Oulun ja Helsingin yliopiston tutkijoiden CitiRats-hankkeen ensimmäinen julkaisu tarkastelee kriittisesti kansalaistiedettä sellaisena kuin se nykyään toimii. Lähtökohtana oli monitieteisen tutkimushankkeen jäsenet: luonnontieteiljät, lapsuudentutkijat ja (kriittisen) eläintutkimuksen edustajat. Tutkijat lähestyivät kansalaistiedettä kysymyksin "Kenen ehdoilla kansalaistieteeseen osallistutaan" ja "Kenelle osallistumisesta on hyötyä?".
Kun lapset tai nuoret osallistuvat kansalaistieteeseen, lasten ja nuorten rooli on usein oppia jotain tieteestä tai toisaalta tuottaa aineistoa ammattitutkijoille. Lasten tai nuorten osallistuminen yleensä rajoittuu mekaanisiiin tai ennaltamäärättyihin tehtäviin. Lasten ja nuorten äänen tai lasten ja nuorten tiedon ei yleensä nähdä vaikuttavan itse tutkimuksen suorittamiseen saati sitten muuttavan itse tieteen tekoa. Eläinten osallistuminen tutkimukseen on puolestaan passiivista, eikä kansalaistieteessä ole vielä tähän asti annettu eläimille toimijuutta tai osallisuutta tutkimukseen.
Osallistuminen tutkimukseen ei koskaan ole viatonta, siksi on syytä kysyä kenen ehdoilla ja miksi kansalaistieteesen osallistutaan. Tutkimus ehdottavat, että kansalaistiedettä voi tulevaisuudessa laajentaa hyväksymällä osallistujien erilaiset tavat nähdä maailmaa ja tehdä tiedettä. Lisäksi muutkin toimijat kuin ihmiset on otettava mukaan toimijoina, joilla on annettavaa tutkimukselle.
Tutkimus on julkaistu Cultural Studies in Science Education -lehdessä otsikolla "For whom? By whom?”: critical perspectives of participation in ecological citizen science" ja kirjoittajina ovat mukana Pauliina Rautio, Tuure Tammi, Tuomas Aivelo, Riikka Hohti, Anttoni Kervinen ja Maria Helena Saari.
Linkki julkaisuun Cultural Studies in Science Education -lehdessä.