Vuosituhansien aikana ihmiset ja rotat ovat sopeutuneet elämään kaupunkiympäristöissä. Saman elinympäristön jakaminen ei ole ollut ongelmatonta: kaupunkirotat voivat hajoittaa rakenteita, syödä ruokatarvikkeita ja kantaa ihmisiinkin tarttuvia tauteja. Nämä rotan luontaiset piirteet ovat usein johtaneet siihen, että ihmiset pelkäävät ja vihaavat rottia. Useimmissa teollistuneen maailman kaupungeissa on käynnissä jatkuvasti rottien torjuntaa, jonka tavoitteena on pitää rotat pois ympäristöistä, joihin ne eivät ihmisen mielestä kuulu. Torjunta on kallista ja usein melko tehotonta.
Tutkijoiden näkökulmasta rotat ovat ainutlaatuinen perustutkimuksen kohde. Rotat elävät hyvin tunnetussa ja säädellyssä ympäristössä, eräänlaisessa kasvihuoneessa. Helsingin kaupunki on kerännyt hyvin erilaisia paikkatietoaineistoja, niin kaupunkiluontoon kuin moniin muihinkin kaupunkin piirteisiin liittyen. Näitä voidaan puolestaan käyttää tutkimuksessa, kun haluamme selittää miten ilmasto, sää, kaupunkirakenteet, kaupunkiluonto tai kaupunkihistoria vaikuttavat rottapopulaatioiden kokoihin. Näitä aineistoja voidaan samaten käyttää loisten ja tautien leviämisen mallintamiseen.
Rotat herättävät vahvoja tunteita ihmisissä. Ne ovat tämän takia mielenkiintoinen ihmisten ja villieläinten välisen konfliktin tutkimuksen kohde. Itse asiassa, ihmisten suhde rottiin on varmasti yksi merkittävimpiä ihmisen ja eläinten välisiä suhteita, koska se on kestänyt vuosituhansia kaikkialla ympäri maailman. Siltikään, tätä konfliktia ei ole tutkittu kovin laajasti ihmisen ja eläinten välisten suhteiden näkökulmasta. Jatkuva kaupungistumiskehitys tulee kuitenkin tarkoittamaan sitä, että kaupungeissa tulee elämään yhä enemmän ihmisiä, joten yhä suurempi osa ihmisistä tulee kohtaamaan rottia.
Käytämme kansalaistieteen menetelmiä rottapopulaatiodynamiikan tutkimiseen koko Helsingin alueella. Samalla tarjoamme ihmisille mahdollisuuden reflektoida heidän suhdettaa rottien kanssa. Kansalaistiede on ilmiselvä lähestymistapa rottien tutkimiseen, sillä yleensä juuri paikallisilla asukkailla on paras tieto missä rottia on havaittu ja mitkä paikat voisivat olla rottien asuinalueita. Useimmiten kaupunkiluonto herättää positiivisia tunteita ihmisissä - pyrimme myös selvittämään miksi rotat koetaan haitallisina kaupunkiluonnon osina ja miten rottien ja ihmisten yhteiseloa voitaisiin mahdollisuuksien mukaan helpottaa.
Rotilla on maine likaisina ja tauteja kantavina eläiminä. Lämpimämmillä alueilla rotat ovat todistettavasti monien tautien levittäjiä, mutta boreaalisella vyöhykkeellä rottien loiskanta on paljon heikommin tunnettu. Emme tiedä mitä loisia rotilla on emmekä tiedä voivatko ne levittää loisia ihmisille tai lemmikkieläimillemme.
Selvityksemme on tavoitteena ainakin kartoittaa rottien loistilanne. Tutkimme niin loismatoja, bakteereita kuin viruksiakin. Vaihtelut loisten määrässä voidaan tämän jälkeen yhdistää tietoihimme rottien populaatioiden vaihtelusta.
Tätä tutkimusta rahoittaa Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Helsingin kaupunki ja Emil Aaltosen säätiö. Lassila & Tikanoja on sponsoroinut käyttöömme liikkuvan laboratorion.
Kuinka monta rottaa Helsingissä elää? Missä ne elävät? Miten populaatioiden koot vaihtelevat kesästä talveen? Lisääntyvätkö rotat Helsingissä ympäri vuoden? Kuinka paljon talvien kylmyys vaikuttaa rottien elämään? Pyrimme selvittämään jälkilevyjen ja elävänä pyynnin avulla miten kaupunkirottien populaatiot vaihtelevat ajassa ja paikassa. Tämä tutkimustieto voidaan sitten yhdistää kaupungin monipuoliseen paikkatietoon.
