä valtiovallan sekä paperittomien toimintamahdollisuuksien välisestä dynamiikasta Moskovan kontekstissa (Helsingin yliopisto, 2024). Hän on kehittänyt sekä opettanut sosiaaliseen kestävyyteen, ekososiaalisuuteen sekä siirtolaisuuteen liittyviä kokonaisuuksia ammattikorkeakouluissa ja yliopistossa. Viimeisimmissä tutkimushankkeissa hän on tutkinut niin sosiaalisten oikeuksien toteutumista kuin luottamuksen rakentumista. Maijaa kiinnostaa valta ja eri henkilöryhmien tosiasiassa toteutuvat toimintamahdollisuudet, sekä näihin liittyvät kestävyyshaasteet: uuskolonialismi, ihmis- ja luonnonresurssien riisto, eriarvoisuus, toiseuttaminen ja yhteiskuntien polarisaatio.

Marja Katisko työskentelee Turun yliopistossa sosiaalitieteiden yliopistonlehtorina ja tutkijana. Hän on lisäksi Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden dosentti. Hänen tutkimustyönsä on kohdistunut yhteiskunnallisiin ja globaaleihin ilmiöihin ja rakenteisiin. Hänen tutkimustyönsä on ulottunut transnationaalisen arjen tutkimuksesta paikallisiin ja globaaleihin marginalisaation tutkimukseen: radikalisoitumiseen, pakkomuuttoon ja ilmastopakolaisuuteen.  Lisäksi hän on keskittynyt transformatiivisen pedagogiikan ja opetusmenetelmien kehittämiseen sekä ekososiaalisen työn oppimisen tutkimukseen. Hänellä on laaja työkokemus tutkijana monitieteisissä ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa, joissa sovelletaan osallistavia tutkimusmenetelmiä. 

Karolina Lukasik on taustaltaan psykologi, joka on ottanut urallaan uuden suunnan kohti monilajista tutkimusta. Nyt Karolina tutkii siirtolapuutarhojen asukkaiden, niin ihmisten kuin muunlajistenkin, keskinäisiä konflikteja. Hän väitteli psykologiasta Åbo Akademissa ja toimi tutkijatohtorina SWPS-yliopistossa Varsovassa hankkeessa "Whom to trust? Cognitive determinants of learning from others". Hän on myös opiskellut Schools of Ecopoeticissa, jossa hän tutki koe-eläinrottien historiaa. 

Karoliina on erityisen kiinnostunut lajeista, joita pidämme "tuholaisina" ja hän on intohimoisesti rakentamassa biosentrisiä, monilajisia yhteisöjä.

Heta Lähdesmäki on historioitsija, joka on erikoistunut eläintutkimukseen, ihmisen ja villieläinten välisiin suhteisiin ja luonnonsuojeluun. Heta sai väitöskirjansa valmiiksi vuonna 2020 Turun yliopistossa. Hänen väitöskirjansa, Suden paikka, tarkasteli ihmisten ja susien välisiä suhteita ja susien spatiaalisuutta 1900-luvun Suomessa. Heta on myös osallistunut Turun yliopiston Seili - Elämän saari sekä HumBio-projekteihin, joissa hän on tutkinut ihmisen suhdetta Itämeren lajistoon. 

Hetaa kiinnostaa monitieteinen tutkimus ja hän uskoo, että historiallinen tieto on tärkeä työkalu nykypäivän ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi. Hän liittyikin joukkoomme vetääkseen HELSUSin rahoittamaa linturuokintaprojektia, joka tarkastelee linturuokinnan ja siihen liittyvien viranomaispäätösten ja konfliktien historiaa ja etsii uusia keinoja kestävälle yhteiselolle.

Suvi Sallinen on evoluutioekologi, jonka on kiinnostunut tautien monimuotoisuutta yksilö- ja populaatiotasolla säätelevistä tekijöistä ja seurauksista. Hänen Helsingin yliopistossa vuonna 2022 valmistunut väitöskirjansa keskittyi villin kasvin, heinäratamon, sieni- ja virustartuntoihin. Tutkijatohtorina hän on laajentanut tutkimustaan kattamaan piennisäkkäiden tautisysteemeitä. Hokkaidon yliopistossa Japanissa hän keskittyi jyrsijäpopulaatioiden geneettisen monimuotoisuuden, suolistomikrobiston ja loismonimuotoisuuden tutkimiseen. Kaupunkirottaprojektiin Suvi liittyi vuoden 2024 alussa. Rottaprojektissa tautiekologisten löydösten lisäksi häntä kiinnostaa mahdollisuus toimia monitieteisessä ympäristössä sekä yhteistyö yliopiston ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Juha Suonpää on visuaalisen kulttuurin yliopettaja Tampereen ammattikorkeakoulussa ja taide-, ympäristö-ja luontokuvauksen dosentti Lapin yliopistossa. Tällä hetkellä hän toimii lisäksi projektipäällikkönä Suomen Akatemian rahoittamassa CICAT2025-konsortiossa. Juha on tutkinut mm. digitaalisiin menetelmiin, tieteen visualisointiin ja paikan identiteetin rakentumiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi Juha on tehnyt useita luontodokumentteja, kuten Hukkamiehen ja Ilveskuiskaajan.