Missä rotat viettävät talvensa? Minkälainen sosiaalinen elämä rotilla on? Rotat ovat hyvin vaikeita seurattavia ja rottien liikkuminen kaupunkialueilla onkin heikosti tutkittua. Kokeilemme erilaisia tapoja selvittää rottien liikkeitä lähtien elävänä pyynnistä ja mikrosirujen käytöstä aina maastokameroiden käyttöön ja populaatiogenetiikkaan.
Miten rottien liikkumista säädellään? Kuka tekee päätökset rottien tappamisesta? Miten tieto "rottaongelmista" liikkuu? Teemme etnografista tutkimusta, haastatteluja ja kyselyjä jyrsijänhallinnan muodostasta asiantuntijaverkostosta. Yhteistyökumppaneita on tuholaistorjujista kaupunkien virkamiehiin.
Miltä rotat näyttävät? Mitä tunteita ne herättävät? Taiteilijamme etsivät uusia tapoja tuoda rottaa esille sen omilla ehdoilla maastokameroiden, videokuvauksen ja taideinstallaatioiden avulla. Pyrimme tekemään rotasta siihen liittyvän kuvaston toimijan - ja ehkäpä asettaa ihminen kohteeksi.
Tätä hanketta rahoittaa Koneen säätiö.
Miten pystymme kuvittelemaan toiveikkaita tulevaisuuksia vaikeiden kaupunkikumppaniemme kanssa? Tutkimme ei-ihmiskeskeistä kasvatustiedettä antamalla vuoron niille, jotka yleensä ohitetaan sekä tieteessä että kaupunkipäätöksenteossa: nuorille ja lajeille, jotka eivät saa rakkautta osakseen.
Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kolmivaiheisessa hankkeessa, joka perustuu tutkijoiden, nuorten osallistujien ja asiantuntijoiden välisee yhteistyöhön. Etenemme luonnontieteellisistä menetelmistä yhteiskuntatieteellisiin luontoretkiin ja lopulta spekulatiivisen fiktion tuotantoon. Tämä hanke pyrkii kyseenalaistamaan ihmisen yksinomaisen toimijan aseman, kuvittelemaan monilajisia tulevaiksuuksia ja pohtimaan miten nuoret voivat oppia kestävää yhteiseloa.
Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia ja sitä vetää Pauliina Rautio Oulun yliopistosta.
Miksi ihmiset ruokkivat lintuja? Miten ihmiset varmistavat, että vain halutut lajit saavat ravintoa? Kaupunkilaiset usein ruokkivat lintuja, koska pitävät sitä palkitsevana tapana auttaa villieläimiä. Lintujenruokinta myös houkuttaa puoleensa rottia, joihin ihmiset puolestaan suhtautuvat kielteisesti. Tämän takia lintujenruokinta on esimerkiksi kielletty monilla julkisilla tai yksityisillä alueilla. Tämä monilajinen kietouma on dynaaminen ja jatkuvassa muutoksessa: tällä hetkellä rottakannat ovat kasvussa, lintujen ruokinta vähenemässä ja Helsingin kaupunki on juuri vähentänyt linturuokintakieltoalueiden määrää. Rotat fasilitoivat monesti myös ihmisten välisiä konflikteja: naapurit saattavat närkästyä rottien tulemisesta naapurustoon.
Tutkimme lintujenruokinnan historiallista kontekstia ruokintatapojen, säädösten ja ohjeiden perusteella, jotta ymmärrämme paremmin mistä tämä ihmisten ja ihmisten ja eläinten välinen konflikti oikein on syntynyt. Hanketta rahoittaa HELSUS – Helsinki Institute of Sustainability ja HiLIFE – Helsinki Institute of Life Sciences.
Rotat ovat asuneet ihmisten seuralaisina tuhansia vuosia ja ne ovat matkustaneet ympäri maailmaa ihmisten avulla. Ihmisillä on monimutkaisia ja usein vaikeasti tunnistettavia tapoja pitää rottia kurissa. Monet käytänteemme ovat muovautuneet vuosisatojen aikana niin, että rotat saisivat käyttöönsä vähemmän tarjoamaamme tilaa ja ravintoa.
Tässä hankkeessa olemme tehneet kyselylomakkeen kuntien työntekijöille sekä haastatelleet heitä jyrsijätorjunnan menneisyydestä, tästä päiväst ja tulevasuudesta. Tavoitteena on ymmärtää miten rotta asettuu kunnan toimintaan ja ketkä ovat rotasta vastuussa sekä miten koko yhteistyö rottien kanssa toimii.
Tätä tutkimusta rahoittaa KAKS - Kunnallisalan kehittämisäätiö