Juha vastaa projektin taiteellisesta ja visuaalisesta puolesta ja taideprojekteihin osallistuvien opiskelijoiden ohjauksesta.

Virpi Valtonen on kasvatustieteilijä, joka työskennellyt pitkään varhaiskasvatuksen ja ympäristökasvatuksen kentällä. Häntä kiinnostaa monilajinen tarinankerronta ja ihmisten ja eläinten väliset suhteet. Virpi on juuri viimeistelemässä väitöskirjaansa Helsingin yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan.

Virpi liittyi kaupunkirottaprojektiin vuonna 2021 ja hän tutkii erityisesti jyrsijäntorjuntaan liittyviä tarinoita, etnografioita ja tunteita. Virpiä kiinnostaa myös vaikuttava viestintä ja hän pohtii myös miten rotista voi kertoa niin, että kuulijat pysähtyvät ajattelemaan.

Viktor Zöldi on epidemiologi, joka on kiinnostunut jyrsijä- ja vektorilevitteisistä taudinaiheuttajista. Hän väitteli epidemiologiasta Budapestin Eläinkääketieteellisestä yliopistosta, jossa hän tutki puutaisaivokuumeen esiintymistä Länsi-Unkarissa. Hän on suorittanut kaksivuotisen eurooppalaisen kenttäepidemiologian koulutukset (EPIET) työskennellen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa Suomessa. Tieteellisen työnsä lisäksi hän on toiminut biosidihyväksynnän ja Budapestin kaupungin rottaprojektin parissa.

Moustapha Itani on väitöskirjatutkija, joka on erikoistunut monitieteiseen ympäristötutkimukseen sosioekologisten järjestelmien näkökulmasta. Hänellä on vahva kiinnostus projektien ideointiin ja kehittämiseen, ja hän viihtyy erityisen hyvin yhteistyöympäristöissä, joissa yhdistetään erilaisia näkökulmia innovatiivisten ratkaisujen luomiseksi. Moustaphan akateeminen matka Libanonista Suomeen kuvastaa hänen omistautumistaan niin paikallisille ja maailmanlaajuisille suojelutoimille kuin kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämiselle. Vaikka hänen tohtorintutkintonsa keskittyy ekologiseen kestävyyteen, biologiseen monimuotoisuuteen ja paimentolaishallintoon, hänen laajempi tutkimuksensa käsittelee kestävää elämää ja konfliktien ratkaisua monikulttuurisissa kaupunki- ja maaseutuympäristöissä. Tieteenalansa ulkopuolella Moustapha on osallistunut myös median, mielenterveyden, kansanterveyden ja politiikan tutkimukseen, mikä korostaa hänen sitoutumistaan kompleksisten yhteiskunnallisten haasteiden käsittelyyn.

Santtu Pentikäinen liittyi Helsingin kaupunkirottahankkeeseen maaliskuussa 2020 tehdäkseen väitöskirjan kaupunkirottien liikkumisekologiasta ja populaatiodynamiikasta. Häntä kiinnostaa miten ympäristöolosuhteet, kaupunkirakenne ja ihmisten toiminta vaikuttaa kaupunkialueiden rottapopulaatioihin. Santtu teki valmistui maisteriksi pääaineenaan ekologia ja evoluutiobiologia Helsingin yliopistosta 2019. Gradussaan hän teki kenttätöitä Oregonissa, Yhdysvalloissa, ja tutki miten kalankasvatus vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen.

Anttoni Kervinen on kasvatustieteilijä, joka on kiinnostunut siitä, miten opiskelijoiden, opettajien ja ympäristön väliset suhteet vaikuttavat luonnontieteen tekemiseen ja oppimiseen. Anttoni väitteli vuonna 2020 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta ja liittyi kaupunkirottaprojektiin vuonna 2021 vierailevana tutkijana. Varsinaisesti Anttoni työskentelee Oulun yliopiston CitiRats-hankkeessa. Ulkona oppimisen ja monilajisten kohtaamisten lisäksi Anttonia kiinnostaa kansalaistieteeseen liittyvä oppiminen, oppimisteknologia ja opettajien ammattitaidon kehittyminen.

Anttoni ei ole pelkästään pätevä biologian ja maantieteen opettaja, vaan myös luokanopettaja. Anttoni tuntee huonoa omatuntoa siitä, ettei tunne paremmin kasvilajeja.

Nina V. Nygren on ympäristöpolitiikan tutkijatohtori Tampereen yliopistossa. Hän on ihmisten ja eläinten välisiä suhteita ja luonnonsuojelullisia konflikteja. Nina on erikoistunut sovittelevaan ja osallistavaan tutkimukseen sekä monitieteisiin lähestymistapoihin.

Nina johtaa Helsingin kaupunkirottaprojektin yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Takapihan rottakohtaamisensa on myös pakottanut hänet lähestymään autoetnografista tutkimusta.